Pelottaa. Jännittää. Ahdistaa.
Olemme tuoreen poikaystäväni kanssa tapaamassa huomenna suuren riidan jälkeen, jossa pääsyynä oli se, että häntä oli alkanut ahdistaa. Kun otin esille eroamisen, hän totesi, että ei halua sitä, sillä rakastaa minua todella.
Otin kuitenkin todella pahasti itseeni nuo ahdistus-puheet ja se, miten hän ne ilmaisi - yhtäkkiä, puhelimen välityksellä, sen jälkeen, kun olin kysynyt että mikä on, kun hän vaikuttaa oudolta. Hän oli siinä puhelimessa aivan kuin toinen ihminen, todella inhottava yms. Ja sitten seuraavana päivänä totesi ettei halua pilata meidän juttuamme, kun se on maailman paras asia.
Kannattaisiko huomenna kuitenkin pistää pillit pussiin ja alkaa etsiä itselle sopivampaa ihmistä, joka ei saa loukattua minua noin? vai ylireagoinko?
Olemme tuoreen poikaystäväni kanssa tapaamassa huomenna suuren riidan jälkeen, jossa pääsyynä oli se, että häntä oli alkanut ahdistaa. Kun otin esille eroamisen, hän totesi, että ei halua sitä, sillä rakastaa minua todella.
Otin kuitenkin todella pahasti itseeni nuo ahdistus-puheet ja se, miten hän ne ilmaisi - yhtäkkiä, puhelimen välityksellä, sen jälkeen, kun olin kysynyt että mikä on, kun hän vaikuttaa oudolta. Hän oli siinä puhelimessa aivan kuin toinen ihminen, todella inhottava yms. Ja sitten seuraavana päivänä totesi ettei halua pilata meidän juttuamme, kun se on maailman paras asia.
Kannattaisiko huomenna kuitenkin pistää pillit pussiin ja alkaa etsiä itselle sopivampaa ihmistä, joka ei saa loukattua minua noin? vai ylireagoinko?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ylireagoit
Ylireagoit. Anna toiselle hieman omaa aikaa ja tilaa, älä poikkaise suhdetta hetken mielijohteesta, jos te kummatkin siinä haluatte olla. Joskus on hyvä antaa asioiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Itselläni on säätöä yhden miehen kanssa ja tilanne on ajoittain meidän kummankin mielestä hieman outo ja hämmentävä. Tähän liittyy kuitenkin hyvin paljon kaikkea vanhaa historiaa, jota en lähde tässä aukikirjoittamaan. Tämä mies kuitenkin tässä taannoin oli reilun viikon täydessä hiljaiselossa, hän ei reagoinut viesteihin, ei vastannut puhelimeen, oli täysin tavoittamattomissa pistin sitten minkä viestin vaan. Kerran hän sitten sai kasattua itsensä tarpeeksi, otti yhteyttä, pyysi tavata.
Tapaamisessa hän kertoi, että häntä on ahdistanut koko juttu (osittain johtuen kohtuullisen monimutkaisesta historiasta ja silloisista ihmissuhdekiemuroista) eikä siksi halunnut pitää yhteyttä. Häntä helpotti suunnattomasti kun sai tämän sanottua, vaikkakin ahdistus siirtyi minuun. Itse purin ahdistukseni kunnon rääkkilenkillä, sillä liikunnan ja itseni äärirajoille viemisessä ajatukseni kirkastuvat ja ahdistus helpottuu. Tämän jälkeen pyysin itse tapaamista, ja saimme taas keskustella asiat halki.
Tällä hetkellä tilanne on se, että molemmilla on juttumme puolesta pilke silmäkulmassa, edelleen pidämme juttua säätönä ja katsomme rauhassa mihin tiemme vie. Itse olen ihastunut kyseiseen mieheen, vaikken tiedä, onko meillä yhteistä tulevaisuutta vai ei. Nautin kuitenkin tästä tilanteesta, sillä voiko olla parempaa tunnetta kuin ihastuminen toiseen ;)
Neuvoni sinulle: pidä pää kylmänä, älä ota kaikkia asioita itseesi. Toista voi oikeasti ahdistaa, selvitä mistä se johtuu ja katso peiliin - voisitko itse tehdä jotain toisin, että myös poikaystävälläsi olisi helpompi olla?
Loukattua sinua miten? Kai sinä tajuat, että suhde ei koskaan ole pelkkää leijumista ja ihanuutta? Riitoja on kaikilla pareilla.
Jos heti ekaan kunnon riitaan lopettaa, niin saat olla vähän väliä etsimässä itsellesi uutta miestä.