Taas kerran minua luultiin reilusti nuoremmaksi kuin olen. Myös työpaikoilla pääsääntöisesti olen "nuori" työntekijä, vaikka vanhempi kuin useimmat. Ulkonäkö elämäntilanne järjestään luo ihmisille mielikuvan, että olen reilusti nuorempi, joudun kovasti miettimään, mitä vaikka puen päälleni tai miten laittaudun, että saisin yhtään "ikälisää'. Jonkun kerran työpaikallakin asiakkaat ovat pyytäneet sitä henkilöä, joka vastaa tekemästäni työstä tai jonka kanssa olivat puhelimessa esimerkiksi.. :( On joistakin asiakkaista silminnähden kiusallista, kun esitelen itseni sinä henkilönä ja kertoa, että tässähän minä. Pidän itseäni yhtä kypsänä kuin ikäiseni, käyttäydyn aikuisesti ja asiallisesti, josta joskus on tullut palautetta jopa, että liian aikuismainen (siis naamaan nähden). En jaksa useinkaan oikaista käsitystä, joutuisin tekemään sitä jatkuvasti.
Pääsääntöisesti minun näkökulmastani nuoret märkäkorvat ovat kiinnostuneita, pyytävät seuraksi ja lähettelevät terveisiä ja viestejä. En jaksa kiinnostua sellaisesta, olen jo aikuinen, tietyn elämänvaiheen ohittanut, tunnistan kyllä nuoren elämänvaiheen, enkä väheksy sitä, mutta olen elänyt sen läpi ja kaipaan kypsempää seuraa. Muutamaan kertaan olen vetäissyt ajokortin esiin ja sanonut, että älä nyt tädin kanssa viitsi pelleillä, kun ei täti enää innostu tässä iässä, ilmeet on olleet näkemisen arvoisia.
Mistä saada aikuisten oikeasti aikuista seuraa? Ei se aikuisuus muuten olisi sinänsä merkittävää, mutta ei pidemmän päälle oikein tätiä innosta parikymppisten vouhotusta katsella. Pitääkö tatuoida poskeen syntymäaika? Omanikäiset miehet ei oikeastaan pääsääntöisesti myöskään ole kiinnostuneet silti reilusti nuoremmista, mitä minä tietysti heille olen. Kurjia sattumuksia on tullut vastaan kun pitävät liian nuorena. Ei uskoisi, että tämä asia voi rassata, mutta kohdalle osuessa on rasittavaa ja kiusallista.
Pääsääntöisesti minun näkökulmastani nuoret märkäkorvat ovat kiinnostuneita, pyytävät seuraksi ja lähettelevät terveisiä ja viestejä. En jaksa kiinnostua sellaisesta, olen jo aikuinen, tietyn elämänvaiheen ohittanut, tunnistan kyllä nuoren elämänvaiheen, enkä väheksy sitä, mutta olen elänyt sen läpi ja kaipaan kypsempää seuraa. Muutamaan kertaan olen vetäissyt ajokortin esiin ja sanonut, että älä nyt tädin kanssa viitsi pelleillä, kun ei täti enää innostu tässä iässä, ilmeet on olleet näkemisen arvoisia.
Mistä saada aikuisten oikeasti aikuista seuraa? Ei se aikuisuus muuten olisi sinänsä merkittävää, mutta ei pidemmän päälle oikein tätiä innosta parikymppisten vouhotusta katsella. Pitääkö tatuoida poskeen syntymäaika? Omanikäiset miehet ei oikeastaan pääsääntöisesti myöskään ole kiinnostuneet silti reilusti nuoremmista, mitä minä tietysti heille olen. Kurjia sattumuksia on tullut vastaan kun pitävät liian nuorena. Ei uskoisi, että tämä asia voi rassata, mutta kohdalle osuessa on rasittavaa ja kiusallista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ala tupakoimaan, juomaan ja polttamaan naamasi auringossa muutaman kerran kesässä, kyllä siitä alkaa uurteita syntymään.
Syvimmät sympatiani ovat puolellasi. Uskon, että jos hakeudut rohkeasti karvakorvaisten volvosetämiesten seuraan, saat myös heidät kiinnostumaan itsestäsi lippalakkiteinien lisäksi.
Älä välitä, et todellakaan ole ainoa. Itsekin olen tuntenut itseni aika
monesti noloksi, kun 20-kymppiset pojat tulevat tekemään tuttavuutta.
Pukeutuminen on kuitenkin se avainsana, jolla minä olen ongelman
ratkaissut. En kuitenkaan tarkoita, että pitäisi pukeutua tantaksi,
mutta 20-vuotiaitten pukeutumistyyli kannattaa unohtaa.
minä en ole pukeutunut koskaan kovin erottuvasti, en parikymppisen näköiseksi edes parikymppisenä.. Mutta kun laittaa aikuisemmat kloutsit niskaan, lopputulos on se, että "parikymppinen" yrittää näyttää aikuiselta tai liian viralliselta..
"Kylllä ne 20v pikkupojat tietävät tasan tarkkaa että täti on tosi vanha. Mutta vanhoilta tädiltä saa helpommin pillua. Tädit on jo nussittu ties monenko miehen nussimiksi huoriksi, eli eivät ole enää niin tarkkoja maineestaan. Eikä se maine ketään miestä kiinnosta koska kukaan mies ei halua seukata kurpan kanssa."
Milloin muuten sait viimeksi?
Avainsana pukeutumisessa taitaa olla hillitty, tyylikäs ja yksinkertainen,
klassisia vaatteita, hemikorvakorut jne.Ainoa haittapuoli minkä olen
huomannut on se että kaupoissakin kassat alkavat teititellä ja ihmiset
kohteliaasti väistyvät pois edestä : ) : ) , itseasiassa huvittavaa kuinka
ihmisten suhtautuminen muuttuu pukeutumisen muuttuessa. Kokeile
rohkeasti erilaisia vaatteita, kokeilemalla se löytyy se oikea vaikutus.
Ja tunnustan, minullakin on sama ongelma miesten suhteen, oikean
ikäisiä miehiä ei löydy mistään,vaikka kuinka katselisi kivien ja kantojen
alta!!!! Mihinkähän ne on oikein piiloutuneet??? = ) = )
Jos on liian hillitty tyylikäs ja yksinkertainen, se voi näyttää helposti tylsältä tai ankealta, vaatteessa saisi olla joku juju, oli se miten tyylikäs tai hillitty hyvänsä. Mutta olen kyllä huomannut saman ilmiön ihan ilman tietynlaisia vaatteitakin :), tuon teitittelyilmiön ja virallisen suhtautumisen. Pahinta oli kun tuttu työkaverikin huikkasi moimoit lähtiessään ja minun kohdalla sanoi varmaan aivan asiaa ajattelematta näkemiin. :/ En tykännyt.