Yleistä hyvästä maailmankielestä

eisaaollaliianhelppo

Mitenköhän se oikeastaan on, onko hyvä jos maailmankieli muistuttaa omaa kieltä?

Jos maailmankieli on hyvin samanlainen kuin oma kieli niin sitä ei ehkä viitsi opetella kunnolla. Aivan samanlainen se ei kuitenkaan ole.

Kaikissa luonnollisissa kielissä on omat epäloogiset käytäntönsä. Jos niitä ei erikseen "opettele pois", niin ne ovat mukana myös siinä tavassa jolla henkilö käyttää maailmankieltä, vaikeuttaen muunkielisten ymmärtämistä.

18

112

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kynnys on hyväksi

      Etelä-eurooppalaisille Esperanto on helppo kieli, mutta he yrittävät puhua sitä niinkuin omaa kansallista kieltään, jota se ei kuitenkaan ole.

      • Esperanto ei muistuta Etelä-Euroopan kieliä niin paljon. Esperantossa on paljon saman kalktaisia sanoja kuin vaikkapa italian kielessä, mutta muuten ne ovat hyvin erilaisia kieliä.
        Mi amas vin. - Ti amo.
        Ĝis la revido! - Arrivederci!


    • viro finna kaj nacia

      Yleisesti ponnistelut keinokielirintamalla kait keskittyvät sellaisen sanaston luomiseen joka olisi "kaikille" mahdollisimman tuttu. Perinteisesti kai on painotettu enemmän eurooppalaisia kieliä. Uudempi trendi lienee että sanastoa valittaessa pitäisi huomioida niiden ihmisten määrä jotka mitäkin kieltä puhuvat. Suomalaisille vanha perinteinen tyyli on mielestäni vallan hyvä.

      Kielen rakenteessa sitten rakennettaneen logiikan varaan, toivoen että sama logiikka sopii kaikille ihmisille. Luonnolliset kielet eivät kuitenkaan välttämättä ole kovin loogisia. Eri kielissä on sanontoja ja ilmaisutapoja jotka ovat luonnollisen kielen käyttäjille hyvin luonnollisia, koska he ovat lapsuudessa ne oppineet, mutta jotka eri kieliä puhuvien välisessä kommunikaatiossa ovat iso rasite koska niitä ei voi loogisesti päätellä. Ne pitäisi tavallaan oppia pois että pystyisi kansainvälisellä kielellä ilmaisemaan itseään ymmärrettävällä tavalla.

      Sanaston opettelu on ehkä aika mekaanista ja helpohkoa, mutta kansainvälisen kielen käytön loogisen rakenteen varmistaminen ja kansallisen kielen erikoisuuksien välttäminen voi vaatia enemmän paneutumista.

      • Sanastokin voi olla loogisesti rakennettu. Siis sanastossa voi olla yhdyssanoja ja muita säännöllisesti johdettuja sanoja. Ne helpottavat oppimista.

        Eurooppalaiset kielet, tarkemmin sanottuna länsimaiset kielet, todellakin ovat pääasiallinen perussanojen lähde useimmissa länsimaissa tehdyissä tekokielissä. Useimmat näistä kielistä tehtiin siirtomaa-aikana, joka päättyi vasta 1900-luvun puolivälissä. Tässä suhteessa ne ovat aikansa ja ympäristönsä lapsia.

        Koko maaiman kielien huomiointi on nykyaikaista. Toisaalta ainahan MAAILMANkielen olisi pitänyt perustua koko MAAILMAN kieliin. Juuri tähän pyrin omassa kielessäni panduniassa.


    • kansallisvaltio hyvä

      Kyseenalaista tarvitaanko mitään maailmankieltä.

      Kansojen välinen kommunikaatio on käytännössä niin hankalaa että se on parasta jättää ammattilaisille.

      • Riippuu henkilöstä. Ulkomailla työn ja vapaa-ajan puitteissa matkailevat ihmiset hyötyisivät kaikkien hyvin osaamasta maaimankielestä. (Englannin kielen hyvää osaamista ei voi odottaa joka paikassa...) Ulkomaat ovat myös tulleet tänne koto-Suomeen vierasmaalaisten ihmisten ja vieraskielisen median muodossa, kuten internet, elokuvat, musiikki, TV, jne.


    • alfa123om

      Maailmankielten ensimmäiset kehittäjät perustivat kaikki matematiikkaan, matemaattisiin sääntöihin, tilastotieteeseen ja logiikkaan. Piti olla tietty prosenttimäärä tai suhdeluku. Esim. kolmasosa sanoista englannin kielestä, viidesosa saksan kielestä, viidesosa siitä ja siitä kielestä jne. Ehkä myös tietty prosenttiosuus substantiiveja, adjektiiveja jne.

      Esim. universaali nero: Flogiston teorian kehittäjä: Johann Joachim Becher kehitti 1600-luvulla 10 000 sanan keinokielen.
      http://en.wikipedia.org/wiki/J._J._Becher

      Myöhemmin työtä jatkoi Leibniz yms. 1600-1700-luvun universaalit nerot. Tuo matemaatinen työ päätyi viimein volapuk kieleksi, joka ei ollut siis alku keinokielten, vaan 1600-luvulla alkaneen matemaattisen työn päätös.
      http://fi.wikipedia.org/wiki/Volapük

      Tuohon aikaan 1600-1900 luvuilla ei ollut tietokoneita eikä tilastotiede ollut vielä niin helppoa kuin nykyisin.

      • Volapük oli monessa suhteessa oma tapauksensa. Tämä pappi Schleyerin luomus ei muistuta millään tavalla filosofi Leibnizin kaavailemaa universaalikieltä. Itse asiassa Leibnizin työn vei päätökseen vasta italialainen matemaatikko Giuseppe Peano kielellään "latino sine flexione" eli taivutukseton latina. Se on eräänlainen kieliopin loogisen supistamisen taidonnäyte. Volapük sen sijaan on kieliopiltaan poikkeuksellisen runsas ja rönsyilevä kansainvälisten apukielten mittapuulla.


    • ja sillä saletti

      Tarvitsee vaan keksiä Käänteinen Baabelin Torni.

      • Tarun mukaan Baabelin tornin rakentaminen ei synnyttänyt kielten hajaannusta, vaan itseään varjeleva jumala hajotti ihmiset puhumaan eri kieliä.


    • thjtygjhnyt

      Maailmankieleksi sopisi niin hyvin jamaikan kreoli. Se perustuu englantiin joten perussanasto on useimmille englantia taitaville tutuhko. Kielioppi kuitenkin selkeämpi. Lisäksi sillä jo on natiiveja puhujia.

      • Sen kun alat sitten itse käyttämään sitä ja levittämään sitä muille! Hyvä idea jää vain ideaksi ilman käytännön toteutusta...

        Onhan näitä kreoleja (papiamentu, tok pisin, jne) ehdotettu ennenkin. Mitään käytännön toimia ei vain ole näkynyt.


    • runsauden pula

      Aika harvinaisia nuo keinokielet ovat kaikkikin joten kansainvälisyys käytännössä toteutuu aika heikosti niistä millä tahansa.

      Esperanto on mielestäni ainoa suunniteltu kieli jonka ymmärtäjiä on maailmassa niin paljon että sitä voisi jopa käyttääkin.

      En usko että kansainvälisen kielen ongelma ratkeaisi sillä että jokainen kehittää oman ja erilaisen.

      • Tuo on totta. Keinotekoisten kansainvälisten kielten toiveissa on tietenkin herättää riittävästi huomiota, että päätöksentekijät alkaisivat tehdä asialle jotakin. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin yksi YK:n päätöslauselma, jolla tekokieli X nimetään maailman yhteiseksi apukieleksi. Se lopettaisi eri kielten välisen kilpailun ja kaikki voisivat keskittyä valitun kielen edistämiseen.

        Esperanto on siitä hyvä, että se tunnetaan, mutta se myös pilaa keinotekoisten kielten mainetta. Esperantoahan on laajasti arvosteltu. No, kieli kun kieli, mutta väitän silti, että maailmankieli vuosimallia 2012 olisi aika erilainen kuin vuosimallin 1887 esperanto. Maailma on muuttunut niin paljon: siirtomaa-aika on loppunut, Aasia on noussut (taas), globalisaatio, jne.

        Ei minulla ole mitään esperanton käyttöä vastaan, osaan ja käytän sitä itsekin, mutta haaveissani siintää todellinen maailmankieli, jossa maailman kaikki kielet ovat edustettuina.

        Jos tykkäät jostakin kielestä, niin ala opiskella ja käyttää sitä! Käytännössä vain tällä tavalla kansainvälisen kielen huomioarvo kasvaa ja ongelmaan saadaan lopulta ratkaisu. Jos ensiksi saataisiin edes Euroopan Unionissa yksi yhteinen kieli valituksi, niin sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Resurssejahan meillä on, mutta poliittinen tahto puuttuu.


      • tehä Montille mielix
        rkupsala kirjoitti:

        Tuo on totta. Keinotekoisten kansainvälisten kielten toiveissa on tietenkin herättää riittävästi huomiota, että päätöksentekijät alkaisivat tehdä asialle jotakin. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin yksi YK:n päätöslauselma, jolla tekokieli X nimetään maailman yhteiseksi apukieleksi. Se lopettaisi eri kielten välisen kilpailun ja kaikki voisivat keskittyä valitun kielen edistämiseen.

        Esperanto on siitä hyvä, että se tunnetaan, mutta se myös pilaa keinotekoisten kielten mainetta. Esperantoahan on laajasti arvosteltu. No, kieli kun kieli, mutta väitän silti, että maailmankieli vuosimallia 2012 olisi aika erilainen kuin vuosimallin 1887 esperanto. Maailma on muuttunut niin paljon: siirtomaa-aika on loppunut, Aasia on noussut (taas), globalisaatio, jne.

        Ei minulla ole mitään esperanton käyttöä vastaan, osaan ja käytän sitä itsekin, mutta haaveissani siintää todellinen maailmankieli, jossa maailman kaikki kielet ovat edustettuina.

        Jos tykkäät jostakin kielestä, niin ala opiskella ja käyttää sitä! Käytännössä vain tällä tavalla kansainvälisen kielen huomioarvo kasvaa ja ongelmaan saadaan lopulta ratkaisu. Jos ensiksi saataisiin edes Euroopan Unionissa yksi yhteinen kieli valituksi, niin sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Resurssejahan meillä on, mutta poliittinen tahto puuttuu.

        Ruvetaan kaikki vaan suosiolla opettelemaan italiaa kun Mario Monti kuitenkin sitä haluaisi ja kun ruokakin on täällä Suomessa niin huonoa.


      • puuttuva tahtotila
        rkupsala kirjoitti:

        Tuo on totta. Keinotekoisten kansainvälisten kielten toiveissa on tietenkin herättää riittävästi huomiota, että päätöksentekijät alkaisivat tehdä asialle jotakin. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin yksi YK:n päätöslauselma, jolla tekokieli X nimetään maailman yhteiseksi apukieleksi. Se lopettaisi eri kielten välisen kilpailun ja kaikki voisivat keskittyä valitun kielen edistämiseen.

        Esperanto on siitä hyvä, että se tunnetaan, mutta se myös pilaa keinotekoisten kielten mainetta. Esperantoahan on laajasti arvosteltu. No, kieli kun kieli, mutta väitän silti, että maailmankieli vuosimallia 2012 olisi aika erilainen kuin vuosimallin 1887 esperanto. Maailma on muuttunut niin paljon: siirtomaa-aika on loppunut, Aasia on noussut (taas), globalisaatio, jne.

        Ei minulla ole mitään esperanton käyttöä vastaan, osaan ja käytän sitä itsekin, mutta haaveissani siintää todellinen maailmankieli, jossa maailman kaikki kielet ovat edustettuina.

        Jos tykkäät jostakin kielestä, niin ala opiskella ja käyttää sitä! Käytännössä vain tällä tavalla kansainvälisen kielen huomioarvo kasvaa ja ongelmaan saadaan lopulta ratkaisu. Jos ensiksi saataisiin edes Euroopan Unionissa yksi yhteinen kieli valituksi, niin sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Resurssejahan meillä on, mutta poliittinen tahto puuttuu.

        Niinpä niin, pitäisi lopettaa ihanteellisen kansainvälisen kielen etsintä ja tehdä päätös. Kielen ei tarvitse olla ihanteellinen, sen tarvitsee olla vain hyväksyttävä. Puutteita saa kielessä olla, mutta jos yhteistä päätöstä ei saada aikaan niin asia ei etene koskaan.


      • turhaa optimoida
        rkupsala kirjoitti:

        Tuo on totta. Keinotekoisten kansainvälisten kielten toiveissa on tietenkin herättää riittävästi huomiota, että päätöksentekijät alkaisivat tehdä asialle jotakin. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin yksi YK:n päätöslauselma, jolla tekokieli X nimetään maailman yhteiseksi apukieleksi. Se lopettaisi eri kielten välisen kilpailun ja kaikki voisivat keskittyä valitun kielen edistämiseen.

        Esperanto on siitä hyvä, että se tunnetaan, mutta se myös pilaa keinotekoisten kielten mainetta. Esperantoahan on laajasti arvosteltu. No, kieli kun kieli, mutta väitän silti, että maailmankieli vuosimallia 2012 olisi aika erilainen kuin vuosimallin 1887 esperanto. Maailma on muuttunut niin paljon: siirtomaa-aika on loppunut, Aasia on noussut (taas), globalisaatio, jne.

        Ei minulla ole mitään esperanton käyttöä vastaan, osaan ja käytän sitä itsekin, mutta haaveissani siintää todellinen maailmankieli, jossa maailman kaikki kielet ovat edustettuina.

        Jos tykkäät jostakin kielestä, niin ala opiskella ja käyttää sitä! Käytännössä vain tällä tavalla kansainvälisen kielen huomioarvo kasvaa ja ongelmaan saadaan lopulta ratkaisu. Jos ensiksi saataisiin edes Euroopan Unionissa yksi yhteinen kieli valituksi, niin sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Resurssejahan meillä on, mutta poliittinen tahto puuttuu.

        Esperanto olisi EU:lle vallan hyvä yhteinen kieli koska se juurikin perustuu eurooppalaisiin kieliiin.


    • rock rauha rakkaus

      Eiköhän paras maailmankieli olisi kuitenkin eräs kieli josta Douglas Adams kertoo Linnunradan käsikirjassa liftareille

      Se kieli perustuu reiteen puremiseen. Jos siis joku iskee hampaansa reiteesi kiinni, niin ehkä hän vain haluaa kommunikoida, eikä ole ollenkaan aggressiivinen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1247
    2. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      16
      1216
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1149
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      3
      1149
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1134
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      0
      1133
    7. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      0
      1118
    8. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1114
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1105
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1100
    Aihe