Yleistä hyvästä maailmankielestä

Esperanto ei muistuta Etelä-Euroopan kieliä niin paljon. Esperantossa on paljon saman kalktaisia sanoja kuin vaikkapa italian kielessä, mutta muuten ne ovat hyvin erilaisia kieliä.
Mi amas vin. - Ti amo.
Ĝis la revido! - Arrivederci!

Sanastokin voi olla loogisesti rakennettu. Siis sanastossa voi olla yhdyssanoja ja muita säännöllisesti johdettuja sanoja. Ne helpottavat oppimista.

Eurooppalaiset kielet, tarkemmin sanottuna länsimaiset kielet, todellakin ovat pääasiallinen perussanojen lähde useimmissa länsimaissa tehdyissä tekokielissä. Useimmat näistä kielistä tehtiin siirtomaa-aikana, joka päättyi vasta 1900-luvun puolivälissä. Tässä suhteessa ne ovat aikansa ja ympäristönsä lapsia.

Koko maaiman kielien huomiointi on nykyaikaista. Toisaalta ainahan MAAILMANkielen olisi pitänyt perustua koko MAAILMAN kieliin. Juuri tähän pyrin omassa kielessäni panduniassa.

Riippuu henkilöstä. Ulkomailla työn ja vapaa-ajan puitteissa matkailevat ihmiset hyötyisivät kaikkien hyvin osaamasta maaimankielestä. (Englannin kielen hyvää osaamista ei voi odottaa joka paikassa...) Ulkomaat ovat myös tulleet tänne koto-Suomeen vierasmaalaisten ihmisten ja vieraskielisen median muodossa, kuten internet, elokuvat, musiikki, TV, jne.

Volapük oli monessa suhteessa oma tapauksensa. Tämä pappi Schleyerin luomus ei muistuta millään tavalla filosofi Leibnizin kaavailemaa universaalikieltä. Itse asiassa Leibnizin työn vei päätökseen vasta italialainen matemaatikko Giuseppe Peano kielellään "latino sine flexione" eli taivutukseton latina. Se on eräänlainen kieliopin loogisen supistamisen taidonnäyte. Volapük sen sijaan on kieliopiltaan poikkeuksellisen runsas ja rönsyilevä kansainvälisten apukielten mittapuulla.

Tarun mukaan Baabelin tornin rakentaminen ei synnyttänyt kielten hajaannusta, vaan itseään varjeleva jumala hajotti ihmiset puhumaan eri kieliä.

Sen kun alat sitten itse käyttämään sitä ja levittämään sitä muille! Hyvä idea jää vain ideaksi ilman käytännön toteutusta...

Onhan näitä kreoleja (papiamentu, tok pisin, jne) ehdotettu ennenkin. Mitään käytännön toimia ei vain ole näkynyt.

Tuo on totta. Keinotekoisten kansainvälisten kielten toiveissa on tietenkin herättää riittävästi huomiota, että päätöksentekijät alkaisivat tehdä asialle jotakin. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin yksi YK:n päätöslauselma, jolla tekokieli X nimetään maailman yhteiseksi apukieleksi. Se lopettaisi eri kielten välisen kilpailun ja kaikki voisivat keskittyä valitun kielen edistämiseen.

Esperanto on siitä hyvä, että se tunnetaan, mutta se myös pilaa keinotekoisten kielten mainetta. Esperantoahan on laajasti arvosteltu. No, kieli kun kieli, mutta väitän silti, että maailmankieli vuosimallia 2012 olisi aika erilainen kuin vuosimallin 1887 esperanto. Maailma on muuttunut niin paljon: siirtomaa-aika on loppunut, Aasia on noussut (taas), globalisaatio, jne.

Ei minulla ole mitään esperanton käyttöä vastaan, osaan ja käytän sitä itsekin, mutta haaveissani siintää todellinen maailmankieli, jossa maailman kaikki kielet ovat edustettuina.

Jos tykkäät jostakin kielestä, niin ala opiskella ja käyttää sitä! Käytännössä vain tällä tavalla kansainvälisen kielen huomioarvo kasvaa ja ongelmaan saadaan lopulta ratkaisu. Jos ensiksi saataisiin edes Euroopan Unionissa yksi yhteinen kieli valituksi, niin sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Resurssejahan meillä on, mutta poliittinen tahto puuttuu.

rkupsala kirjoitti:

Tuo on totta. Keinotekoisten kansainvälisten kielten toiveissa on tietenkin herättää riittävästi huomiota, että päätöksentekijät alkaisivat tehdä asialle jotakin. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin yksi YK:n päätöslauselma, jolla tekokieli X nimetään maailman yhteiseksi apukieleksi. Se lopettaisi eri kielten välisen kilpailun ja kaikki voisivat keskittyä valitun kielen edistämiseen.

Esperanto on siitä hyvä, että se tunnetaan, mutta se myös pilaa keinotekoisten kielten mainetta. Esperantoahan on laajasti arvosteltu. No, kieli kun kieli, mutta väitän silti, että maailmankieli vuosimallia 2012 olisi aika erilainen kuin vuosimallin 1887 esperanto. Maailma on muuttunut niin paljon: siirtomaa-aika on loppunut, Aasia on noussut (taas), globalisaatio, jne.

Ei minulla ole mitään esperanton käyttöä vastaan, osaan ja käytän sitä itsekin, mutta haaveissani siintää todellinen maailmankieli, jossa maailman kaikki kielet ovat edustettuina.

Jos tykkäät jostakin kielestä, niin ala opiskella ja käyttää sitä! Käytännössä vain tällä tavalla kansainvälisen kielen huomioarvo kasvaa ja ongelmaan saadaan lopulta ratkaisu. Jos ensiksi saataisiin edes Euroopan Unionissa yksi yhteinen kieli valituksi, niin sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Resurssejahan meillä on, mutta poliittinen tahto puuttuu.

Lue lisää

Ruvetaan kaikki vaan suosiolla opettelemaan italiaa kun Mario Monti kuitenkin sitä haluaisi ja kun ruokakin on täällä Suomessa niin huonoa.

rkupsala kirjoitti:

Tuo on totta. Keinotekoisten kansainvälisten kielten toiveissa on tietenkin herättää riittävästi huomiota, että päätöksentekijät alkaisivat tehdä asialle jotakin. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin yksi YK:n päätöslauselma, jolla tekokieli X nimetään maailman yhteiseksi apukieleksi. Se lopettaisi eri kielten välisen kilpailun ja kaikki voisivat keskittyä valitun kielen edistämiseen.

Esperanto on siitä hyvä, että se tunnetaan, mutta se myös pilaa keinotekoisten kielten mainetta. Esperantoahan on laajasti arvosteltu. No, kieli kun kieli, mutta väitän silti, että maailmankieli vuosimallia 2012 olisi aika erilainen kuin vuosimallin 1887 esperanto. Maailma on muuttunut niin paljon: siirtomaa-aika on loppunut, Aasia on noussut (taas), globalisaatio, jne.

Ei minulla ole mitään esperanton käyttöä vastaan, osaan ja käytän sitä itsekin, mutta haaveissani siintää todellinen maailmankieli, jossa maailman kaikki kielet ovat edustettuina.

Jos tykkäät jostakin kielestä, niin ala opiskella ja käyttää sitä! Käytännössä vain tällä tavalla kansainvälisen kielen huomioarvo kasvaa ja ongelmaan saadaan lopulta ratkaisu. Jos ensiksi saataisiin edes Euroopan Unionissa yksi yhteinen kieli valituksi, niin sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Resurssejahan meillä on, mutta poliittinen tahto puuttuu.

Lue lisää

Niinpä niin, pitäisi lopettaa ihanteellisen kansainvälisen kielen etsintä ja tehdä päätös. Kielen ei tarvitse olla ihanteellinen, sen tarvitsee olla vain hyväksyttävä. Puutteita saa kielessä olla, mutta jos yhteistä päätöstä ei saada aikaan niin asia ei etene koskaan.

rkupsala kirjoitti:

Tuo on totta. Keinotekoisten kansainvälisten kielten toiveissa on tietenkin herättää riittävästi huomiota, että päätöksentekijät alkaisivat tehdä asialle jotakin. Periaatteessa ei tarvita muuta kuin yksi YK:n päätöslauselma, jolla tekokieli X nimetään maailman yhteiseksi apukieleksi. Se lopettaisi eri kielten välisen kilpailun ja kaikki voisivat keskittyä valitun kielen edistämiseen.

Esperanto on siitä hyvä, että se tunnetaan, mutta se myös pilaa keinotekoisten kielten mainetta. Esperantoahan on laajasti arvosteltu. No, kieli kun kieli, mutta väitän silti, että maailmankieli vuosimallia 2012 olisi aika erilainen kuin vuosimallin 1887 esperanto. Maailma on muuttunut niin paljon: siirtomaa-aika on loppunut, Aasia on noussut (taas), globalisaatio, jne.

Ei minulla ole mitään esperanton käyttöä vastaan, osaan ja käytän sitä itsekin, mutta haaveissani siintää todellinen maailmankieli, jossa maailman kaikki kielet ovat edustettuina.

Jos tykkäät jostakin kielestä, niin ala opiskella ja käyttää sitä! Käytännössä vain tällä tavalla kansainvälisen kielen huomioarvo kasvaa ja ongelmaan saadaan lopulta ratkaisu. Jos ensiksi saataisiin edes Euroopan Unionissa yksi yhteinen kieli valituksi, niin sekin olisi jo iso askel oikeaan suuntaan. Resurssejahan meillä on, mutta poliittinen tahto puuttuu.

Lue lisää

Esperanto olisi EU:lle vallan hyvä yhteinen kieli koska se juurikin perustuu eurooppalaisiin kieliiin.