Uraa ja äitiyttä ei voi yhdistää, uskoo hollantilaisprofessori
Ruotsin malli oli pettymys: syntyvyys putosi alemmaksi kuin Hollannissa
"Naisen ura ja äitiys ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Väestö pienenee, jos naiset ovat mukana työelämässä", sanoo hollantilainen Egbert te Velde, toukokuussa eläkkeelle jäänyt Utrechtin yliopiston hedelmällisyystieteen professori.
Hän uskoo, että väestön vanheneminen yhdistettynä syntyvyyden laskuun tulee kehittyneissä maissa olemaan aikapommi, jonka uhkaa ei ole vielä edes ymmärretty.
Ratkaisuja te Veldellä ei ole: "Totta kai naiset ansaitsevat vapauden, uran ja taloudellisen riippumattomuuden. Toisaalta työelämän tarpeet estävät naisia toteuttamasta naiseuttaan eli saamasta lapsia. Väestön hyvinvoinnin kannalta se on huono asia."
Nykyinen kehitys alkoi te Velden mukaan, kun ehkäisypillerit yleistyivät 30–40 vuotta sitten. Silloin seksuaalisuuden ja lisääntymisen yhteys katkesi. Tämä on te Velden mielestä naisten emansipaation eli vapautumisen ehto.
"Biologian kannalta se oli vallankumous!"
Viitisentoista vuotta sitten te Velde uskoi vielä, että uran ja äitiyden voi yhdistää. Hänen ohjeestaan tuli Hollannissa lentävä lause: fiksu nuori nainen ei viivyttele vauvan saamista.
Te Velde uskoi silloin Ruotsin malliin.
Ruotsi toteutti muiden Pohjoismaiden tavoin 1980-luvun alussa uudistuksia, jotka helpottivat työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Kunnallinen päivähoito toteutettiin, raskaana olevien työturva parani ja pienten lasten vanhemmat saivat muun muassa lyhentää työaikaansa ja jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.
Aluksi syntyvyys nousikin Ruotsissa.
Te Velden mukaan Ruotsin malli oli muiden maiden lisäksi esimerkki myös Hollannissa, jossa valtaosa lapsen saaneista naisista jää edelleen kotiäideiksi. Pohjoismaihin verrattuna edut ovat vaatimattomat ja päivähoitomaksut moninkertaiset.
Nyt syntyvyys Ruotsissa ja Suomessa on kuitenkin laskenut Hollantiakin alemmalle tasolle. Pari vuotta sitten ruotsalaisnainen synnytti keskimäärin 1,65 lasta, suomalainen 1,72 ja Hollantilainen 1,73.
Te Velden mukaan suuntakin on selvä: maat ovat menossa kohti Espanjan ja Italian tasoa, joissa hedelmällisyysluku on jo 1,2.
Luvun tulisi olla 2,1, jotta väestön koko pysyisi ennallaan.
Työssään lapsettomuusklinikan esimiehenä te Velde on seurannut läheltä nykyistä kehitystä: naiset lykkäävät lapsen saamista opiskelun ja uran takia. Lopulta raskaaksi tuleminen ei enää käykään helposti.
"Jo kaksi prosenttia hollantilaisista lapsista saa alkunsa lapsettomuushoitojen avulla. Ovatko hoidot välttämättömiä? Eivät aina, mutta parit ovat keskimäärin 34–35-vuotiaita tullessaan hoitoihin. He eivät halua enää odottaa", te Velde selittää.
Te Velden mukaan naisen hedelmällisyys laskee 30 ikävuoden jälkeen ja 35 ikävuoden jälkeen se laskee jo reilusti. Yksilöllisiä eroja tosin on paljon.
Naisten emansipaatio on te Velden mielestä tuonut mukanaan myös sen kätketyn ajatuksen, että naiset ja miehet olisivat samanlaisia.
"Se on harhaluulo", hän toteaa. Naiset ovat perustavalla tavalla erilaisia kuin miehet, myös psyykkisesti.
Erilaisuus johtuu te Velden mukaan siitä, että miehille ja naisille kehittyi miljoonia vuosia sitten erilaiset lisääntymisstrategiat.
Kun apinaihminen nousi kahdelle jalalle, aivot saattoivat kasvaa. Samalla lantio kuitenkin muuttui niin, että synnyttäminen kävi entistä vaikeammaksi. Siitä seurasi, että ihmislapsi syntyy suhteessa pienempänä ja avuttomampana kuin muut nisäkkäät.
Ihmislapsi vaatii vuosien hoivaa, ennen kuin hän tulee toimeen omillaan. Siksi naisen lisääntymisstrategia vaatii kykyä empatiaan ja hoivaamiseen. Miehen strategiaksi sen sijaan tuli siittää mahdollisimman monta lasta. Tämä puolestaan kehitti kilpailuviettiä.
Miehet ja naiset yhdistivät strategiansa siten, että miehellä oli kolmen tai neljän naisen haaremi.
Te Velden näkemyksen mukaan naisten on edelleen vaikea sopeutua miesten hallitsemaan työelämään, joka perustuu kilpailuun ja voittamiseen.
Ruotsin malli oli pettymys: syntyvyys putosi alemmaksi kuin Hollannissa
"Naisen ura ja äitiys ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Väestö pienenee, jos naiset ovat mukana työelämässä", sanoo hollantilainen Egbert te Velde, toukokuussa eläkkeelle jäänyt Utrechtin yliopiston hedelmällisyystieteen professori.
Hän uskoo, että väestön vanheneminen yhdistettynä syntyvyyden laskuun tulee kehittyneissä maissa olemaan aikapommi, jonka uhkaa ei ole vielä edes ymmärretty.
Ratkaisuja te Veldellä ei ole: "Totta kai naiset ansaitsevat vapauden, uran ja taloudellisen riippumattomuuden. Toisaalta työelämän tarpeet estävät naisia toteuttamasta naiseuttaan eli saamasta lapsia. Väestön hyvinvoinnin kannalta se on huono asia."
Nykyinen kehitys alkoi te Velden mukaan, kun ehkäisypillerit yleistyivät 30–40 vuotta sitten. Silloin seksuaalisuuden ja lisääntymisen yhteys katkesi. Tämä on te Velden mielestä naisten emansipaation eli vapautumisen ehto.
"Biologian kannalta se oli vallankumous!"
Viitisentoista vuotta sitten te Velde uskoi vielä, että uran ja äitiyden voi yhdistää. Hänen ohjeestaan tuli Hollannissa lentävä lause: fiksu nuori nainen ei viivyttele vauvan saamista.
Te Velde uskoi silloin Ruotsin malliin.
Ruotsi toteutti muiden Pohjoismaiden tavoin 1980-luvun alussa uudistuksia, jotka helpottivat työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Kunnallinen päivähoito toteutettiin, raskaana olevien työturva parani ja pienten lasten vanhemmat saivat muun muassa lyhentää työaikaansa ja jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.
Aluksi syntyvyys nousikin Ruotsissa.
Te Velden mukaan Ruotsin malli oli muiden maiden lisäksi esimerkki myös Hollannissa, jossa valtaosa lapsen saaneista naisista jää edelleen kotiäideiksi. Pohjoismaihin verrattuna edut ovat vaatimattomat ja päivähoitomaksut moninkertaiset.
Nyt syntyvyys Ruotsissa ja Suomessa on kuitenkin laskenut Hollantiakin alemmalle tasolle. Pari vuotta sitten ruotsalaisnainen synnytti keskimäärin 1,65 lasta, suomalainen 1,72 ja Hollantilainen 1,73.
Te Velden mukaan suuntakin on selvä: maat ovat menossa kohti Espanjan ja Italian tasoa, joissa hedelmällisyysluku on jo 1,2.
Luvun tulisi olla 2,1, jotta väestön koko pysyisi ennallaan.
Työssään lapsettomuusklinikan esimiehenä te Velde on seurannut läheltä nykyistä kehitystä: naiset lykkäävät lapsen saamista opiskelun ja uran takia. Lopulta raskaaksi tuleminen ei enää käykään helposti.
"Jo kaksi prosenttia hollantilaisista lapsista saa alkunsa lapsettomuushoitojen avulla. Ovatko hoidot välttämättömiä? Eivät aina, mutta parit ovat keskimäärin 34–35-vuotiaita tullessaan hoitoihin. He eivät halua enää odottaa", te Velde selittää.
Te Velden mukaan naisen hedelmällisyys laskee 30 ikävuoden jälkeen ja 35 ikävuoden jälkeen se laskee jo reilusti. Yksilöllisiä eroja tosin on paljon.
Naisten emansipaatio on te Velden mielestä tuonut mukanaan myös sen kätketyn ajatuksen, että naiset ja miehet olisivat samanlaisia.
"Se on harhaluulo", hän toteaa. Naiset ovat perustavalla tavalla erilaisia kuin miehet, myös psyykkisesti.
Erilaisuus johtuu te Velden mukaan siitä, että miehille ja naisille kehittyi miljoonia vuosia sitten erilaiset lisääntymisstrategiat.
Kun apinaihminen nousi kahdelle jalalle, aivot saattoivat kasvaa. Samalla lantio kuitenkin muuttui niin, että synnyttäminen kävi entistä vaikeammaksi. Siitä seurasi, että ihmislapsi syntyy suhteessa pienempänä ja avuttomampana kuin muut nisäkkäät.
Ihmislapsi vaatii vuosien hoivaa, ennen kuin hän tulee toimeen omillaan. Siksi naisen lisääntymisstrategia vaatii kykyä empatiaan ja hoivaamiseen. Miehen strategiaksi sen sijaan tuli siittää mahdollisimman monta lasta. Tämä puolestaan kehitti kilpailuviettiä.
Miehet ja naiset yhdistivät strategiansa siten, että miehellä oli kolmen tai neljän naisen haaremi.
Te Velden näkemyksen mukaan naisten on edelleen vaikea sopeutua miesten hallitsemaan työelämään, joka perustuu kilpailuun ja voittamiseen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Biologisesti tyttöjä ja poikia syntyy yhtä paljon eli yhteiskunnassa yhtä paljon naisia ja miehiä. Jos yksi mies saa vaikka 4 naista niin 3 miestä jää ilman naista. Lopputuloksena 3/4 miehistä elää selibaatissa tai ryhtyvät homoseksuaaleiksi. Näin tuli todistettua että haaremit eivät toimi sillä missään vaiheessa ihmiskunnan historaa tai edes nykypäivän maailmassa ei esiinny tämänkaltaista tilannetta jossa suurin osa miehistä kärvistelisivät ilman naisen syliä.
Miksei ikinä huomioida sitä että miesten tulee myös tehdä valintoja perheen ja työn välillä. Miesten pitää vähentää työssä käyntiä ja huolehtia lapsistaan. Evoluution myötä me olemme parhaimpien isien jälkeläisiä. Esihistoriallisella ajalla raskaana oleva nainen oli avuton eli tarvitsi miehen apua. Samoin myös tarvitsi miestä elättämään lapsiaan. Miehellä ei ollut tarpeeksi resursseja huolehtia useista vaimoista ja lapsista, joten yksiavioisten miesten lapsilla oli parhaimmat mahdollisuudet selvitä ja saada geeninsä jatkoon. Nykyajan miesten on syytä ottaa huomioon nämä asiat ja alettav keskittymään perheensä hyvinvointiin, vaikkapa aloittamalla niinkin yksinkertaisesti kuin osallistumalla kotitöihin.
Mies voi lisätä kotitöitä, jos puoliso hyväksyy vastaavan pudotuksen tuloissa myös käytännössä. Ei siis anna ymmärtää, että perheen tulot eivät riitä. Tilastoerot kotitöissä johtunevat pääosin miesten suuremmasta ansiotyössä käynnistä.
Oman kokemuksen mukaan omat lapset ovat herättäneet halun huolehtia lapsista laajemminkin. On kuitenkin muitakin tapoja hoitaa tämä vastuu kuin kotitöiden lisääminen. Toki se on yksi tapa ja ihan hyvä sellaiselle, jolle se käy.
Kun hyväksytään, että kaikille naisille kotityöt eivät maistu, niin olisi tasapuolista hyväksyä, että eivät ne maistu myöskään kaikille miehille. Valinnat on parasta tehdä keskustellen perheen sisällä ennakkoluuloihin lukkiutumatta, siis myös feministisiin ennakkoluuloihin.
Miehen kotitöiden lisäämistä hidastaa myös puolison kritiikki varsinkin alussa väistämättömästä tottumattomuudesta. Kritiikki, "päteminen" työtä korjailemalla tai sitä jatkuvasti "säätämällä" tai käytöksellä vähättelemällä johtaa helposti ajatukseen, että työ ei kelpaa tai puoliso ei tosiasiassa haluakaan päästää reviirilleen. Halu kotitöiden lisäämiseen tyssää siihen.
Kuvitteletko että nykypäivän suomessa saisi hyväpalkkaisen työn opiskelematta. Ei saa. Eli tietenkin naiset opiskelevat, siinä missä miehetkin. Ja opintotuella (n.400 e/kk)ei lapsikatraita kasvatella.
Jos pitäisi kaksikymppisenä valita, lähteekö työelämään vai jääkö odottamaan mahdollista tulevaa aviomiestä ja syntyvää lapsikatrasta, valitsisin edellisen. Jos olisii pakko valita kahdesta.
Nämä hajamieliset professorit eivät taida ajatella, kuka elättäisi sellaiset täysikäiset naiset, jotka jostakin syystä eivät "kelpaa" jollekin siitosuroolle tai jostakin syystä eivät löydä sellaista lastensa isäehdokasta, joka heille kelpaisi. Siis valitsisin ehdottomasti työelämän ja sen pakollisen sterilisaation, joka kai tuossa professorin ihanneyhteiskunnassa olisi tehtävä.
Mikä ihmeen n.400e/kk?
233e/kk netto ja sillä pitää pärjätä ellei tahdo ottaa velkaa! Olisi aika jo korjata tuonkin rahan suuruutta...
Onneksi vaimo käy työssä nyt ja onneksi tulen itse tienaamaan luultavasti hyvin tulevaisuudessa.
nimim. "yhden lapsen isä/opiskelija"
Ensin sovinistisessa yhteiskunnassa tehdään naisen elämä mahdollisimman vaikeaksi että hyvä kun pystyy työllänsä itsensä elättämään matalapalkka alalla. Ja sitten löytyy sovinisti miehiä jotka eivät misään tapauksessa halua ottaa naista lapsineen elätettäväksi, tai jos ottavat niin he pieksebvät vaimoaan jolloin tämän on pakko ottaa avioero tai kuoltava. Ja eron jälkeen sovinisti ei maksa elatusmaksuja.
Sovinistit tekevät naisen elämän niin vaikeaksi että kuka hullu haluaisi niille lapsia tehdä, kun eihän niitä pysty yksin elättämään.
feminismistä on etua. Olisiko hyvä, että väestönkasvu jatkuisi hillittömänä. Siellä missä naisten oikeuksia puolustetaan siellä syntyvyys vähenee(ehkäisy, itsemäärämisoikeus, lasten koulutus, naisten ja miesten koulutus). Samalla vähenee nälänhätä, sairaudet, elinikä pitenee, kulttuurin vanhimpia eivät ole enää 20-kybäset, viisauskin kasvaa sen myötä.
Maailma on jo nyt liikakansoitettu, vettä ja ruokaa on liian vähän, sodat lisääntyvät mitä ahtaammaksi tämä maailma käy. Syntyvyyden alentuminen on hyväksi. Kodittomia lapsia on maailma pullollaan, auttakaa heitä enemmin.
Alhainen syntyvyys liittyy korkeaan elintasoon, ei naisten työssäkäyntiin. Japanissa naisten työssäkäynti on paljon harvinaisempaa kuin Euroopassa, ja ne työssäkäyvätkään harvemmin tekevät mitään uraputkea. Silti syntyvyys on vielä matalampi kuin meillä. Vähän vastaava on Italian, Euroopan matalimman syntyvyyden maan, tilanne.
Käyvätkö espanjalaiset ja italialaiset naiset siis enemmän työssä kuin suomalaiset naiset?
Oliko otsikkokin professorin jumalaisten maskuliiniaivojen luomus?
Totta kai sitä vanhenee lapsettomana kun ensi notkuu luokattomassa lukiossa, välivuosia viettämässä ja korkeakoulussa maleksimassa kolmekymppiseksi.
Maisteriksi vain kaikki 22 vuotiaana ja töihin, niin alkaa työnteko jo tylsistyttää parhaassa lapsentekoiässä.
vaikka kuinka haluaa. Valintoja olisi tehtävä. Se vain on valitettavaa että tätä eivät vielä kaikki ole oivaltaneet. Oman etunsa ja itsensä eteen on jotain tehtävissäkin. Kaikkea ei tarvitse odottaa valmiina.
En ole koskaan kuullut kenenkään miehen sanovan että piti tehdä valinta uran ja kodin hoitamisen välillä. Enkä ole nähnyt semmosia juttuja lehdissä enkä televisiossa...Naisten olen kuullut usein puhelevan tommosta.
Naiset joutuu ton valinnan tekemään usein.
Miehet "joutuu" valitsemaan uran.
Maapallo saastuu ihmisistä, meitä on liikaa. Jotain rajaa. Valkoiset, joo, mä tykkään. Mutta ajatelkaas pientä Suomea, surkeat 5 milliä ihmisiä ja työttöminä karseesti. Niin kauan kuin olen elänyt. Ei saamari, jokin tolkku lisääntymiseen, ei me olla polttoainetta yrityksille: käytetään kun tarvitaan, muulloin ei. Aina varalla. P...le.