Hän ilmoitti, että haluaa enemmän seksikokemuksia, koska on rakastellut vain minun ja yhden toisen kanssa ennen minua. Hän on nelikymppinen ja minä jonkun verran vanhempi ja meillä on kouluikäisiä lapsia. Olemme olleet yhdessä viisitoista vuotta. Keskustelimme asiasta ja esitin yhtenä ratkaisuna mm. parinvaihtoa, mutta hän sanoo, ettei sellainen tule kyseeseen. Hän haluaa rakastella kahden ja mennä aina tilaisuuden tullen. Eli sitten kun tapaa miehen, joka on hänen mielestään ihastuttava ja seksikäs. Sanoin etten ole yhtäkkiä valmis tällaiseen muutokseen. Hän suuttui ja sanoi, että vastaan seurauksista(!?), mutta ei kertonut mitä ne olisivat.
Meidän seksissämme ei kuulemma ole mitään vikaa. Ei laadussa eikä määrässä. Hän vain haluaisi tietää miltä toinen tuntuu, ja useamman kanssa ja mainitsee mm. että olisi kiva kokeilla oikein paksua kalua (omani mitattiin reilusti keskimittaa pidemmäksi ja jonkin verran keskimittaa paksummaksi; paksumpiakin siis toki on olemassa).
No, sitten kävi ilmi, että hän oli ihastunut erääseen työkaveriinsa ja itse asiassa tämä halu ilmeisesti kohdistui tähän työkaveriin, jonka luokse hän eräänä yönä meni, mutta seksiä ei harrastettu. Halu ilmeisesti kuitenkin syntyi.
Nyt hän sanoo, että haluaa säilyttää meidän perheemme ja parisuhteemme, eikä aio mennä ”vieraisiin”. Hän selittää tämän halun kadonneen siten, että on tukahduttanut sen(!?)
Kysymys kuuluu:
- voiko toinen yhtäkkiä vaatia pelisääntöjen muuttamista näin radikaalisti
- onko sellaiseen suostuttava (etenkin kun hän itse sanoi suhteemme alussa, että ”se on kerrasta poikki” ja sillä periaatteella on menyt)
- onko toisaalta oikein, että toinen joutuu ”tukahduttamaan halunsa”; onko sellainen hyvä lähtökohta parisuhteen jatkamiselle.
- voiko sellainen tukahduttaminen edes onnistua, eli meneekö hän tilaisuuden tullen joka tapauksessa
- ja jos menee, niin mitä sitten; mitä sitten jos siitä syntyy rinnakkaissuhde
Mitä siis teen? Muutamme suhteen vapaaksi (molemmin puolin) ja otamme riskin, että perheemme mahdollisesti hajoaa seurauksiin. Pistän ”pallon vaimon jalkaan” (no ei sellainen edes onnistuisi. Hänellä on useita verran työhön liittyviä matkoja vuosittain). Eroammeko saman tien. Hankin itselleni rinnakkaissuhteen jolloin on (vain onko?) helpompi hyväksyä se toiselta.
Eikö kuitenkin ole niin (tutkimustenkin mukaan), että avo- tai avioliittoon mennään lähes aina ajatuksella, että se on kahden välinen myös seksin suhteen ja että useimmat parit niin elävät vaikka 10-20% onkin uskottomia (usein siksi, että seksi ei riitä) ja iso osa niistäkin lopulta eroaa.
Vaikka eroja ja uskottomuutta on paljon, niin suurin osa (70-80%) EI ole ollut uskottomia kertaakaan ja vain muutama prosentti pareista sopii vapaan suhteen (ja niistä moni hajoaa).
Onko siis väärin, jos tahdon säilyttää suhteemme sellaisena kuin miksikä se sovittiin ja millainen ideaalinen suhde selvän enemmistön mielestä on?
Meidän seksissämme ei kuulemma ole mitään vikaa. Ei laadussa eikä määrässä. Hän vain haluaisi tietää miltä toinen tuntuu, ja useamman kanssa ja mainitsee mm. että olisi kiva kokeilla oikein paksua kalua (omani mitattiin reilusti keskimittaa pidemmäksi ja jonkin verran keskimittaa paksummaksi; paksumpiakin siis toki on olemassa).
No, sitten kävi ilmi, että hän oli ihastunut erääseen työkaveriinsa ja itse asiassa tämä halu ilmeisesti kohdistui tähän työkaveriin, jonka luokse hän eräänä yönä meni, mutta seksiä ei harrastettu. Halu ilmeisesti kuitenkin syntyi.
Nyt hän sanoo, että haluaa säilyttää meidän perheemme ja parisuhteemme, eikä aio mennä ”vieraisiin”. Hän selittää tämän halun kadonneen siten, että on tukahduttanut sen(!?)
Kysymys kuuluu:
- voiko toinen yhtäkkiä vaatia pelisääntöjen muuttamista näin radikaalisti
- onko sellaiseen suostuttava (etenkin kun hän itse sanoi suhteemme alussa, että ”se on kerrasta poikki” ja sillä periaatteella on menyt)
- onko toisaalta oikein, että toinen joutuu ”tukahduttamaan halunsa”; onko sellainen hyvä lähtökohta parisuhteen jatkamiselle.
- voiko sellainen tukahduttaminen edes onnistua, eli meneekö hän tilaisuuden tullen joka tapauksessa
- ja jos menee, niin mitä sitten; mitä sitten jos siitä syntyy rinnakkaissuhde
Mitä siis teen? Muutamme suhteen vapaaksi (molemmin puolin) ja otamme riskin, että perheemme mahdollisesti hajoaa seurauksiin. Pistän ”pallon vaimon jalkaan” (no ei sellainen edes onnistuisi. Hänellä on useita verran työhön liittyviä matkoja vuosittain). Eroammeko saman tien. Hankin itselleni rinnakkaissuhteen jolloin on (vain onko?) helpompi hyväksyä se toiselta.
Eikö kuitenkin ole niin (tutkimustenkin mukaan), että avo- tai avioliittoon mennään lähes aina ajatuksella, että se on kahden välinen myös seksin suhteen ja että useimmat parit niin elävät vaikka 10-20% onkin uskottomia (usein siksi, että seksi ei riitä) ja iso osa niistäkin lopulta eroaa.
Vaikka eroja ja uskottomuutta on paljon, niin suurin osa (70-80%) EI ole ollut uskottomia kertaakaan ja vain muutama prosentti pareista sopii vapaan suhteen (ja niistä moni hajoaa).
Onko siis väärin, jos tahdon säilyttää suhteemme sellaisena kuin miksikä se sovittiin ja millainen ideaalinen suhde selvän enemmistön mielestä on?
Vastaukset 15
Vanhimmat
- voiko toinen yhtäkkiä vaatia pelisääntöjen muuttamista näin radikaalisti - Kai sitä voi vaatia mitä haluaa, eri asia sitten mitä toteutetaan. Mielestäni vain toisen vieraissa käyminen ei ole mitkään pelisääntö
- onko sellaiseen suostuttava (etenkin kun hän itse sanoi suhteemme alussa, että ”se on kerrasta poikki” ja sillä periaatteella on menyt) EI ole pakko suostua, miksi olisi?
- onko toisaalta oikein, että toinen joutuu ”tukahduttamaan halunsa”; onko sellainen hyvä lähtökohta parisuhteen jatkamiselle. Himoja ja haluja niitä hetkellisiä on itse kullakin mutta useimmiten se perhe ja parisuhde vie voiton.
- voiko sellainen tukahduttaminen edes onnistua, eli meneekö hän tilaisuuden tullen joka tapauksessa- Noiden ajatusten perusteell, luultavasti menee
- ja jos menee, niin mitä sitten; mitä sitten jos siitä syntyy rinnakkaissuhde. Itse en hyväksy tietoista pettämistä.
Minäkin haluaisin naida tai olla naitavana,tuntea olevansa haluttu ja saada nautintoa.Ja syy kuuluu rakkalle avomiehelleni,jolla ei seiso, ei kykene,ei halua , hormonivaje ,what ever.Pitkälti toista vuotta ilman,onko se reilua? Pettänyt en ole mutta alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä,että se on ainoa vaihtoehto.Mies on minulle lähinnä ystävä nykyään.
Niinhän se on että jos ei mieheltään saa niin on kyllä täysi oikeus
mennä vieraisiin.
"Niinhän se on että jos ei mieheltään saa niin on kyllä täysi oikeus
mennä vieraisiin."
Entäs jos vaimolta ei saa tai vaimo ei "enää" halua? Onko silloin oikeus mennä vieraisiin?
Kolmas kerta, kun näen tämän ihan saman jutun täällä tänä vuonna o_O viimeksi oli kesällä?
Minä miehnä en ymmärrä vaimosi ajttelutapaa ollenkaan ja olisi nuoruudessa tehnyt kaikki temput ja hankkinut kokemuksia ettei enää nelikyppisenä tarvitse teiniä asittää että silleen. Hnekilöiden kannattaa viettää sopivaiaka sinkkuna ja saa vaihaa seksipartneria vaikka joka päivä jos siltä tunttuu ja kun tulee mittä tayteen niin sitten kannattaa vakiintua.
Jos onkin niin, että sinusta ei vain ole mihinkään? Pienellä työkalulla ja huonolla ammattitaidolla, ei vaan saa mitään näkyvää aikaiseksi. Onko se vaimosi vika, että tämä osa-alue ei ole sinun ydinosamisaluettasi? Mies, joka todistaa oman osaamattomuutensa haluamalla ulkoistaa vaakamambon ulkopuoliselle kolmannelle pyörälle ei oikein vakuuta.
Täytyy katsoa ihmisten puheiden läpi ja löytää sieltä taustalta motivaatiotekijät toiminnalle.
En oikein jaksa uskoa, että kyse olisi pelkästä seksistä. Uskottomuuteen sorrutaan siinä vaiheessa, kun tuntuu, että parisuhteessa ei saa riittävästi ihailua/ palvontaa. Seksillä sitten ostetaan hetkellinen hyväksynnän/ arvonannon tunne ulkopuolelta.
Onko suhteenne päässyt arkipäivästymään ? Tuntuu, että ihmiset ovat aika sekaisin nykyään. En todellakaan suosittele vaimollesi ns. kaidalta tieltä poikkeamista. Voisitko kertoa vaimollesi, miten tärkeä hän sinulle on ja että et halua menettää häntä ja että perheesi on arvojärjestyksessäsi ykkönen. Koeta hyvä mies, saada vaimosi järkiinsä. Muutoin syntyy vielä pahaa jäljeä. Niin, tämä mailmaan on vaan niin raadollinen...
Hmmm, kuulostaa siltä että vahinko on jo käynyt. Kenties useammin kuin kerran. Sinuna kävisin testeissä.
En kirjoita tätä mitenkään pahalla, mutta tullut itsekin koettua vastaavaa, miehellä oli siis seksisuhde työkaverinsa kanssa, ja monet kaverini ovat pettäneet miehiään. Toisille se on niin helppoa, he vaan pyyhkivät tapahtuneen mielestään.
Tuo ap:n vaimo on henkisesti sairas.
AP:n kannattaa jättää vaimonsa.
Petti jo työkaverinsa kanssa ja AP on idiootti.
On ilmeisen selvää, että mittauksessa on jotai väärin tehty ja sulla on tosi pieni työkalu...naisena ymmärrän vaimoasi,kun miehelläni on isohko...annat lupaa tai et niin vaimosi kokeilee isoa joku päivä,,,kun on kerran saanut isoa, ei pieni tunnu enää miltään ja isoa haluaa aina uudestaan. Peli on menetetty omalta osaltasi. Tiedän kokemuksesta:)
Katsos kun sillä APllä on iso, mutta vaimo ei tiedä sitä, koska ei ole muita nähnyt. No tässä voisi ajatella, että kun vaimo menee vieraisiin ja löytää vain pieniä niin huomaa että hänellä on jo isomunainen mies.
Mutta koolla ei oikeasti ole väliä vaan sillä kaikella muulla joka rakasteluun kuuluu. Eli ihan turha provoilla kun se ei mene läpi kuin joillain amisjunteilla.
Minä tapasin kerran isomunaisen joka hyökyi päälle ja tärisi kuin tikka eikä meinannut itsekään laueta. Eipä ollut häppöinen kokemus.
Kaiholla taasen muistelen erästä naimisissa ollutta miestä, taisi olla silloin jotain 45v ja minä vähän alle kolmen kympin. Hän pussasi ja eteni hitaasti ja minun haluni vain kasvoi. Olin aivan märkä jo kun hän ujutti sormensa sisääni. Muistan kun minua oikein hävetti olla niin märkä. Sitten kun hän tuli sisääni hän kysyi että miten minä haluan. Kukaan ei ollut koskaan sitä kysynyt. Minulle riitti että hän oli siinä. Hän liikkui hitaasti ja eri suunnista. Oli välillä ihan ihossa kiinni ja välillä taas käsiensä varassa. Se oli ensimmäinen kerta kun tulin yhdynnässä ilman omien sormien apua. Niin ja miehellä oli pienin koskaan näkemäni.
Olen ollut naimisissa jo pian pari kymmentä vuotta ja olen opettanut mieheni tekemään asioita jotka tuntuvat minusta hyvältä. Minusta tuntuu että seksi vain paranee kun ikää tulee. Kai se johtuu toisen huomioon ottamisesta.
Melkein kuin minun elämästäni! Ihan samat kokemukset.
Tässä on koko salaisuus "Minusta tuntuu että seksi vain paranee kun ikää tulee. Kai se johtuu toisen huomioon ottamisesta."
Ymh. Kannattaisi ehkä mennä yhdessä juttelemaan tuosta asiantuntijan kanssa. Ette selvästikään kykene ratkaisemaan tätä keskenänne.
En pidä itseäni mitenkään supermustasukkaisena, mutta kyllä aviomiehelle aletaan sovitella pellen nenää naamaan siinä vaiheessa kun puoliso alkaa käydä yökylässä miespuolisten kavereittensa luona.