Olen yhtäkkiä huomannut, että vaikka ystäviä onkin, ei ole ketään päivittäistä kontaktia. En oikein ymmärrä kuinka näin kävi. Olen eronnut ja jotenkin perheelliset pitävät kovin yhtä. Ystäväni ovat mukavia ja empaattisia, mutta näen heitä todella harvoin. En voi/kehtaa soittaa, koska heillä aina on joku matka, juhla, lasten kriisi. Sairastelin ja silloin jotenkin välit harvenivat. Vaikka sairauteni oli fyysinen, se pelotti heitä. Ikäänkuin olisin ollut hauraampi myös henkisesti. Itse koin, että se vahvisti.
Ystäviä 54-vuotiaalle naiselle pääkaupunkiseudulta?
Per-aspera-ad-astra.
14208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
OK. Ystäviä, ystäviä, mutta en osaa heti ystäväksi, vaikka tuttavaksi. Nainen
Hei h-ki, tuo on kyllä hyvä näpäytys minulle, on totta, että ystäväksi kasvetaan ei tulla tuosta vaan. :-)
Voin kertoa, että kävelen paljon, keskustaan, takaisin ja keskustassa
h-ki, et siis kerro oletko nainen vai mies. Minkä ikäinen? Miksi kävelet paljon?
Kirjoitin jo, että nainen. Sama ikä, kävelen ja kävelen, mitä vielä tehdä, kun se on ilmaisesti
ok
Hei h-ki tilini oli vallattu yön aikana, enkä voinut nyt siten saada postiasi. Jos luet tämän, olen tosi pahoillani, tein äärimokan laittamalla yöksi oikean sähköpostin. Anteeksi.
Hei h-ki, postini aukesikin, vastaan pian!
ok
Hei, olen myös juttukaveria vailla. Asun Pohjois-Helsingissä.
LKZ, ok
Moi,
Täällä pian 54v nainen kanssa ilman seuraa, asun Pohjois-Helsingissä.
Olisi kiva saada kävelyseuraa, käydä kahvilla jossain jne.
Olisi mukava tutustua.
Olen lähettänyt sähköpostia teepeelle.