Nuorempana erehdyin muutaman kerran kasvotusten kertomaan, itkua ja huutoa, ei sitä draamaa kaipaa. Herrasmiehenä toki kerron että syy ei ole hänessä vaan minussa, otan täyden vastuun.
Ei se paska pöyhimällä parane, ihan turhia keskustelut kun päätös on tehty, siitä ei ole mitään muuta kuin haittaa.
Ei se paska pöyhimällä parane, ihan turhia keskustelut kun päätös on tehty, siitä ei ole mitään muuta kuin haittaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sitten sen tietää onko hyvä tai paras keino, kun se sama 'tekninen torjunta' tapahtuu yllättäen ja myös omalle kohdalle.
Ihan miten vain, ei asiat puhumalla miksikään muutu.
Eihän asia puhumalla miksikään muutu ei. Kuitenkin olen itse lopettanut kaikki suhteeni reilusti sanomalla kasvotusten tai puhelimessa. Ei ole maailman mukavin homma mutta reiluin. En ehkä ole herrasmies mutta munaa on senverran ja selkä suorana voin jatkaa elämääni.
Se on kyllä totta, että joidenkin kanssa asiat ei puhumalla miksikään muutu, kun eivät ole kykeneviä vuorovaikutukseen. Jos se asia on selvästi vaan "minä minä minä ja mulle heti kaikki nyt", niin silloinhan on hyvä vedota siihen että on herrasmies. Tekstiviesti tai sähköposti on sentään parempi kuin se, että ei kerro lainkaan ja antaa toisen elää pari viikkoa siinä uskossa, että ollaan väleissä kunnes vain törmää henkilöön toinen kumppani kainalossa. Se se vasta on kylmää kyytiä, mutta sellaiset jääpuikot voi sulatella itseään ihan rauhassa muiden sylissä.
Keskustelemalla ero ja aprisuhteen asiat ei miksikään muutu, mutta kasvotusten jättäminen ja siihen mahdollisesti liittyvä keskustelu on iso osa eroprosessia jätettävälle osapuolelle. Jättäjä kun on yleensä käsitellyt asian jo valmiiksi ja ero on helpotus, mutta jätettävälle ero tulee usein jonkinasteisena yllätyksenä. Silloin on todella ikävää saada vain ilmoitus "se on loppu nyt", vaikka eroon olisikin jättäjällä varsin pätevä syy.
Kuvittelepa miltä tuntuisi, jos pomosi laittaisi sinulle viestin ettei tarvitse tulla töihin enää koskaan, etkä tietäisi mikä tähän on syynä.
Paska ei pöyhimällä parane, turhanpäiväinen jorina ei mitään hyödytä. Kun juttu on ohi niin se on ohi ja sillä selvä. Kyllähän minä aina syyn kerron, esim. en ole valmis, etsin itseäni, korostan ettei naisessa mitään vikaa ole. Tämä jos mikä on todella hienotunteista. Joku voisi brutaalisti sanoa että kyllästyi, en minä vaikka se totuus monasti onkin.
Potkut, mikäs siinä, puolen vuoden irtisanomisaika ilman työvelvoitetta, antaa tulla vaan. Aina sitä töitä löytää, voisi pitää puoli vuotta lomaa, lähtisi ulkomaille.
Kasvotusten aina! Muuten saattaa toiselle jäädä kertäkäyttöinen olo. Arvosta edes sen verran.