Millaiseen mieheen ette luota?

Ei pelimieheys tarkoita sitä että pettäisi vaan sitä, että ei tahdo sitoutua pitkäksi aikaa ja on pyöritellyt monia naisia.

No mut selvästikin aloittaja haluaisi sitoutua, mutta naiset antavat hänelle pelimies-leiman jo ennen kuin tutustuvat. Oon itekin huomannu ton saman, että monien naisten tutkat käy ihan ylikierroksilla. Pitäis olla paljon epävarmempi niin naiset uskois, että olet sitoutuvaa tyyppiä.

Jos vaikka jaksaisin tähän kunnolla vastata, kun ajatus tuntuu pyyhkivän tänään normaalia paremmin.

Jos tapaisin hyvinpukeutuvan, kivannäköisen miehen, jolla on itsevarmuutta, ensimmäisenä mielessäni luultavasti kävisi, mitä mies näkisi minussa enemmän kuin jossain toisessa naisessa? Itsetuntoni ei ole ollut aiemmin parasta luokkaa (eikä tosin vieläkään missään pilvissä pyöri), joten on tullut törmättyä "pelimiehiin" ja saatua siipeensä. Eiköhän tämmöiset "parempitasoiset" miehet kiinnostu myös enemmän itseensäluottavista naisista ja "tasoaan vastaavista", jos asiaa haluaa niinkin tuijotella. Jos siis puhutaan "luottamuksesta", ensimmäisenä tulisi luottaa itseensä. Jos ei miehelle kelpaa sellaisena kuin on, niin luultavasti on väärä mies. Tai jos elämäntyylit ovat erilaiset, miksi hakata päätä seinään?

Jos mies pyyhältää kukasta kukkaan, voisi sanoa,että siihen ei kannata luottaa. Todellinen ajatus sen takana on kuitenkin, että en halua sitoutua tuohon, koska en tiedä, milloin se lähtee seuraavan matkaan. No, jos luottaisi itseensä, miksi sitä pitäisi ajatella? Jos luottaisi itseensä, miksi pitäisi edes "tyytyä" mieheen, joka selvästi arvostaa eri asioita kuin itse (jos siis itse on vaikka sitoutuvaa sorttia)? Se on kai helpompi ajatella, että toinen ei ole luottamuksen arvoinen - miehessä ei ole "oleellista" vikaa ja on ihan ok, että olen korviani myöten siihen rakastunut.. Sen lisäksi, että "luottamuksen puute" kertoo mahdollisuudesta muuttaa miestä. Jos muutan miehen sitoutuvaksi, hänestä tulee luotettava ja voin vapaasti rakastua häneen. Harvoilla naisilla tuskin tulee mieleen, että ehkä mies on väärä... Se olisi kai jotenkin sitä, että olisi tyhmä. Todellisuudessa sitä on tyhmä, kun ei tajua moista eroa asioiden välillä.

Monet "oikeat" pelimiehet ovat sinunlaisiasi. Kun olet panostanut ulkokuoreen, ehkä annat itsestäsi kuvan, että tuijottaisit itsekin naisessa ulkokuorta, joka vetää naisia puoleensa, jotka katsovat myös ulkokuorta. Arvojuttujahan ne. Häpeää asiasta ei pidä tuntea, että tulee hyvin toimeen, mut tätä kannattaa miettiä. Ja ei pidä unohtaa, että enempää ei saa kuin antaa. En tiedä onko "normaalia" kehitystä, mitä itselleni on käynyt, ja olen oppinut enemmän katsomaan ihmistä kuin sitä, mitä ulkoa näyttää tai mitä "ulkona" tapahtuu. Mut toivon, että se voi olla myös keskenkasvuisuutta tuijottaa niitä "pelimies"signaaleja.

Jos elät kevyesti, joko ulkoisesti tai henkisesti, ego-olemuksella tai muilla tavoin, olet helposti ajateltavissa kevyesti. Ja kevyet tekee "pahuuksia". Naisia (miksei miehiäkin) on satutettu niin paljon, että tulee tämmösiä puolustuskeinoja - ei sekaannuta yhteenkään samalta vaikuttavaan. Toisaalta, haluatko olla ihmisen kanssa, joka ei ole antanut menneitä anteeksi ja roikkuu niissä yhä? Eikä eritoten ole oppinut niistä mitään...

Jos olet tullut jätetyksi, vika tuskin välttämättä on sinussa. Itselläni on ollut monia kriisejä, juuri esim. menneiden suhteiden takia, joita olen sitten mielummin yksikseni purkanut. Jotkut eivät pura, vaan hyppivät kukasta kukkaan ihmetellen miksi kaikki on niin perseestä. Ei ne ole valmiita suhteeseen, joten älä ainakaan heidän peräänsä murehdi tai itseäsi niistä syytä.

Asiat ei oo niin mustavalkoisia aina ;)

Tässä näkökantoja, ja anteeksi, en ole mies.

Lähtökohtaisesti luotan jokaiseen ihmiseen riippumatta siitä, minkä näköinen hän on.
Mutta jatko riippuu siitä, miten hän käyttäytyy tai kertoo esim. menneisyydestään. Silloin luottamus joko säilyy tai hiipuu hiljalleen.

Minua ei haittaa vaikka miehellä olisi ollut menneisyydessä paljonkin naisia. Se ei vie luottamustani, vaan se tapa, millä hän on ajautunut noihin suhteisiin.
Jos hän esim. kertoo, että naiset ovat piirittäneet häntä ja hän ei vaan ole voinut vastustaa naista, niin voi, voi.
Mies, joka ei osaa sanoa ei, ei ole todellakaan luottamukseni arvoinen.

et oo mikää pelimies oot vaan huora

Mies ja luotettavuus eivät kuulu samaan lauseeseen.
Mies antaa täyden luottamuksesa ja lojaliteetin vain toiselle miehelle. Vaikka kuolemaan asti.

Tällainen on kokemus ja aion seuraavassa suhteessa kohdella miestä kuin vierailevaa kulkukissaa. Jos ei odota mitään, niin ei pety.
Sen verran edellytän, ettei se ole karannut vaan vapaa, ei käytä huumeita/ viinaa, ei hakkaa ja pitää meidän suhteen ns kunniallisella tasolla. Kohtelias voi olla vaikka ei rakastuisikaan.

Minkä ikäinen aloittaja on? Mitä harrastat, siis miten vietät vapaa-aikasi töiden jälkeen sanotaan nyt vaikkapa maanantaista sunnuntaihin?
Parhaita vastauksia saisit sinut pitkään tuinteneilta luottonaisilta, vaikka kaverien vaimoilta. Kysele joskus kun saat tilaisuuden kahdenkeskiseen rupatteluhetkeen. Totuus saattaa usein yllättää, siis että oma kuvasi itsestäsi saattaa olla aika kaukana vaikkapa tapaamasi naisen arviosta.
Mitä ovat pmat ydinarvosi, siis mikä on sinulle tärkeintä elämässä? Miten nyt toimit naäiden keskeistten arvojen edistämiseksi?
Miten esim. yhdenyönsuhteiden harrastaminen edistää parinmuodostustasi??

to: tiukatkys

mietin aamulla samaa. Ilmoitin näet ystävilleni, että olen mielestäni tavis. He tyrmäsivät ajatuksen. Olen elänyt ja kokenut valtavan elämän, perusarvoni ovat silti hyvin moraaliset ja elän ns kunnollista elämää. Työkuviot pitävät minut erikoisissa tilanteissa. Seurustelu ei ole (valitettavasti) onnistunut mutta ystäviä minulla on aina ollut paljonkin. Osaan silti rakastaa ja olen rakastanut.
Joo tiedän, että en päästä ihan ketä tahansa lähelle. Niin pitääkin.
Pidin kuviotani taviksena...mutta mikä nykyään on tavista?

Toinen herättävä oli satunnainen ohikulkija työmatkalla. Jäntevä, vähän humaltunut n 60v mies tuli ensilauseekseen haukkumaan työni ja samaan hengenvetoon kehui ostaneensa juuri huvilan Thaimaasta. Tää on aika tyypillistä tuonikäisille. He tulevat kehumaan omaisuutensa määrällä ja suuttuvat minulle, kun se ei herätä mitään ihailua. Mies joka on antanut koko ikänsä rahankerulle voi olla 60 vuotiaana kummallisen sosiaalisesti kehittymätön. Puhetapa on vittuileva ja täynnä vallankäyttöä.
Mitä taitoja hän on keittänyt (eli osaa), jos ei saa ystävällistä sanaa suustaan? Ei takuulla ollut kotona kasvattamassa lapsiaan.
Pitääkö hän itseään normina tai taviksena? Kunnon miehenä?

ap: jos olet playeri tai pelimies, se käytös saattaa olla sinulla jo niin verissä ja kaikessa kommunikaatiossa, ettet itse tajua millaisia reaktioita viestisi herättää. Ja saattaa riippua iästäsi. Jos olet komea ja nuori, niin sen ikäiset naiset saattavat kohdella sinua kuin... tavaraa. Naiset kokeilee alkuun sun kovuutta ja jos vastaat siihen pilkallisesti vähintään samalla mitalla...niin se vahvistaa kuvaa. Huumorilla ja ylimenemällä niistä pääsee.

Kauniit naiset saavat myös hyvin usein todella epäreilun kohtelun. Kaunis on jotenkin ulkopuolinen (ei kenenkään, luvallinen kohde) ja heikommaksi tuntevat tulevat kokeilemaan, miten uskaltavat loukata ja nöyryyttää. Joidenkin on vain pakko mitata uskallustaan loukkaamalla naista. Mies kostaa jos tuntee/ tulkitsee ettei mahdu naisen specseihin "en mä kuitenkaan kelpaa tolle" ja sitten tulee sanansäilästä.
Tekeekö naiset komealle miehelle samaa?

aloittaja on liian hyvä ollakseen totta. Tai sitten kukaan ei voi olla oman kokoisensa hänen seurassaan. Kertoa, että ei olekaan hyvä duuni, vaan itseasiassa huono, että asuukin jossain ei niin upeassa paikassa ja autokin voi olla vanha ja kulunut. Ja kyl se elintaso ja elämäntyyli lyö kautta linjan läpi kaikissa asioissa, ei kukaan oleta, et mies olis kiinnostunut millään tavalla ihmisestä, koska itse arvostaa tuollaisia menestymiseen liittyviä asioita.

Lisäksi jo se, että jos on ollut useita suhteita.. niin on sitten tähän mennessä myös menettänyt useita suhteita.. Eli miksi ne olisivat menneet poikki ja miksi mies olisi juuri seuraavalle naiselle se oikea, kun kerran säännönmukaisesti suhteessa on jotakin väärää/huonoa/epäonnistunutta? Eli kumppani on valittu kerta kerran jälkeen väärin, tai on itse ollut sitten pettymys. Jokatapauksessa moni nainen ei halua olla se viides tai seitsemäs, jonka kanssa tämä valopää nyt sitten yhtäkkiä onnistuisi, kun ei ole muidenkaan kanssa siihen pystynyt. Ja yksikään itseensä luottava nainen ei edes kuvittele, että hän olisi silti jotenkin nyt se erityinen tuollaisen jälkeen.

Lisäksi kanasutra sanoi hyvin tosta ulkoisesta menestymisestä. Eli kun mies arvostaa pitkälle ulkoisia asioita ja korostaa niitä, ne jättää kyllä varjoonsa ne vähemmän ulkoiset. Eli ei vaikka hienolla autolla ajeleva arvosta tavallista lenkkeilevää hiukset pompulalla kiinni ja kätevät kengät jalassa olevaa naista, vaan sitä, jolla on se chanelin uusin laukku, hiukset laitettu siinä kaupungin keskeisimmässä salongissa ja louboutinin kymmensenttiset jalassa säällä kuin säällä, asunto sisustettu viimeisen huudon mukaan ei minkään näköiseksi ja uusimmat trendimatkustuskohteet kolunneena nyrpeilee niille, et eihän toi nyt mitään, joka harrastaa, edustaa ja markkinoi aivan sitä samaa elämäntyyliä jos ehtii. Viitsistkö miehelle edes kertoa, mistä asioista itse pitää. Ei ne kiinnostuksen/arvostuksen kohteet kohtaa.

Harva tavallinen nainen oikeasti luottaa siihen, että miehellä kiinnostaisi. Jos mies itse edustaa näkyvästi kaikkea sellaista, mitä nainen ei edusta, ja mies on olevinaan kiinnostunut, mutta omalla ajan/rahan/energian/ihmissuhteiden käytöllä todistaa sitä vastaan, niin tietysti se on tietenkin epäilyttävää. Koska mitä se mies oikeasti sitten hakisi? Kun ottaa huomioon, että niitä edellisiä epäonnistuneita suhteita on ja jossain on niitäkin, jotka paremmin diilaa tuollaisen menestyselämäntavan näyttämisen. Jos ensimmäinen asia miehestä (aloittaja itsekin korosti näitä) on tietää, etttä on rahaa, autoja, kämppää, suhteita ja harrastaa baareilua.. Niin ei kukaan tiedä hänestä ihmisenä vielä yhtään mitään. Kellään ei tule mieleenkään edes tutustua. Mies nimittäin itse määrittelee itsensä omistamiensa asioiden mukaan. Aivan samoink un nainen määrittelisi itsensä ulkonäkönsä, painonsa, sisustustyylinsä, trendiharrastuksensa kautta ja sitten ihmettelisi, miksi kukaan ei kiinnostu.

Onko ainut vaihtoehto siirtyä sellaiseen ympäristöön, missä ei voi päteä sillä menestymisellä ja omalla statuksen korostamisella. Jonnekin, missä niillä ei tee mitään, vaan on pakko tulla toimeen omana itsenään, että edes muistaa kuka on, jos se oma itsekokemus on komeet kulissit, baareilut ja rivi epäonnistuneita suhteita. Ehkä se oma persoona tulee sellaisessa tilanteessa esiin, jos tulee.

Onhan niitä menestyviä miehiä, mut sehän riippuu täysin siitä, mitkä asiat tuo esiin ja mitä korostaa ja onko ihminen kokonaisuus.

Hyvin kirjoitettu. Myöskin olin vakavasti suosittelemassa aloittajalle puolen vuoden-vuoden rinkkamatkailua jonnekin päin maapalloa, vaikka Kaukoitään. Jospa vähän rennompi, nöyrempi ja parisuhdevalmiimpi mies rantautuisi sitten taas kotomaahan, vaimon kanssa tai ilman..

No okei, yritetään viäl toine kerta. Jospa aloittaja verryttelisi perhe-elämävalmiuksiaan ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi aikuiseksi tukihenkilöksi SPR:n tai kirkon tms.(sosiaalitoimi) lapsi- ja nuorisotyöhön. Kun kerran on millä mällätä, aikaa ja resurssiloita, niin voisi kai hän käyttää niitä muuhunkin kuin oman egonsa boostaamiseen ja viihdyttämiseen. Lapset ja nuoret ovat hyviä ihmisen kasvun edistäjiä. Sieltä pläjähtää vuoroon valikoituja totuuksia, vuoroon haleja ja tarttuvaa iloa ilman roolien tuomia valheita.

Aloittaja tässä. Kyllä myönnän, olen pinnallinen ihminen, entä sitten? Onko siinä muka jotain väärää jos pitää hienoista vaatteista, hienoista autoista, ja pitää siitä että oma nainen pukeutuu ja näyttää hyvältä? Miksi pitäisi paheksua tälläisiä asioita. Nämä asiat tuo mulle hyvän fiiliksen ja jos mä haluan pukeutua hyvin niin so what, se on mun valinta, jos se jotakuta harmittaa niin se on sen ihmisen oma ongelma.

Mun nainen saakin olla mielellään hieman pinnallinen, en mä halua esim. sellaista joka lähtee shoppailemaan tuulipuku päällä ilman meikkiä.

Joku kysyi että mitkä on mun tärkeimmät arvot elämässä. Kyllä ihan päällimmäisenä on se kumppanin löytäminen ja perheen perustaminen. Mulle olisi tärkeää että tulevilla lapsillani olisi äiti ja isä samassa perheessä. Oma lapsuuteni oli aluksi riitaisessa perheessä ja sitten yksinhuoltajaäidin kanssa ilman varsinaista isähahmoa. En halua samaa omille lapsilleni. Tämän takia tuntuu myös tosi vaikealta valita oikeanlainen nainen.

Suhteita en ole oikeastaan menettänyt kuin ehkä yhden. Sekin riippuu vähän miten sitä asiaa katsoo.

Jos etsit näyttely nukkea, voi olla vaikeaa, ja olen ymmärtänyt, että ne kunnon naiset ei pyöri baareissa.... itse olen monen kertainen mummu, joten on pitkää elämän kokemusta.Hyvän näköisiä ja hyvin pukeutuneita on ok, mutta monta kertaa joillekin on oma ulkonäkö ensin, mutta sisus tyhjää...joten kannattaa etsiä ensin seurustellen se nainen, jonka sisällä on muutakin, kuin oma ulkonäkö! Lämmin sydän, osaa ottaa muitakin huomioon kuin itsensä.
Tänä päivänä on vain niin paljon pinnallisuus ensin.
Minä olen tietysti jo vanha, vaikka ei kuulemma näytä siltä, mutta miesvainajani ei ollut ulkoisesti prinssi, joten sain joskus kuulla, kuinka tuon kanssa menit naimisiin , kun olisit saanut paremmankin näköisiä?
Mutta hän oli ihminen, isolla I:llä , sydän kultaa. Aikaisempi mieheni oli Prinssi, joka juoksi kukasta kukkaan, joten olen kokenut elämän kahteen kertaan. Toiinen 17v ja tämä viimeinen 22v, valitettavasti se päättyii luonnollisella tavalla....

Neuvoisin, että aloitat seurustelun keskusteluilla, mikä kumpaakin kiinnostaa, jne...yhteisten asioiden ja mielipiteiden kautta löytyy ne saman henkiset ja samaa arvostusta kunnioittavat kumppanit, joita on kiva nähdä tuolla kaduilla vielä 70v kulkevan käsikynkkää.Minäkin olin epäluuloinen ja meni 4 v ennekuin menin uudelleen naimisiin. Rakkaus on aitoa, kun on yhteistä ja saman henkistä elämää viihtyen yhdessä.
Rakkautta on istua jalat saman pöydän alla keskustellen päivän tapahtumista..kinastelukin voi olla rakkautta...lasten kanssa yhdessä puuhaaminen, vapaa-aika perheen kanssa, Rakkautta on yhdessä huolehtiminen yhteisestä perheestä, lasten sairauksista jne...Siis pikkuhiljaa ns. yhteen kasvaminen, jota nykyaikana ei ymmärretä. Seksi ei ole rakkautta, ennekuin tunteet on kohdallaan kumppanin kanssa samalla aaltopituudella. Sitä ennen se on vain suoritusta. Rakkautta on tunne, joka tulee jälkeenpäin, kun oikeasti välittää toisesta !

Siksi kun olet narsisti . et osaa käsitellä naisia
Lukeudut niihin jotka haluavat vain naisen tavata ja sen jälkeen ei haluta mitään muuta. :::::)))DD

Kalju on pelimies jo näköjäänkin!Muistuttaa kävelevää jotakin.

Parisuhde edustaa monille ihmisille kuitenkin sitä, että saa olla oma itsensä, tulee hyväksytyksi, jonkinlaista turvallisuutta ja ankkuria elämässä.

Ihmiset voivat ihastua, hurmaantua, haluta seksiä jne hyvännäköisten ja jännittävien tyyppien kanssa, mutta ainakin naisilla se mitä parisuhteelta haluaa, on myös turvallisuus. Jos vaikutat materialistiselta ihmiseltä, ei sinusta saa tarttumapintaa parisuhdetta ajatellen. Parisuhde kun edustaa jotakin syvää ja pysyvää eläämässä, ei vain esim kevyttä deittailua, hengailua ja hauskanpitoa (mitä tosin hyvässä suhteessa tuleekin olla piristeenä;).

Susta ei siis välity sellainen habitus ja imago, mikä yhdistettäisiin parisuhteen attraktioon. Toisaalta, kyllähän se viimeisenpäälle meikattu ja laitettu nainenkin, joka myös välittää ulkoisista asioista, saattaa haluta pysyvän, hyvän parisuhteen ja olla vaikka kuinka kiltti ja kunnollinen tyttönen. Miksei hänkään sitten halua olla kanssasi "oikeasti"?

On olemassa paljon tutkimuksia siitä, että naisilla on evoluution takia HYVIN suuri tutka miehiin jotka saattaisi ns pettää. Nainen ei välttämättä itsekään tajua sitä, mutta hänen hälytyskellonsa on hyvinkin virittynyt. Miksi muuten naiset kokisivat universaalisti uhiksi sen että mies edes katsoo muita naisia, katsoo pornoa jne (asioita jotka lähes kaikissa kulttuureissa on perinteisiä ongelmia)? Koska naisen aivot ymmärtävät sen pettämisaikeeksi. Ei sellaisen miehen kanssa perhettä uskalla ja halua perustaa.

Jos vaikutat mieheltä jolla naisia riittää, ja joka korostaa ulkonäköään (=tarjoaa itsestään pinnallista otosta) käy baareissa jne ei nainen uskalla ottaa riskiä, ja kategorisoi sinut sitten samantien tiettyyn kategoriaan.

Jos mies on hyvännäköinen, vaikuttaa tiedostavansa sen ja naisia on riittänyt, ei kukaan fiksu nainen halua olla miehen kanssa joka elää muiden naisten piirittämänä esim baariessa tms.

Mutta mies joka on hyvännäköinen ja tekee asioita joihin ei liity muut naiset ja on ikäänkuin tiedostamattaan oman ulkonäkönsä, on viehättävä naiselle parisuhteenkin suhteen.

Samoin varmana miehille, jos otetaan kaksi naista, jotka kummatkin ovat yhtä upeita ulkönäöltään ja seksikkäitä ja toinen niistä kay baareissa tanssimassa ja juomassa joka viikonloppu upeat kalliit minimekot ja korkokengät jalassa viikoittain, ja toinen vaikka käy heppatallilla ja jumpassa ja sitten illallistaa ystäviensä kanssa (huoma yhtä kaunis ja huoliteltu) voit kuvitella kumpaa suurin osa miehistä mieltää yhdenillan iloksi ja kumpaa parisuhteeseen.

Mielestäni pelimies viestittää naisille, olemuksella, käytöksellään ja omistaa suuren egon sellainen on pelimies. Itse olen 52.v. ja huomaan hyvin äkkiä, ehkä elämän tuomalla kokemuksella, mikä mies on miehiään. Sanoisin sinulle neuvoksi, että mieti omaa itseäsi, käytöstäsi ja puhe tapaasi (mistä asioista keskustelet naisen kanssa) kun tapaa mielyttävän naisen. Mitä haluat hänelle viestittää itsestäsi? Ole kuitenkin oma itsesi, että ei mene teeskentelyn puolelle, rehellisyys ja aitous on kuitenkin valttia. Me naiset voimme olla joskus hankalia ja kranttuja tämän päivän maailmassa, ei riitä mikään. Elämän arvot on meillä kaikilla nykyään vähän sekaisin. Etsimme täydellistä kumppania ja sitä ei ole olemassakaan. Monta hyvää naista ja miestä ovat yksin juuri täydellisyyden tavoitteiden takia.

Yritin kovasti nähdä tekstin läpi että löytyykö Ap:stä empatiaa, lämpöä, syvällisyyttä, aitoutta, mutta en sitä kyllä valitettavasti nähnyt...

Näin vaan uutta ja kiiltävää pintaa mikä ei kosketa yhtään... ainakaan minunkaltaistani naista.

Olen itse keskituloinen, 2 lapsen äiti mutta silti tällä hetkellä hyvin rakkaassa ja välittävässä ja syvällisessä parisuhteessa.

En ole koskaan tuonut esille työtäni ja varallisuuttani vaan luonteeni, rakkautta olen tällä tavalla saanut elämääni ja paljon koko elämäni.

Eli vaikka ap:lla on rahaa ja materiaa niin hän ei tunnu saavan sitä tärkeintä, rakkautta... Joten ei se raha tuo sitä onnea. Pitäisi ehkä katsoa ihmisiä syvemmälle eikä tuijottaa sitä onko naisella nyt juuri uusin merkkilaukku tai kynnet kunnossa.

Jos näitä asioita arvostaa niin on turha sitten ihmetellä miksei saa aitoa ja välittävää parisuhdetta...

Oletko ajatellut, että jos kohtaat naisen, joka on oikeasti unelmiesi nainen ja sielunkumppanisi, niin hänen pukeutumisellaan olisi ratkaiseva merkitys?

Ajattelin ennen itse, että en ikinä voisi olla sellaisen miehen kanssa, joka pitää lenkkareita joskus muulloinkin kuin lenkillä tai joka olisi vähän lihava tai välillä vähän juntti. Sitten rakastuin tällaiseen mieheen ja en edes huomannut hänellä niitä lenkkareita ennen kuin varta vasten aloin katsomaan, millaiset kengät hänellä oli minun ovenpielessäni. :) Tapasimme siis sattumalta yhteisen harrastuksen kautta. En olisi julkisella paikalla muuten varmaankaan kiinnittänyt häneen erityistä huomiota.

Siltikään rakastumiseni ei ollut mikään sinetti meille, koska en ole sitä mitä hän haluaa. Joten osat ovat tavallaan kääntyneet. Mikä tarkoittaa sitä, että etsiessäsi sitä unelmiesi naista saatat hyvinkin unohtaa, ettet ole itsekään kenellekään se täydellinen mies.

Itsekin ajattelin kauan sitten, että alkuperäisen kirjoittajan tyyppiset miehet ovat pelimiehiä. Sitten tavattuani tavallisen näköisen, hieman estoisen ja ujon kuvan antavan miehen tulin toisiin ajatuksiin.
En usko että kaltaisesi mies on pelimies.
Pelimies osaa puhua naiselle kauniisti, ymmärtää, kannustaa, auttaa, lähestyy varoen. Kunnes saa pauloihinsa. Taka-ajatuksena seksi, jota varten pelimies pyydyksensä virittää. Kun sinä olet jo rakastunut ja sekaisin miehen epäloogisesta puheista ja sanomattomista sanoista, on myöhäistä perääntyä. Ajattelet että mikä mies, sielunkumppani, elämäsi rakkaus on löytynyt.

Siinä vaiheessa kun suunnittelet yhteistä tulevaisuutta ja luulet löytäneesi elämääsi täydellisen sielunkumppanin, pelimies virittää verkkoja jo muualla. Hän ei välttämättä jätä sinua, vaan järjestää asian niin että tulet tietämään uudesta suhteesta ja teet itse suhteesta lopun tai jäät roikkumaan jonon jatkoksi. Pelimies on pienen egon omistava, narsistisia luonteenpiirteitä omaava, huono itsetuntoinen mies.

Kaikin puolin pieneen itsetunnottomaan insinööriin.

Aloittaja on itseään täynnä oleva paskiaisen.. Siksi ei saa suhdetta aiakseksi.. ei se sen kummempaa ole.

Juttele syvällisiä niille naisille, niin pysyvät.

Tärkeä ilmoitusasia: olen rakastunut tämän miehen ääneen

http://www.youtube.com/watch?v=FxjsJ-TU8LA

:)

kysymys tulisi asettaa pikemminkin, että voik suomalaiseen naiseen
luottaa?
Vastaus on, että ei voi.
Lorttoja ovat joka ainoa ja ylpeitä siitä.

vähänkään täysijärkinen ei naistaan baareista etsi.
Sieltä löytää jakorasiahuoria, jotka muutaman kaljan jälkeen
suostuvat mihinkä tahansa.
Häpeällistä mutta totta.

seikka puoltaa sitä tosiasiaa, että ulkolainen nainen on kaikin puolin
parempi valinta.
Haluaisin kuulla vastaväitteitä, mikäli semmoisia edes on.

Onpas sakkia kommentteineen ja ennakkoajatuksineen.

Ehkä helpointa olisi lähteä siitä että:

- kukin on yksilö
- ihmisillä on haluja, joidenkin kanssa haluaa vain seksiä, aluksi sitä ei välttämättä tiedä, mutta voi olla rehellinen sen suhteen kun tietää mitä toisesta haluaa
- nykynaiset yleistävät liikaa, jois näihin kommentteihin on uskomista
- jos joku on komea, kaunis jne. se ei riitä tekemään peluria/narsistia
- joku voi nääs huolehtia ulkonäöstään, kunnostaan saadakseen hyvän fiilikseen, raikkauden tunteen, mistä on tietysti etua nuhruisuuteen verrattuna

2000-luvun alussa toi "pelimies" trendi oli helvetin yleistä, jokin pop-juttu...itse katsoin sivusta kun porukka petti toisiaan(naisetkin). Ehkä se on vaan luonnollista että ihmisillä olisi useimpia kumppaneita, mutta sitä ei tarttis tehdä toisilta salasta, vaan tekemällä ilmi sen ettei ole yksiavioinen...niin olisiko silloin pettämistä ja pettymyksiä, harhaanjohtamista?

Mulla seisoo ja mä runkkaan. Seurustelen myös toisinaan ja nain elukoita. Se on ok. Omatuntoa ei kolkuta. Ja naisiakin riittää. Sitoutuminen sitten kun löytyy se josta ei oikeasti halua päästää irti.

Heil Von Können!

Mää köyrin eläviä, kuolleita ja ehkä kuolevia.
Niin kauan kuin reikiä löytyy, on toivoa.

Huorapukkiin ei voi luottaa.

Yleistäminen on todellakin aivan turhaa, sillä me ollaan kaikki yksilöitä, ja jokaisen oma tausta / elämänhistoria on muokannut meitä ajan kuluessa.

Olen rakastanut, pettänyt, pettynyt, särkynyt, tullut jätetyksi, jättänyt... kaikista kokemuksista toivoisi oppivansa jotain, että olisi jatkossa vähän "viisaampi".
Katkeroitua ei kannata, eikä elää pää pilvissä.
Toiselle on annettava riittävästi aikaa tutustua Sinuun ja sinulle Häneen!
Kannatan sitä, että tutustutaan VAIN yhteen persoonaan kerrallaan ja keskitytään siihen orastavaan ihmissuhteeseen täysillä.
Tärkeintä on puhua, olla avoin... ei pidä olettaa, luulla ja arvailla!

En minä ainakaan ole miesystävissäni ihastunut johonkin pinnalliseen.. vaan kokonaisuuteen. On ollut hiljaista mietiskelijää, rämäpäätä renttua, ja räiskyvää urosta... jokaisessa jotain kiehtovaa tai ärsyttävää.

Nykyisen aviomieheni kanssa päätimme, että kun suhteen alun huuma on nyt muuttunut tasaiseksi arjeksi - pidämme huolta siitä, että muistetaan puhua, jakaa kaikki. Varataan yhteistä aikaa, joka on AINA tärkeämpä kuin se oma aika! Emme mene juhlimaan erikseen, vaan yhdessä. Toki molemmilla on omat harrastukset jne! Tärkeää on näyttää että aidosti välittää, toinen ei ole itsestäänselvyys. Lisäksi olemme lasten roolimalleina. En halua, että lapsetkaan lentävät kukasta kukkaan, eivätkä välitä puolison tunteista. En siedä edes ajatusta siitä, että tapailisivat useita "ehdokkaita" samaan aikaan. Se ei edistä luottamuksen syntyä mitenkään!

On hyvä tavata ensikertoja esim leffassa, syömässä, kahvilla jne... jossain neutraalissa ympäristössä. Eikä nykyisin naiset oleta että mies aina maksaisi.. asioista sopiminen jo tapailuasteella herättää luottamusta - ja se, että on sanojensa mittainen! Ihan tyhmää yrittää päteä "autolla, työllä..jne". Voihan sitä sopia, että ei puhuta ekoilla treffeillä töistä lainkaan... tms.

Pikku vinkki miehille: kertokaa selvällä suomenkielellä naiselle, että kaipaatte pitkää parisuhdetta. Jos tota viestiä ei ymmärrä, niin ei sit mitään. t. Pitkään parisuhteeseen kaipaava nainen

Ehkä haluankin sekaantua naiseni koiraan :O

Minä en luota mieheen jonka puheet ja teot eivät kohtaa. Jos mies puhuu ja lepertää, mutta käytönnössä ei tapahdu mitään. Ristiriitainen viestintä ja outo salaisuuden verho kaiken yllä, jo alkaa hälytyskellot soida!

Liian sliipattu kaveri josta huokuu liiallinen itsevarmuus tökkää heti. En tiedä luotanko, en vain kiinnostu. Myös jos mies ajelee todella hienolla autolla ja kotikin on kuin edustukseen rakennettu, ei kiitos! Jotenkin tulee fiilis, että tälle ihmiselle on ihan muut asiat tärkeitä kuin kunnollisen ja aidon ihmissuhteen rakentaminen, Eihän se nyt aina tarvitse olla, mutta minua ei noilla puitteilla hurmata. Ne jotenkin nostaa luottamuspulaa, toki jos mies osoittautuu symppikseksi jonka arvomaailma on kunnossa niin....tai sama oman arvomaailmani kanssa pääosin.

Luotan mieheen joka avoimesti puhuu asioista, jonka silmissä on lämpöä ja joka kohtaa ihmisen ihmisenä. Jolla on työpaikka (tämä on valitettava tosiasia, vaikkei työttömyys ole aina todellakaan oma valinta), joka arvostaa entisiä naisiaan ja lapsiaan, jos niitä on. Ei puhu heistä pahaa mutta ei roiku enää kiinni heissä, on löytänyt oman elämänsä ja on sovussa menneisyytensä kanssa, itsenäisenä. Antaa minun olla oma itseni ja haluaa kunnolla tutustua eikä ole ylimielinen. Joka esittelee minut säällisen;-) ajan kuluessa ystävilleen ja haluaa jakaa elämäänsä ja arkeaan kanssani seurustelun edetessä. Ettäs näin...

Moi, tulin juuri "treffeiltä" ja kundi teki oharit, ompas törkeetä käyttäytymistä. Hän vielä itse ehdotti, mitähän muka VOITTI, heh....... onnex lauantaina oli tosi kivat
treffit suomi 24 :llä jamo joku pas.......
Onneksi miehiä tulee kun raitiovaunuja, en yhtä urpoa jää suremaan.

urpo on, kun seuraa pitää suolesta etsiä ;-)

Luultavasti naiset olettavat, että olet pelimies, jos olet niin hyvännäköinen ja itsevarma, että voisit halutessasi saada naisen kuin naisen. Kyllä sellainen ennakkoluulo nopeasti hälvenee, jos annat toisenlaista viestiä. Itse tutustuin juuri kaltaiseesi mieheen, ja hänessä vakuutti se, että kertoi haluavansa parisuhteita ja vakavampia pitkiä suhteita, ettei pidä yhden illan suhteista. Erityisen uskottavaa oli, kun hän ei sellaiseen ryhtynyt minunkaan kanssa ekalla tapaamisella, vaan alettiin vanhanaikaisesti deittailla treffeillä. Eikä pyrkinyt sänkyyn pitkään aikaan senkään jälkeen.

Viestitti, että pitää minusta ja osoitti kiinnostusta minuun ihmisenä. Nykyään luotan niinkin paljon, että jos hän menee kavereiden kanssa baariin, niin tiedän ettei ole tarvetta mustasukkaisuuteen, vaikka naiset menevät häntä jatkuvasti iskemään. Hänellä on arvot kohdallaan ja hieno luonne, joka vain sattuu olevan piilossa hillittömän komean miehen sisällä :)

Muslimiin.

kuten muutkin suominaiset tekevät, eli bongatkaa joku somali tai
turkkilainen gigulipoju.
Saadaanpahan uutta "hyvää" verta tähän maahan lisää.

Itselläni soivat hälytyskellot, jos mies kertoo liian avoimesti asioistaan heti alussa ja leveilee tekemisillään. Olen huomannut, että sellainen on ihan paskanjauhantaa (ehkä joillakin totta) ja yritetään peittää huonommuutta ja heikkouksia. Yhden miehen kanssa olin, joka kertoi hienoista työpaikoista, asunnoista, tuttavista, sukulaisista ja siitä, miten on tullut suhteissaan huijatukis. Lopulta tämä idiootti oli työtön, huijari ja ilmeisesti myös patologinen valehtelija. Tällaisen miehen puheisiin ei ainakaan voi luottaa, joten luultavasti tällainen mies myös pettäisi pitkässä suhteessa ja valehtelisi erittäin sujuvasti.

Pitäisikö miesten sitten olla alemmuuskompleksista kärsiviä, teidän
edessä nöyristeleviä, joita sitten voitte väheksyä.
Jos miehellä on näyttöä, taitoa ja kykyä, tulisiko sitä sitten mieluummin
madella teidän edessänne?
Muistakaa naiset sitten käyttää ahkerasti sanaa "narsisti", vaikka
99,9% teistä ei edes tiedä mitä se sana tarkoittaa....

Millaiseen naiseen voisin luottaa? Vastaus - ei minkäänlaiseen. Naiset ovat liian ailahtelevaisia. Yhtenä päivänä haluavat yhtä, toisena päivänä toista. Monet heistä ovat konsteista koottuja. Munaa ( lue : ei kananmunaa) he kyllä haluavat. Muuhun he eivät miestä tarvitse.

Kuten sinulle vastasi ensinmäinen nainen kysymyksiisi.
Pelimiehen maineen saat naisilta jo alussa - ja itse aiheutat elämäntyylilläsi sen.
Viina, sekä kaiken maailman peliautomaatti tyyppisiin, kuin myös jouto miehiin suhtaudun varauksella. Ulkonäöllä ja yleensä henkilökohtaisella pukeutumistyylillä, ei ole mitään tekemistä, siinä millainen tai kuinka hyvä mies olisi parisuhteessa naisen kanssa.

viljellä ahkerasti sanaa "narsisti".
Helvetin puumat, mäyrät, naalit ja sopulit heheehehheheehe