etäsuhde

Tapasin helluni puolitoista kuukautta sitten kotipaikkakuntani baarissa. Olemme sen jälkeen viettäneet aikaa yhdessä ja päättäneetkin, että pidettäisiin yhtä. Asumme eri paikkakunnilla, ja välimatkaa meillä on hiukan alle sata kilometriä ja molemmilla on vakityöpaikat. Herralla töitä on ma-pe ja viikonloput vapaita. Itselläni taas on töitä vähän miten sattuu, joskus viikoilla on vapaata ja viikonloput olen kiinni. Olen kuitenkin saanut järkkäiltyä töitäni niin, että meillä on ollut mahdollisuutta nähdäkin. Ongelmana kuitenkin on yhteinen aikamme. Mikä aika etäsuhteessa on riittävästi? Herralla on tapana viikonlopun tullessa viettää aikaa ystävien kanssa rentoutua harrastusten parissa, joskus ilman alkoholia ja joskus taas alkoholin kera. Kysymykseni kuuluukin, pitäisikö minun loukkaantua siitä, kun viikonlopun tullessa jaan aina yhteisen aikamme herran ystävien kanssa? Vai päteekö se sanonta todella, että monesti naiset romanssin tullessa unohtavat ystävänsä ja takertuvat uuteen rakkauteen? Olen pohtinut tätä päässäni jo hetken aikaa, ja joskus hiukan suutuksissani maininnutkin asiasta. Kompromissina herra on tehnyt: yksi päivä-ilta minun kanssani ja toinen kavereiden. Minua tämä ei kuitenkaan tunnu tyydyttävän, kun kyseessä kuitenkin etäsuhde ja aikaa todellakin RAJOITETUSTI.