Uraa ja äitiyttä ei voi yhdistää, uskoo hollantilaisprofessori
Ruotsin malli oli pettymys: syntyvyys putosi alemmaksi kuin Hollannissa
"Naisen ura ja äitiys ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Väestö pienenee, jos naiset ovat mukana työelämässä", sanoo hollantilainen Egbert te Velde, toukokuussa eläkkeelle jäänyt Utrechtin yliopiston hedelmällisyystieteen professori.
Hän uskoo, että väestön vanheneminen yhdistettynä syntyvyyden laskuun tulee kehittyneissä maissa olemaan aikapommi, jonka uhkaa ei ole vielä edes ymmärretty.
Ratkaisuja te Veldellä ei ole: "Totta kai naiset ansaitsevat vapauden, uran ja taloudellisen riippumattomuuden. Toisaalta työelämän tarpeet estävät naisia toteuttamasta naiseuttaan eli saamasta lapsia. Väestön hyvinvoinnin kannalta se on huono asia."
Nykyinen kehitys alkoi te Velden mukaan, kun ehkäisypillerit yleistyivät 30–40 vuotta sitten. Silloin seksuaalisuuden ja lisääntymisen yhteys katkesi. Tämä on te Velden mielestä naisten emansipaation eli vapautumisen ehto.
"Biologian kannalta se oli vallankumous!"
Viitisentoista vuotta sitten te Velde uskoi vielä, että uran ja äitiyden voi yhdistää. Hänen ohjeestaan tuli Hollannissa lentävä lause: fiksu nuori nainen ei viivyttele vauvan saamista.
Te Velde uskoi silloin Ruotsin malliin.
Ruotsi toteutti muiden Pohjoismaiden tavoin 1980-luvun alussa uudistuksia, jotka helpottivat työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Kunnallinen päivähoito toteutettiin, raskaana olevien työturva parani ja pienten lasten vanhemmat saivat muun muassa lyhentää työaikaansa ja jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.
Aluksi syntyvyys nousikin Ruotsissa.
Te Velden mukaan Ruotsin malli oli muiden maiden lisäksi esimerkki myös Hollannissa, jossa valtaosa lapsen saaneista naisista jää edelleen kotiäideiksi. Pohjoismaihin verrattuna edut ovat vaatimattomat ja päivähoitomaksut moninkertaiset.
Nyt syntyvyys Ruotsissa ja Suomessa on kuitenkin laskenut Hollantiakin alemmalle tasolle. Pari vuotta sitten ruotsalaisnainen synnytti keskimäärin 1,65 lasta, suomalainen 1,72 ja Hollantilainen 1,73.
Te Velden mukaan suuntakin on selvä: maat ovat menossa kohti Espanjan ja Italian tasoa, joissa hedelmällisyysluku on jo 1,2.
Luvun tulisi olla 2,1, jotta väestön koko pysyisi ennallaan.
Työssään lapsettomuusklinikan esimiehenä te Velde on seurannut läheltä nykyistä kehitystä: naiset lykkäävät lapsen saamista opiskelun ja uran takia. Lopulta raskaaksi tuleminen ei enää käykään helposti.
"Jo kaksi prosenttia hollantilaisista lapsista saa alkunsa lapsettomuushoitojen avulla. Ovatko hoidot välttämättömiä? Eivät aina, mutta parit ovat keskimäärin 34–35-vuotiaita tullessaan hoitoihin. He eivät halua enää odottaa", te Velde selittää.
Te Velden mukaan naisen hedelmällisyys laskee 30 ikävuoden jälkeen ja 35 ikävuoden jälkeen se laskee jo reilusti. Yksilöllisiä eroja tosin on paljon.
Naisten emansipaatio on te Velden mielestä tuonut mukanaan myös sen kätketyn ajatuksen, että naiset ja miehet olisivat samanlaisia.
"Se on harhaluulo", hän toteaa. Naiset ovat perustavalla tavalla erilaisia kuin miehet, myös psyykkisesti.
Erilaisuus johtuu te Velden mukaan siitä, että miehille ja naisille kehittyi miljoonia vuosia sitten erilaiset lisääntymisstrategiat.
Kun apinaihminen nousi kahdelle jalalle, aivot saattoivat kasvaa. Samalla lantio kuitenkin muuttui niin, että synnyttäminen kävi entistä vaikeammaksi. Siitä seurasi, että ihmislapsi syntyy suhteessa pienempänä ja avuttomampana kuin muut nisäkkäät.
Ihmislapsi vaatii vuosien hoivaa, ennen kuin hän tulee toimeen omillaan. Siksi naisen lisääntymisstrategia vaatii kykyä empatiaan ja hoivaamiseen. Miehen strategiaksi sen sijaan tuli siittää mahdollisimman monta lasta. Tämä puolestaan kehitti kilpailuviettiä.
Miehet ja naiset yhdistivät strategiansa siten, että miehellä oli kolmen tai neljän naisen haaremi.
Te Velden näkemyksen mukaan naisten on edelleen vaikea sopeutua miesten hallitsemaan työelämään, joka perustuu kilpailuun ja voittamiseen.
Lähde:Helsingin Sanomat 27.7.2004
Ruotsin malli oli pettymys: syntyvyys putosi alemmaksi kuin Hollannissa
"Naisen ura ja äitiys ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Väestö pienenee, jos naiset ovat mukana työelämässä", sanoo hollantilainen Egbert te Velde, toukokuussa eläkkeelle jäänyt Utrechtin yliopiston hedelmällisyystieteen professori.
Hän uskoo, että väestön vanheneminen yhdistettynä syntyvyyden laskuun tulee kehittyneissä maissa olemaan aikapommi, jonka uhkaa ei ole vielä edes ymmärretty.
Ratkaisuja te Veldellä ei ole: "Totta kai naiset ansaitsevat vapauden, uran ja taloudellisen riippumattomuuden. Toisaalta työelämän tarpeet estävät naisia toteuttamasta naiseuttaan eli saamasta lapsia. Väestön hyvinvoinnin kannalta se on huono asia."
Nykyinen kehitys alkoi te Velden mukaan, kun ehkäisypillerit yleistyivät 30–40 vuotta sitten. Silloin seksuaalisuuden ja lisääntymisen yhteys katkesi. Tämä on te Velden mielestä naisten emansipaation eli vapautumisen ehto.
"Biologian kannalta se oli vallankumous!"
Viitisentoista vuotta sitten te Velde uskoi vielä, että uran ja äitiyden voi yhdistää. Hänen ohjeestaan tuli Hollannissa lentävä lause: fiksu nuori nainen ei viivyttele vauvan saamista.
Te Velde uskoi silloin Ruotsin malliin.
Ruotsi toteutti muiden Pohjoismaiden tavoin 1980-luvun alussa uudistuksia, jotka helpottivat työ- ja perhe-elämän yhdistämistä. Kunnallinen päivähoito toteutettiin, raskaana olevien työturva parani ja pienten lasten vanhemmat saivat muun muassa lyhentää työaikaansa ja jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta.
Aluksi syntyvyys nousikin Ruotsissa.
Te Velden mukaan Ruotsin malli oli muiden maiden lisäksi esimerkki myös Hollannissa, jossa valtaosa lapsen saaneista naisista jää edelleen kotiäideiksi. Pohjoismaihin verrattuna edut ovat vaatimattomat ja päivähoitomaksut moninkertaiset.
Nyt syntyvyys Ruotsissa ja Suomessa on kuitenkin laskenut Hollantiakin alemmalle tasolle. Pari vuotta sitten ruotsalaisnainen synnytti keskimäärin 1,65 lasta, suomalainen 1,72 ja Hollantilainen 1,73.
Te Velden mukaan suuntakin on selvä: maat ovat menossa kohti Espanjan ja Italian tasoa, joissa hedelmällisyysluku on jo 1,2.
Luvun tulisi olla 2,1, jotta väestön koko pysyisi ennallaan.
Työssään lapsettomuusklinikan esimiehenä te Velde on seurannut läheltä nykyistä kehitystä: naiset lykkäävät lapsen saamista opiskelun ja uran takia. Lopulta raskaaksi tuleminen ei enää käykään helposti.
"Jo kaksi prosenttia hollantilaisista lapsista saa alkunsa lapsettomuushoitojen avulla. Ovatko hoidot välttämättömiä? Eivät aina, mutta parit ovat keskimäärin 34–35-vuotiaita tullessaan hoitoihin. He eivät halua enää odottaa", te Velde selittää.
Te Velden mukaan naisen hedelmällisyys laskee 30 ikävuoden jälkeen ja 35 ikävuoden jälkeen se laskee jo reilusti. Yksilöllisiä eroja tosin on paljon.
Naisten emansipaatio on te Velden mielestä tuonut mukanaan myös sen kätketyn ajatuksen, että naiset ja miehet olisivat samanlaisia.
"Se on harhaluulo", hän toteaa. Naiset ovat perustavalla tavalla erilaisia kuin miehet, myös psyykkisesti.
Erilaisuus johtuu te Velden mukaan siitä, että miehille ja naisille kehittyi miljoonia vuosia sitten erilaiset lisääntymisstrategiat.
Kun apinaihminen nousi kahdelle jalalle, aivot saattoivat kasvaa. Samalla lantio kuitenkin muuttui niin, että synnyttäminen kävi entistä vaikeammaksi. Siitä seurasi, että ihmislapsi syntyy suhteessa pienempänä ja avuttomampana kuin muut nisäkkäät.
Ihmislapsi vaatii vuosien hoivaa, ennen kuin hän tulee toimeen omillaan. Siksi naisen lisääntymisstrategia vaatii kykyä empatiaan ja hoivaamiseen. Miehen strategiaksi sen sijaan tuli siittää mahdollisimman monta lasta. Tämä puolestaan kehitti kilpailuviettiä.
Miehet ja naiset yhdistivät strategiansa siten, että miehellä oli kolmen tai neljän naisen haaremi.
Te Velden näkemyksen mukaan naisten on edelleen vaikea sopeutua miesten hallitsemaan työelämään, joka perustuu kilpailuun ja voittamiseen.
Lähde:Helsingin Sanomat 27.7.2004
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.