Teetkö aloitteita

Totta kai teen aloitteita; keskusteluun, joutavaan jutteluun, yms. Muuten elämä olis aika tylsää.

Tein joskus, mut huomasin et aloitteen tekeminen oli ihan turhaa joten lopetin.
Rumalla ei ole jakoa...

Kyl sitä sillon tekee jos on mielenkiintoa ja jotain asiaa jne. Mut joskus myös odotan toisen aloitetta. Riippuen tilanteesta, hankala sen kummemmin selittää.

Kyllä mä tässä aiemmin tein, nyt olen niistä luopunut. Aina kun pakit saat, se syö naista :(

Kyllä, mm taloyhtiön yhtiökokouksessa tein aloitteen, että kiinteistönhuoltofirmaa vaihdettaisiin johonkin toiseen joka tekisi hommansakin.

Pari oon tehny, mutta jotenkin en uskalla enää...humalassa ehkä enemmän..vai olikohan noi parikin humalassa..

Kun tuota oikein mietin, niin en varmaan tee aloitteita siinä mielessä. Menen toki juttelemaan ihmisten kanssa sukupuolesta riippumatta. Oikeastaan aika harvoja on ne kerrat, jolloin olen kokenut tehneeni ns. aloitteen. Olen varmasti maaiman huonoin iskemään, mutta toisaalta sillä ei ole mitään väliä, en halua olla mikään iskijä tai panomies. Joskus vaan huomaa juttelevansa tai tanssivansa tai molempia intensiivisemmin jonkin todella kiinnostavan naisen kanssa ja luonto hoitaa loput.

Hankin vihdoin sen todistuksen kyrpäni pituudesta paksuudesta erektiossa ja kannan sitä nykyisin mukana, se antaa hyviä jutunaiheita baarissa.

Teen aloitteita. Viimeisen 16 kuukauden aikana jokainen aloitteeni on johtanut pakkeihin. Sitä ennen olin hyvin passiivinen, enkä tehnyt aloitteita.

Minun ei tarvitse konkreettisesti tehdä aloitteita. Nuorempana, kun kohtasin mielenkiintoisia naisia, kävin aloiteprosessin ensin mielessäni läpi. Sitten kun olin päässyt lopputulokseen, saatoin ryhtyä käytännön toimiin, eli jatkoin elämääni kuin en ketään olisi kohdannutkaan. Nykyään toki jätän varsinaisen prosessin läpikäynnin väliin, koska lopputulos on itsestäänselvä.

No, vitsit sikseen. Tai ei mitkään vitsit, mutta siis asiaan. En ole ihan varma, tehtiinkö minulle viime viikonloppuna aloite. Olin baarissa muutaman tutun kanssa, ja totesin sitten seurueellemme ihmeissäni, kun näin yksin olevan naisen, joka näytti yökerhon hämärässä varsin kivalta. Seurueemme nainen kävi sitten kauhukseni juttelemassa jotain tälle naiselle. Sitten ei tapahtunut mitään, paitsi että vähän ajan kuluttua nainen tuli istumaan viereeni. Aikansa istututtuaan lähti sitten pois. Seuraavana aamuna heräillessäni karseaan krapulaan mietin, mitenhän olisi käynyt, jos olisin sanonut jotain. Tarkoitan, että selväähän se on mihin se nyt ei ainakaan olisi johtanut, mutta tavallaan vähän harmittaa että jänistin.