Eikun ei munkaan vanhemmat tässä iässä seurustellu kai kenenkään kanssa (mitä oon puhunu niiden kanssa - on näet hyvät välit) ja nyt on avioliitto kestänyt ja pitkään! Niin tuli mieleen, että onkohan mullakin vanhempieni kohtalo eli löydän sen rakkaan joskus yli 2kymppisenä? Nyt ikää on 19.22 vuotta eli pitäisi alkaa sen ihanan hetken lähestyä pikkuhiljaa (?):)
kulkeeko sinkkuus veressä?
sinkkumies1985
5792
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...sinkuus ei verissä kulje.Kohtalo ehkä jonkinmoinen on.Itse olen 23-v ja 24 lähestyy.Sitä oikeaa olen jo murkkuiästä asti etsinyt,välillä tosissaan ja ei niin tosissaan.Yksin olen vielä ja tulen varmaan monta vuotta vielä olemaan.Nettitreffi yms. palstoilla on ilmoituksia ja hyvä että edes vastauksia tulee.Nais kavereiden mielestä olen täydellinen pakkaus,komea,hyvä käytöksinen,fiksu,romanttinen,lapsirakas jne,silti kukaan ei halua seurustella mun kanssa tosissaan.Kaikista parasta oli kun tapailin yhtä oman ikäistä naista,se haukku entisensä rentuksi,kylmäksi,pettäjäksi ja ties miksi.Minua se ylisti maasta taivaaseen,olin huomaavainen,kohtelias,romanttinen,mukava ja huumorintajuinen.Avasin ovia,toin kukkia,puhuin tunteista,hellin,vein illallisille ja teatteriin,vaikken rikas olekaan.Sitten hän jättää minut kertoen kyyneleet silmissä,että olen kaikkea mitä hän mieheltä toivoo ja enenemmän,mut siltikään ei jostain syystä halua/voi olla minun kanssa ja palasi aikasemmin haukkumansa ex-poikaystävän luokse.Eikä ollut ensimmäinen kerta kun näin kävi...Missä vika?Kertokaa naiset...
Osa naisista haluaa miehestä hoivattavan sekä haasteellisen.
Jos äijä lähtee viikoksi ryyppäämään sanomatta mitään niin naiselle ehtii tulla jo kovakova ikävä ja hän haluaa miestä entistä enempi. Toisin kun semmosta miestä joka soittelee joka ikinen päivä ja vannoo ihastumistaan, semmosta miestä ei nimittäi ehi tulla ikävä eikä sen seuran saavuttamisessa ole mitään haasteita.
Toi on kyllä tosi kummallista lokiikkaa !!
...naiset vaan haluaa haaveilla unelmien miehestä joka on komea,herkkä,romanttinen,fiksu jne jne ja todellisuudessa naiset haluaa kerääntyä yhteen ja haukkua yhteenääneen miehiään rentuiksi jne.Silti ne kaipaa ja rakastaa näitä renttumiehiä kun ne miehet pyörii mielessä koko ajan kun niitä vikoja mietitään.Mutta mies joka on hyvä,kiltti ja hellä,niin mitä haastetta siinä on ja miettimistä,ei tarvi pelätä että se jättää tai pettää,ei tarvi mietti rakastaako se,koska se tuo kukkia ja vie syömään,niin se on ilmiselvää.Mutta olisiko siinä sit haastetta,että naiset yrittäis ottaa uuden näkökannan tälle asialle,eli kuka saa unelmien miehen pidettyä itsellään,sillä ei nekään vaikka niitä vähän on niin ole tyhmiä,kyllä minä ainakin odotan naiseltani myös huomiota ja muutakin,siis sitä mitä itse suhteelle annan ja aika äkkiä otan asian puheeksi jos kumppani pitää rakkauttani itsestään selvyytenä.
Eräässäkin suvussa on ilmennyt jopa neljässä polvessa isät elelleen poikamiehinä.
Heh, heh;)
Huumoria välillä näillekin sivuille, kylläpä tekee hyvää;)