Miksi niillä, jotka itse ovat uskottomia, on hirveä hinku väittää, että kaikki pettävät? Usein tällä palstalla joku kuuluttaa varmaksi sen, ettei uskollista parisuhdetta ole olemassa. Joka ongelmaan syynä esitétään "se varmaan pettää sua". Onko tuo jotain surkeaa yritystä peittää omaa huonoa omatuntoaan vai? Tuleeko parempi mieli, kun saa ennustaa jollekin, että varmasti miehelläsi/vaimollasi on toinen? Ja jollei vielä ole, joskus on? Tai ainakin toivoo, että olisi?
Uskottomien
kyynisyys
111320
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
..vaan on niin että, itsekin luulin etten ikinä pettäisi, voisi sitä koskaan kenellekkään tehdä, mutta niin siinä vaan kävi! ei sitä suunniteluut tms. heikko hetki, heikko ihminen.. Aivan sama.. Sitä vaan että se voi tapahtua kenelle tahansa..etukäteen voi vannoa maat ja taivaat, etten ikinä!! mut kaikki on aina mahdollista ja suurinosa petoksista ei tule koskaan julki! voit luulla puolisosi olevan uskollinen, etkä edes koskaan epäile ja silti hän on pettänyt.. Voit vain vastata itsestäsi.
yritä varautua asiaan..olet sitten niitä harvoja miehiä/naisia jotka eivät tule yllättymään asiasta. ja pääset asiasta nopeasti yli, naisesi/miehesi tulee ilmoittamaan, että näin pääsi käymään, ja sunkin nyt vaan pitäs käydä testauttamassa veren "sienipitoisuus"
Yhdyn kyllä ensimmäiseen puhujaan..Olen kyllä sitä mieltä et jos on tarpeeksi tärkeä ihminen kyseessä, sille ei halua antaa tollasta pettämisestä aiheutuvaa paskaa.
Yhdentekevät suhteet nyt on ihan toinen juttu.
Mutta kun se on totta, että tilaisuus tekee varkaan, tähän voi moni kommentoida että ainahan on tilaisuus, mutta kun siihen yhdistetään vielä se pienen pieni notkahdus jossain vaiheessa sitä helvetin täydellistä suhdetta, niin siinähän se sitten oli ja mikään ei ole enempää tosi kuin että kerran petettyään on kynnys seuraavaan niin paljon matalampana. Jos ette usko tätä, sanoisin muuten että sääliksi käy, mutta kun sääli on sairautta. Well, sitten on näin ..................suuri määrä ihmisiä, jotka eivät halua nähdä totuutta, mutta siihen ei voi sitten muuta sanoa kuin OMA VIKA!
Uskottomuutta on ollut aina, kautta historian. Sitä on paljon myös tänä päivänä. Ihmiset eivät muutu miksikään, jotkut eivät edes erehdystensä kautta. Olisi väärin ummistaa silmänsä ja väittää kiven kovaan ettei ikinä petä. Jokainen voi tietää totuuden vain itsestään. Tästä huolimatta ärsyttää tämä joidenkin tapa takoa tällä palstalla ihmisille, että kyllä sinäkin jossain vaiheessa petät, ihan varmasti! Älkää ruokkiko tällaisia ajatuksia! Tämä on provosointia. Sitä paitsi, on väärin yleistää ja ajatella että KAIKKI pettävät. On aivopesua kun koko ajan hoetaan miten yleistä pettäminen on ja sinäkin kohta repsahdat. On jotenkin säälittävää,että ne jotka ovat pettäneet yrittävät loata muutkin ja hakevat näin hyväksyntää omille teoilleen.Ruokitaan mieluummin ajatuksia rakkaudesta ja romantiikasta ja yritetään jokainen omalla kohdallamme toteuttaa niitä omassa parisuhteessamme parhaamme mukaan.
Olen joskus jutellut ihmisten kanssa, joille
on selvinnyt, että puoliso on pettänyt. Se on
kova paikka ja varsinkin sellaiselle, joka on
vain sinisilmäisesti uskonut toiseen. En tarkoi-
ta sitä, että toista pitäisi kyttäillä ja vahtia.
Mutta on hyvä pitää mielessä se tosiasia, että
varma voi olla vain itsestään, luulen, että sekin
on loppujen lopuksi epävarmaa. Elämä muuttuu,
tilanteet muuttuvat, parisuhde muuttuu ..
Sivusuhteet ovat paljon tavallisempia, kuin arva-
taankaan, kaveripiireissä niistä tiedetään, ne
ovat yllätyksiä lähipiirille. Varsinkin miehet
ovat erityisen lojaaleja toisille siinä suhteessa... olen ollut työssä miesvaltaisella
alalla ja olen kuullut ja nähnyt vaikka mitä.
kun nyrkki silmään.
Myytit ovat:
1. Kaikki ovat uskottomia joskus, joten uskottomuus on normaalia, hyväksyttävää käytöstä.
Suomalaisten tutkimusten mukaan miehistä noin puolella, naisista noin joka kolmannella on ollut rinnakkaissuhde elämänsä jossain vaiheessa. Suurin osa näistä suhteista on ollut lyhytaikaisia. Uskottomuus ei ole siis 'normaalia', vaan oire jostain ongelmasta.
Että sillälailla! Sulle kun taas tuntuvat vastaavan vaan ne, joiden mielestä kaikki tekevät sitä!
Ei se, että näistä asioista uskaltaa puhua, tarkoita sitä, että pettää puolisoaan tai olettaa, että kaikki pettävät. Ei ollenkaan, itse olen ollut pitkään liitossa, en ole pettänyt, enkä halua sitä tehdäkään. Toivottavasti puolisonikaan ei sitä tee. Mutta silti voi olla realisti, niin voi joskus käydä, itsestään voi olla ehkä varma, toisesta ei koskaan. Sitä paitsi nuo esittämäsi luvut ovat minusta korkeita !
Ja kertovatko ne edes totuutta..
mutta voiko elämää elää peläten aina pahinta? Kaikkeahan voi tapahtua. Voit kuolla huomenna, mutta pitääkö sekin pitää mielessä jatkuvasti. Nautitaan, kun asiat on hyvin! Eikö?
Kait ne himot toisilla hyrrää enemmän..
Jos on vielä vähän heikko luonne asian suhteen niin ei kait se muuta tartte..
Itse olen sitä uskollista tyyppiä mutta kyllä tosta pettämisestä ihan älytön kohu välillä nousee. Jos esim. pitkässä liitossa alkaisi välillä vaihtelu kiinnostaan, asia kannattaa ottaa puheeksi.
Voidaan päästä hyväänkin yhteisymmärrykseen :)
Ei asian tiedostaminen tarkoita sitä, että pelkäisi kumppaninsa pettävän kaiken aikaa, on vain hyvä tajuta että sitä tapahtuu about kaikille, näin ehkä osaa jollain tavalla suhteuttaa oikeisiin mittasuhteisiin kun asiasta sitten kuulee eikä tule 'maailmanloppua'. Pariskunnat kun niin mielellään haluaisivat omistaa sen toisen ja siksi on niiiin hirveää jos kumppani onkin pettänyt.Parasta mitä voit tehdä on keskittyä itsetuntosi pitämiseen huipussaan, siinä on jo monelle tarpeeksi tekemistä,niin ei jää aikaa funtsia mitä se toinen tekee kun ei ole valvovan silmän alla.