Olen takentanut harvinaisen ongelman, mitään varsinaista ongelmaa ei ole, joten olen siitä sitten tehnyt ongelman.
Eli vuosien varrella on ollut kymmeniä seurustelukavereita. Jokaisen olen sitten jättänyt aika nopealla aikataululla.
Viime vuona homma kärjisty siihen, kun kävi treffeillä, ja vaikka treffit meni hyvin jne. ni ei vaan kiinostanu. Sitten kävi niin, että vaikka löysi kuinka ihanan naisen tahansa, niin "etsi" äkkiä jonkin vian ja ei edes treffit ym. kiinnostanu.
Kaiken huipuksi esim. jos käy jossain kaupassa ym. ni nää myyjät saattaa muistaa mut heti ekasta käyntikerrasta, ja sitten saattaa tulla aika ajoin juttelee jossain ihan muualla... ja sitten kauppa ym. onkin boikotissa kun en enää uskalla sinne mennä jostain syystä.
Nyt sitten olen taas jollakin seurusteluasteella. Tuntuu kuin olisi häkissä ja tahtoisi äkkiä ulos. Olenkin yrittänyt nykyisen kumppanini kaveria, ja sen toistakin kaveria, tosin olen tällä kertaa arvostanut sitä että nykyinen on laittanut hanttiin, eli "tykännyt ideasta".
Pitäiskö vaan "nostaa kädet ylös"? That's it?
Eli vuosien varrella on ollut kymmeniä seurustelukavereita. Jokaisen olen sitten jättänyt aika nopealla aikataululla.
Viime vuona homma kärjisty siihen, kun kävi treffeillä, ja vaikka treffit meni hyvin jne. ni ei vaan kiinostanu. Sitten kävi niin, että vaikka löysi kuinka ihanan naisen tahansa, niin "etsi" äkkiä jonkin vian ja ei edes treffit ym. kiinnostanu.
Kaiken huipuksi esim. jos käy jossain kaupassa ym. ni nää myyjät saattaa muistaa mut heti ekasta käyntikerrasta, ja sitten saattaa tulla aika ajoin juttelee jossain ihan muualla... ja sitten kauppa ym. onkin boikotissa kun en enää uskalla sinne mennä jostain syystä.
Nyt sitten olen taas jollakin seurusteluasteella. Tuntuu kuin olisi häkissä ja tahtoisi äkkiä ulos. Olenkin yrittänyt nykyisen kumppanini kaveria, ja sen toistakin kaveria, tosin olen tällä kertaa arvostanut sitä että nykyinen on laittanut hanttiin, eli "tykännyt ideasta".
Pitäiskö vaan "nostaa kädet ylös"? That's it?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sulla tuskin on mitään kiirettä vakiintua, joten relaa. Ei se tee susta huonoa ihmistä vaikka seurustelut ei ottaiskaan sujuakseen. Kaikki me tahkottiin sun iässä edes taas ja oltiin öönä omien halujemme ja tunteittemme kanssa. Se kuuluu ihan normaalina ihmisen kehitykseen.
Jos sä uskallat olla oikein rehellinen itsellesi niin sä löydät kyllä syyn sun "ongelmaasi" itsestäsi. Siellä se lymyää jossakin sun sisällä. Ehkä se on joku huono kokemus tai itsetunnossa oleva lommo, mikä lie, mutta siellä se on ja se yrittää nyt vaan rajoittaa sun elämääsi ettei sun tarttis enää kokea mitään pahaa yms yms.
Jos sulla olis kohdallasi pelkkiä mukavia ja ihania kokemuksia ihmisistäkin, niin etpä sä niitä ujostelis ja karttelis, eix niin?
On ihan inhimillistä perääntyä kun tuntee olonsa epävarmaksi tai epämiellyttäväksi. Itseluottamusken puutteesta pääsee eroon kun vaan uskaltaa elää ja pitää jalat maassa.
Sitähän säkin tässä juuri harrastat: nostit ongelmasi pöydälle ja kyseenalaistat sen. Se on eka askel kohti eheytymistä ja ehjänä ihminen on rohkea eikä pelkää saada uusia lommojakaan. : )
Uusia lommoja vai. Kukaan ei oo ikinä sanonut mulla oikein mitään vastaan, ne on antanut tehdä mun mitä huvittaa, vaikken mikään julmuri olekaan. Kait multa puuttuu tunteet.
Kyllä sulla tunteet on, nehän sut tännekin ajoi "ongelmaasi" julkisestikin puimaan. : ) Pitää tykätä itsestään että kykenee tykkään muistakin ja se taito sulla on.
Ehkä tuo "rajattomuus" onkin se villakoiran ydin.
Sä kaipaat ehkä enemmän haasteita, älyllistäkin yhteenkuuluvaisuutta jne.
Tai ehkä sua ei juuri nyt vaan kiinnosta tunteiden kanssa pelaaminen, sillä sitähän se seurustelukin suurelta osin on.
Sä olisit mieluummin kaveri vaan.
No sehän on ikan OK. Kun ei sytytä niin mitäs sitä väkisin yrittämään. Elele rauhassa vaan nuorenmiehen elämääsi, onhan siinä muutakin kuin seurustelu tyttöjen kanssa. Rakkaus kyllä jysähtää kohdalle sit kun sen aika on - halusit niin tai et. : )
Moni suhdekin on alkanut nimenomaan ystävyydestä ja jokainen parisuhdekin perustuu aina edes jonkin tason toveruudelle.
Vapauta siis itsesi siitä vaatimuksesta, että pitää alvariinsa iskeä joku tai tulla isketyksi itse. Ystävänä olemisen taitoa ei kaikilla ole, mutta sulla se saattaa olla ihan synnynnäinen lahja. Nauti siitä. : )
Olet selvästi homo - kokeile edes jos kantti kestää..
Nyt tuli varsinainen asiantuntijan viesti. Ges wat. Kaukana homosta, että fakjuu vaan =)