Täällä ollaan jo vähän yli kolmessakymmenissä, mutta ongelmani on ooma äitini. Nimittäin, kun hän tulee käymään, hän automaattisesti luulee, että hänellä oikeus, tutkia, vaatekaappini, jääkaappini, tonkia papereitani jne. Kun yritän sanoa hänelle vastaan, niin hän suuttuu/loukkaantuu.
Jännää, että äidit eivät tajua, että heidän lapsensakin jonakin päivänä lentää pesästä ja asettuu omaan kotiinsa. Äidit vaan pitävät sitä selviönä, että saavat tonkia kaikki paikat, kun olen hänen lapsensa.
Jos hän tulee kylään, niin ymmärtäisi, ettei hän ole täällä kuin kotiväki, vaan vieras. Yritä sitten hänelle se selittää, niin ettei suuttuisi... Onko ideoita?
Ja jos en johonkin suostu, vetoaa hän siihen, kuinka on auttanut minua monet kerrat. Hän saa tuntemaan oloni jotenkin syylliseksi
Jännää, että äidit eivät tajua, että heidän lapsensakin jonakin päivänä lentää pesästä ja asettuu omaan kotiinsa. Äidit vaan pitävät sitä selviönä, että saavat tonkia kaikki paikat, kun olen hänen lapsensa.
Jos hän tulee kylään, niin ymmärtäisi, ettei hän ole täällä kuin kotiväki, vaan vieras. Yritä sitten hänelle se selittää, niin ettei suuttuisi... Onko ideoita?
Ja jos en johonkin suostu, vetoaa hän siihen, kuinka on auttanut minua monet kerrat. Hän saa tuntemaan oloni jotenkin syylliseksi
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi ristus! Olen kahden nuoren aikuisen äiti eikä ikimaailmassa tulisi mieleenikään mennä penkomaan heidän kaappejaan tai tutkimaan papereitaan, jos ei niitä minulle vartavasten esitellä. Pyynnöstä otan maidon jääkaapista tai laitan roskia roskakaappiin.
Jos äitisi loukkaantuu sanomisestasi, ongelma on hänen, ei sinun. Voit tietysti yritttää sanoa mahdollisimman kauniisti tai vaikka kysäistä, tutkiko hänen äitinsä hänen huusholliaan ollessaan vierailulla aikuisen tyttärensä kodissa. Hän ei tajua lainkaan, missä mennään. Voit tietysti aiheuttaa hänelle nolon tilanteen vaikka laittamalla dildon korostetusti näkyviin silmien korkeudelle sellaiseen kaappiin, jonka hän todennäköisimmin yrittää tutkia. Tai mahtavan viinavaraston, tai läjäpäin tyhjiä pulloja.
Yksinkertaisinta lienee kuitenkin laittaa kaappeihin lukot. Jos hän sitä ihmettelee, sano, että et halua kenenkään menevän kaapeillesi. Hän voi sitten miettiä, kohdistuuko lukitseminen häneen vaiko johonkuhun muuhun.
Jos hän vetoaa auttamisiinsa, tee samoin. Olet varmasti auttanut häntä joskus vaikka verhojen ripustamisessa. Vaikkapa silloin, kun vielä asuit kotona. Mainitse niistä, jos hän yrittää syyllistää sinua. Ehkä tajuaa, ehkä ei... Pidä kuitenkin puolesi piittaamatta siitä, loukkaantuuko hän vai ei.
Mene kylään Äidillesi ja tee samoin.
Norkoile kaikki oikein kunnolla.
Vasta sitten hän ehkä havahtuu käytökseensä.
Puhut kaiken puolestani. Olen ollut aloittajan kanssa samassa kohtalossa 18-vuotispäivästäni alkaen. Äitini ei ole oppinut virheistään, mutta sinulla taas on järkeä ja tunteita.
Kerron enemmän.
Tuon em. takia en useinkaan häntä tänne haluakaan. Silloin kun muutin tänne, niin äitini oli täällä riesaksi asti: Tuli aamulla, lähti illalla aikas myöhään. Hänellä on toinen avaimeni sitä varten, jos sattuisi jotakin, hän ei sitä onneksi käytä.
Silloin tosin kun muutin yksin, kävi hän täällä minun poissaollessani :O Niihin aikoihin myös hän kyttäsi minua koko ajan, jos olin keskustassa, huusi puhelimeen: "Mene kotiisi!" ja sitten kun olin Järvenpäässä, hän soitti vihaisesti: "Mene kotiisi, tai soitan poliisit perääsi ja sanon, että olet jossain kaverisi huumekämpillä!!". Siis minusta tuo on jo sairasta! Huolissaan voi olla, mutta tuo meni jo överiksi.
MITÄÄN pahoitteluja en koskaan ole kuullutkaan. Myös tämän takia en häntä kutsu. Pelkään jo nyt, että mitäköhän siitäkin tulee, kun hän tulee siivoamaan. Aion sanoa hänelle, että kunnioittaisi yksityisyyttäni, enkä halua että kaapeilleni mennään, mutta kun uppiniskainen on, niin ei taida mennä perille.
Ota se avaimesi pois ja anna jollekin toiselle!
Ja sanot äidillesi että sinun kotisi on sinun kotisi!
Ihminen on kynnysmatto niin kauan kun antaa toisen kohdella sellaisena