Anoppini ei ole koskaan pitänyt minusta, olen auttanut häntä paljon ja yrittänyt että hän pitäisi minusta mutta en jaksa enää. Hän soittaa pojalleen, valittaa aina jostain ja pyytää tältä aina apua vaikka muiltakin sisaruksilta sitä saisi. Hän ei 'uskalla' hoitaa mitään asioita itse vaikka ikääkin vasta 50v. Mies soittaa liian isoista puh laskuistakin mamman puolesta. Anoppi on luullut etten hoida kotia enkä lapsiamme ilman syytä. Hän kävi ennen usein meillä ja näki että hoidan siinä missä muutkin äidit. Hän ei pidä huumoristani eikä liioin muutenkaan. Toinen miniä on täydellinen hänen mielestään mikä tuntuu todella pahalta. Mieheni ei osaa puollustaa minua ja hänen veljensä on vasta nyt antanut minulle 6 vuoden jälkeen mahdollisuuden äidin ilkeiden puheiden vuoksi. Minun pitäisi olla anopin mielestä onnellinen että olen saanut sellaisen miehen kun hänen poikansa. Kamalinta on se että hän hymyilee minulle aina poikansa aikana mutta piilo vittuilee jonka ystäväni ja minä ymmärrän mutta hänen poikansa selittää sillä että äiti ei vaan aina mieti mitä sanoo...
ilkeä anoppi
mammamiia
5423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Etkö sitten ole onnellinen, kun olet saanut sellaisen miehen?
Miksi anoppin luulee, että et hoida lapsiasi ilman syytä? Kummallinen ajatus.
Kun keimat eivät kohtaa, niin on turhaa ylläpitää näennäistä ystävyyttä. Ei se palvele ketään.
Suosittelen, että tapaat anoppisi vain äärimmäöisessä hädässä, kun et mitenkään voi enää tilaisuutta väistää.
Ei sitä ole tarpeen selitellä miehelle, koska hän ei huomaa naisten salattua kissanhännävetoa. Mies ei ynmmärrä.
Ole vain syrjässä, älä mene, älä kutsu. Mutta sen toisen miniän kanssa ole tekemisissä ja kutsu heidän perheensä kylään ja tutustu paremmin.
Anoppia ei pidä hänellekään morkata. Pahat puheet saattaisivat mennä anopin korviin vaikka ihan vahingossa.
Mieheni tuli kotiin töistä anopin olessa kylässä meillä. Olin siivonnut, laittanut ruoan, hoitanut lapset ja mies kiukkusi miksi en ole vienyt roskia. Sanoin että herra on hyvä ja vie itse. Siitä hän oli saanut idean etten hoida kotia. Tuon selityksen hän antoi miehelleni kun tämä kysyi miksi anoppi on minuun vihastunut. Ei pidä huumoristani eikä hänenmielestään kukaan nainen ole kyllin hyvä hänen pojalleen. Mieheni hyväksyi selityksen, minun mielestäni syy oli naurettava...toisen miniän kanssa olemme ystäviä ja hän on samaa mieltä kanssani. Kaipa huono itsetuntoni saa murehtimaan asiaa liikaa. Kiitos kannustavasta viestistäsi. Olen monesti miettinyt olenko tehnyt jotain väärin, mutta en usko koska mietin aina etten esim sano pahasti missään tilanteessa hänen pojastaan koska ymmärrän että oma poika on aina oma poika. En varmaan olisi näin loukkaantunut jos en olisi joutunut kohtaamaan anoppia liikaa ja jos mieheni ei aina puollustaisi äitiään. Hän on kertonut asioitani jotka ovat henk koht asioita. Lisäksi hän haastaa puhumaan asioista joissa tietää että olen eri mieltä esim rasistisuus. En ole täysin suomalainen ja hän puhuu kuinka neekerit ja muut mutakuonot joutaa pois täältä. Miten voisin tuossa tilanteessa kuunnella ja ottaa asian neutraalisti, jos alkaa itkettämään tuollainen sisäänpäin kääntyneisyys. Olen aina tehnyt töitä sekä vanhempani joten siihenkään on turha vedota.
Siinä ilmeisesti onkin sitten syy ja seuraus. Suomalaiset 50-60 vee vaiset ovat vielä melko inhottavan rasisitisia kuten esim oma anoppini jolla riittää rasistivitsejä. En naura niille, vaikka olen 100% valkonaama minusta on moraalitonta ja vanhanaikaistakin. Sanoin etten voi sietää, minut on kasvatettu siihen kodissani ettei ketään syrjitä ihonvärin tai uskonnon tms takia.
Anoppisi on ajattelematon ja lyhytnäköinen. Mutta anna sinä hänen kiehua omassa liemessään ja ota etäisyyttä. Sano miehellesi ettet välitä olla tekemisissä liikaa. Ei sitä tarvitse niin perustella. Ethän itsekään pakota miestäsi oman äitisi seuraan..
Miehet eivät näitä juttuja näemmä ymmärrä, todettu on moneen kertaan. Koska naisilla on erilainen tapa kommunikoida. Minunkin anoppini on huutanut omassa kotonani minulle päin naamaa, mies meni mykäksi siitä hänkin. Enää emme käy yhdessä anoppilassa lainkaan. Mies käy kun käy eli harvoin vaivautuu yksinään, on huomannut että äidissään on omat vikansa ;)
Kiitos sinunkin viestistäsi. Joi pitää vetää kunnon rajat. Lyhyt näköinen hän onkin. Harmi, koska olisi ihanaa tulla toimeen anopin kanssa ja kuunnella vanhemman fiksun naisen näkökulmasta asioita.
ninkö