nyt, kun lukee / on omia kokemuksia "nyky dieseleistä" eli tuntuu olevan paljon hajoavampaa osaa, kun vanhemmissa dieseleissä?
Itellä hajos Fordin dieselistä pumppu joka oli todella hintava ja nyt pelkään, että turbo hajoaa seuraavaksi.
Eikös nyky dieseleissä ole jotain kalliita suutin vikoja tai joitain anturi vikoja???
Onko esim 80-luvun dieselit Varmenpia, kuin 1990-luvulla alkaneet nyky dieselit?
esim.fiat,ford,vw
Itellä hajos Fordin dieselistä pumppu joka oli todella hintava ja nyt pelkään, että turbo hajoaa seuraavaksi.
Eikös nyky dieseleissä ole jotain kalliita suutin vikoja tai joitain anturi vikoja???
Onko esim 80-luvun dieselit Varmenpia, kuin 1990-luvulla alkaneet nyky dieselit?
esim.fiat,ford,vw
Vastaukset 16
Vanhimmat
Moi, en tiedä voiko suoraan sanoa, että vanhat dieselit ovat parempia, koska ne ovat selvästi tehottomampia ja kuluttavat enemmän ainetta.
Mutta kestävämpiä vanhat dieselit kyllä ovat, yksinkertaisemman ns. mekaanisen rakenteen ansiosta, ja matalan viritysasteen johdosta.
Eli polttoainekuluissa nyky diesel voittaa, mutta vanhan dieselin korjaus, esim. suutinremppa on todella halpa verrattuna nykyautoihin.
Nyky dieseleissä käytetään pietzo-ohjattuja korkeapaine suuttimia, jotka maksavat jopa 500e kpl, vanhan dieselin suuttimet maksavat 10- 25 e kpl.
Eli kyllä vanhat dieselit ovat pääsääntöisesti kestävämpiä, ja luotettavampia.
oon volsuilla ajellu 20 vuotta td paras, sdi kuluttaa vähiten mutta ei lämpiä, tdi toimii viimeinen hyvä moottori volsulta. td kulkee yhtälailla kuin tdi.
Jos moottorit kestivät niin tahtoivat autot ruostua tuolloin.
Yksi vaihtoehto on olla ostamatta sitä tehokkainta versiota. Lisäksi kannattaa antaa moottorin käydä tyhjäkäynnillä edes vähän aikaa ennen sammuttamista jotta lämmöt tasaantuvat.
Tuttava ajelee fordin dieselillä. Ikää kymmenkunta vuotta ja kilometrejä noin 350 000 takana. Kone käy kuin unelma. Fordiksi vieläpä yllättävän vähäruosteinen (mitä nyt helmat vähän, ja takaluukku). Eiköhän se vielä pari satasta kestä tuokin kone, eli auto lopettaa toimimisen muualta ensin.
Itselläni mersun diesel. Vanhahko sekin, eli lähempää vuotta 2000 kuin 2010. Kilometrejä on sen verran vähän, että ei pitäisi moottorin puolesta tulla ongelmia minun elinikänäni. Suutinremppa piti todellakin tehdä ostaessa. Kallis? Tiivisteet maksoivat luokkaa pari euroa kappale. Suutin irti, puhdistus, uusi tiiviste ja suutin kiinni. Jotkut vaihtavat koko suuttimen kun alkaa vuotamaan, mutta syytä en oikein keksi...
Veneessä on vanhempi diesel. Taitaa olla 70-luvulta alun perin. Suora kutonen tuottaa noin 120 kaakkia (taitaa olla puolet karannut). En oikein tiedä, mitä tuolle pitäisi tehdä että se hajoaisi. Yksi kevät koeajossa irtosi merivesipuolelta jäähdytysletku. Vettä tuli sisään muutama kymmenen litraa hetkessä ja lämmöt pomppasivat "suhteellisen korkealle" (mittari loppui 120 asteessa, eli en tiedä paljonko sen yli). Höyryn hälvettyä kiinnitys paremmin ja kone käyntiin. Ei ollut moksiskaan tuosta episodista.
Yhteenvetona, vanhat dieselit ovat varmaankin kestävämpiä, mutta uudet ovat kaikilta muilta ominaisuuksiltaan parempi, ja kestävät kyllä varmasti auton käyttöiän normaalilla ihmisellä. Jos vuodessa tulee kilometrejä lähemmäs sata tuhatta ja aikoo pitää useamman vuoden, voi tuonkin puolesta tulla ongelmia.
Useasti se on auton käyttö joka nykydieselin tappaa ennen aikojaan, nykyajan kulutussopulit eivät enää tiedä koneiden päälle mitään.
Kylmällä koneella heti liikkeelle ja kenkää kunnolla, ääliöpitkät oljynvaihtovälit, vedättäminne alikierroksilla ja kone sammuksiin heti ajon jälkeen.
Siinä nuo joilla dieselistä pääsee hyvin nopeasti eroon.
Osaavalla kaverilla nykydieselin kesto jopa parempi kuin vanhojen johtuen kehittyneemmistä öljyistä ja materaaleista.
kyllä vanhassakin koneessa voi nykyöljyjä käyttää. Itse peruskone uusissa on varmaan kestävä mutta ne sähköhärpäkkeet tahtoo hajoilla.
Katso nettiautossa yli 500tkm ajetut autot, niin löytyy yksi merkki yli muiden
Mitä väliä? Kyllä ne sen 100-200 tonnia kestää vaikka pitäisi miten, eikä vaihtaisi kertaakaan öljyjä.
En ole lainkaan vakuuttunut siitä, että kaikki uudet dieselit kuluttaisivat käytännössä vähemmän kuin vanhat. Esim. MB W211 200 CDI kuluttaa käytännössä saman verran kuin vanha W124 200 D. CDI:n ominaiskulutus on toki pienempi, mutta sen käytännön kulutusta nostavat suuri omamassa, ilmastointilaite, lämmityksen sähkövastus (1 600 W) sekä mahdollisesti polttoainelämmitin ja automaattivaihteisto. Puhumattakaan lukemattomista ylimääräisistä sähkövempeleistä, joiden käyttö näkyy viime kädessä kulutuksessa. Toisaalta W124 200 D:n OM601 oli aikanaan erittäin nuuka moottori niinkin painavassa autossa, erityisesti yhdistettynä E-mallin 5-vaihteiseen laatikkoon.
Sitä vastoin esim. Volvon tapauksessa asia on varmaankin toisin päin. Vanha 740/940 TD kuluttanee jonkin verran enemmän kuin nykyiset suoraruisku-Volvot.
Minä olen monesti miettinyt, että mikä idea oli ennenvanhaan joskus 80-90-luvulla ostaa henkilöauto dieselinä?
2-litran dieselissä oli jotain 60-70 heppaa ja ei varmasti vääntöä ollut kuin jotain 150 newtonia ja kulutus oli 6-7 litraa maantiellä dieselvero päälle.
Saman ikäisessä bensakoneessa oli 120 heppaa ja vääntöä saman verran ja kulutuskin sama, mutta ei ollu dieselveroa päälle. Lisäksi tällä bensakoneella saatettiin myös ajaa se 400 000 km ilman järkyttäviä remontteja.
Kertokaapas te, joilla on 80-luvulta ja 90-luvun alusta dieselautokokemusta.
90-luvun lopullahan dieselmoottorit alkoi kehittyä ja nykysinhän ne olis parhaita moottoreita henkilöautossakin, jos tässä maassa ei olisi sitä hölmöä dieselveroa.
No sullapa on ruusuinen kuva 80-90 lukujen bensa (rosvoista).
Ajelin kahdellakin 2 litran volvolla kymmenisen vuotta ja kulutus oli ALKAEN 10 L / 100KM. Kaupungissa mentiin 15-20 litran väliin riippuen kaasujalan asennosta.
Vääntöä kyllä volvossa riitti vaikka pieneen traktoriin asti se kyllä täytyy myöntää, mutta en voi kehua autoa miksikään tykiksi. Nykyiset turbolla varustetu 1,0 ja 1,2 litraiset kepittää mennen tullen ja palatessa tuollaisen 2 litraisen 80-luvun vollen.
80-luvun 120 heppanen bensuri kulutti sellaisen 12-16 litraa satasella..
Kulutus ero oli vain niin hillitön esim. bensa ja diesel Volvon välillä.
2,4 dsl kulki 7-8 l/100km, tuntui miltei siltä että vei lähes saman ajoiko kaupupungissa tai maantiellä.
Bensa volvolla saattoi hyvällä tuurilla ajaa alle 10l/100km kulutuksella matka-ajoa. Kaupunkikulutus hyvin paljon enemmän, talvella vielä enemmän.
2,4 dsl pärjäsi aivan hyvin. Ohitukset ainoa asia, jotka vaativat huolellista suunnittelua ja vauhdin keräämistä hyvissä ajoin :)
Totuuden nimissä täytyy kyllä sanoa, että 80 luvun alun 2,4 dieselin käynnistäminen pakkasilla ilman lämmitystä olisi ollut todella haasteellista.
Ja mikäli kansi sattui menemään, tuli se kalliiksi.
80 luvun lopulla sama kone oli jo aivan eri maata, mitä tuli kylmäkäynnistyksiin ja myös kannet taisivat kestää paremmin.
...puhumattakaan siitä, että suurin piirtein samantehoinen 3-litrainen suora kuutosdiesel (kuten MB OM603) väänsi huomattavasti pontevammin kuin ahtamaton parin litran bensakone. Itse asiassa parinkin litran imudiesel vääntää paljon alempaa ja suhteessa pontevammin kuin samankokoinen ahtamaton bensakone. Kiihtyvyys on toki huonompi, mutta kun vauhtiin saa, sen saa myös pidettyä suht kivuttomasti. Sitä paitsi kiireisille oli tuolloinkin tarjolla varmasti riittäviä 2,5 - 3 litran turbodieseleitä.
Pitäneekö paikkansa, että vielä 2000-luvulla oli joissain diesel autoissa on käyttetty samoja peruskoneita mitä tosiaan oli 80-luvulla, tosin eroavat juuri pumpuista yms. muista nykytekniikoista?
pitää paikkaansa esim. nissan pic-up 2,5 d.
VAG (vanha nimi) 1.9 dieseli on julkaistu jo 80 luvulla, ja taitaa vieläkin olla tuotannossa.