Omalla vaimollani on ollut hyvin lieviä psyykeongelmia aina. Nyt tilanne on viiden avioliittovuoden jälkeen ihan sama ja pahempi kuin ennen. Kyllä ottaa kaaliin nainen on enemmän tai vähemmän minäminä luonne ja tajuaa vain hetken että haluaisin puhua asioista. Seksielämäkin on aika laimeaa kun jalat menevät heti ristiin kun mistään ongelmista ei saisi puhua. Ei ole mitään apua ollut vaikka olen aina ollut hänen tukenaan. Ihan fakta on että minun tunteillani ei ole merkitystä kun yksin yritän keskustella asioista ja vaimo kuitenkin aina unohtaa oma lupauksensa yrittää panostaa parisuhteeseen.
Älkää siis missään nimessä menkö naimisiin tai edes ruvetko seurustelemaan edes lievästi psyykeongelmaisten kanssa. Aivan sama onko hän sitten nainen tai mies.
Älkää siis missään nimessä menkö naimisiin tai edes ruvetko seurustelemaan edes lievästi psyykeongelmaisten kanssa. Aivan sama onko hän sitten nainen tai mies.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Samma här! Mt ongelmaiset ovat erittäin itsekeskeisiä olentoja. Tuet kaikin voimin mutta mitään ei saa takaisin.
Tässä sairastuu kohta itsekkin. Miten jaksaa olla voimakas ja kannatella toista,unohtaa omat tarpeensa.Tunnen olevani yksin.Ei läheisyyttä.
Ei kuulemma jaksa huomioida minua kun on masentunut.Muita naisia kyllä jaksetaan tuijotella.
Yleistäminen on oikeasti todella typerää. Kuten myös ajattelu, että toista voi muuttaa. Tiesit ongelmasta etukäteen, menit silti naimisiin. Jos toisen vikoja ei voi hyväksyä, niin miksi ihmeessä sellaisen kanssa sitten halutaan olla?
Enkä toki tarkoita että kaikki pitää hyväksyä koska "minä olen tälläinen, ota tai jätä" vaan jos kohtuullisten kompromissien jälkeen tuntuu enemmän pahalta kuin hyvältä olla yhdessä, niin ero on järkevää..
Mt-ongelmaiset ovat ehkä enemmän tarvitsevia kun "normaalit", mutta sitten tarvitseekin sellaisen ihmisen rinnalleen, joka ei tunne tekevänsä valtavia uhrauksia tukiessaan toista. Ja sitäpaitsi toista ei voi väkisin pystyssä pitää. Monesti mt-ongelmallinen on ihan yhtä rikki tuki kumppani tai ei. Toista ei voi tukea terveeksi. Jos mt-ongelmallinen ei edes halua koittaa parantua tai lieventää oireitaan, ei sitä kumppani voi taikoa tukemalla.
Kuten varmasti kävi jo ilmi, minä olen mt-ongelmallinen, kuten on miehenikin. Me olemme eritavoin ongelmallisia, joten siinä missä toisella on ongelmia, toisella on vahvuus ja toisinpäin. Joten näissä asioissa toisen tukeminen tulee luonnostaan ja helposti, ei väkisin vääntämällä. Ja vaikka molemmilla on ongelmamme (kenellä ei olisi) niin emme ripustaudu toisiimme kiinni ja heitä ongelmiamme toistemme päälle. Niiden asioiden kanssa on pakko oppia itse elämään, toisen paikallaoloon ei voi aina luottaa ja toisen poissaollessa puolet perustuksista häviää, jolloin romahtaa vielä alemmas. Tarkoitan siis paikallaololla sitä, että voi tulla ero, toinen voi kuolla, jne. On todella lyhytnäköistä romahtaa toisen pelastettavaksi, kun loppujenlopuksi täällä jokainen on yksin ja omillaan.
Jos mt-ongelmallinen tarvitsee jonkun tukemaan että kestää omaa elämäänsä, parisuhteeseen ei välttämättä valita oikeista syistä kumppania.Yleensä ihminen etsii itselleen sopivaa kumppania, jonka kanssa on hyvä olla ja joka on itselleen sopiva henkisesti. Takertuva ihminen tarvitsee vain jonkun joka tukee ja kestää edes hetken olla taakankantaja. Jos tulee ero, tarvitaan kipeämmin ja nopeammin uusi tukipilari koska ei kestetä olla yksin. Sillä sitten ei ole väliä, tullaanko toimeen ja kestetäänkö toisiamme tai onko suhde edes rakentava vai tuhoava.
Minä ja mieheni olemme siis kumpikin sellaisia jotka eivät roiku toisissamme. Tottakai tukeudumme toisiimme "normaalin" määrän, mutta molemmat tiedostavat sen, että ongelma on oma, ja sen kanssa pitää osata elää yksinkin.
Niin, se vielä jäi sanomatta, että minä en missään vaiheessa tyytynyt mieheeni, vaan minä sain hänet seuraani. Jos parisuhteessa tuntuu, että tyytyy huonompaan, kuin mitä mielestään ansaitsee tai mitä haluaa, on siinä jo oletusarvollisesti jotain väärää. Vähän heräsi kysymys, että oletko sinä myös tarvinnut jotain muuta kuin kumppania kun aloitit suhteen.. Et halunnut jakaa elämääsi kivan ja sopivan ihmisen kanssa, vaan tyydyit "huonompaan" koska et halunnut olla yksin ja siinä oli tarjolla joku, vaikkei sopiva, mutta joku...