Parisuhteessamme riidan aihe on usein sukulaisten muistaminen. Parisuhteessamme jaamme tällä hetkellä yhteenlasketut tulot kahtia, josta vaimoni hyötyy, sillä tienaan puhtaana käteen noin 3 kertaa vaimon nettopalkan.
Vaimo ehdotti tänään, että molemmat saisivat käyttää saman summan rahaa muistaa omia sukulaisiaan juhlapäivinä. Hermostuin ehdotuksesta täysin. Vähiten syynä ei ole se, että tienaan häntä enemmän, vaan erityisesti se, että lukumäärältään suurempi sukuni tulisi tällä periaatteella hänen sukulaisiaan vähempiarvoisiksi. Vaikkei raha kaikkea merkitse, mutta kuitenkin.
Siirappina pohjalla, että hän totesi monesti haluavansa käyttää minua vähemmän rahaa sukulaisten lahjoihin, joten halutessaan kumpikin voisi käyttää jäljelle jääneen rahan muihin omiin menoihinsa. Ilmeisen ahneuden lisäksi tässä jää vaikutelma siitä, ettei hän henkilökohtaisesti halua muistaa sukulaisiani, tai ei ymmärrä että minä voisin haluta olla osallisena kun hänen sukulaisia muistetaan.
Koin ehdotuksen ja kommentit hyvin loukkaavina, ja mieleen piirtyi kuva hyvin itsekkäästä tai ajattelemattomasta ihmisestä. Samalla koen, että hän ei taida arvostaa minua tai muita paljoakaan. Mitä ajatuksia teille herää keskustelustamme?
Vaimo ehdotti tänään, että molemmat saisivat käyttää saman summan rahaa muistaa omia sukulaisiaan juhlapäivinä. Hermostuin ehdotuksesta täysin. Vähiten syynä ei ole se, että tienaan häntä enemmän, vaan erityisesti se, että lukumäärältään suurempi sukuni tulisi tällä periaatteella hänen sukulaisiaan vähempiarvoisiksi. Vaikkei raha kaikkea merkitse, mutta kuitenkin.
Siirappina pohjalla, että hän totesi monesti haluavansa käyttää minua vähemmän rahaa sukulaisten lahjoihin, joten halutessaan kumpikin voisi käyttää jäljelle jääneen rahan muihin omiin menoihinsa. Ilmeisen ahneuden lisäksi tässä jää vaikutelma siitä, ettei hän henkilökohtaisesti halua muistaa sukulaisiani, tai ei ymmärrä että minä voisin haluta olla osallisena kun hänen sukulaisia muistetaan.
Koin ehdotuksen ja kommentit hyvin loukkaavina, ja mieleen piirtyi kuva hyvin itsekkäästä tai ajattelemattomasta ihmisestä. Samalla koen, että hän ei taida arvostaa minua tai muita paljoakaan. Mitä ajatuksia teille herää keskustelustamme?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Miksi edes jaat rahasi?
Nykyään usein kuvitellaan, että palkka on jotenkin itse tienattua, mutta se on vain yksi tapa nähdä asia. Yhtä lailla voi laskea kuinka monta tuntia kumpikin käyttää aikaansa molempia hyödyttävään työhön, palkka- tai kotityöhön. Toisilla aloilla ja toisilla sukupuolilla on paremmat palkat. Tapasi ajatella oma palkka vain omanasi on ihan samanlaista ahneutta kuin mistä vaimoasi syytät.
Mikä on muuten pyykinpesun tuntihinta? Pitääkö vaimon pestä päivä pyykkiä, jos mies tekee tunnin lakimiehen töitä?
Mutta silti päällimmäisenä minulla on mielessä, että aika pinnallinen ja sopimusluontoinen on avioliittonne, jos ongelmat ovat tuota tasoa. Kaksi egoa taistelee oikeuksistaan.
Olisin aika tyytyväinen jos mies huolehtisi oman sukunsa muistamisista yhtään mitenkään, noin niinku periaatteessa. Meillä se kyllä menee niin että minä järkkään ihan kaikki muistamiset itsenäisesti ja miehelle jää nimen vetäiseminen onnittelukorttiin, joskus väärennän senkin jos mies ei ole paikalla ja joku kortti pitää saada postiin. Tosin ei meillä lasketakaan joka penninpyörylää hampaat irvessä sinun rahoihin ja minun rahoihin, ja kun kerran tiedän systeemin niin ehdin yleensä muistamiset miettiä hyvissä ajoin eikä tarvitse juurikaan rynnätä paniikissa lahjoja etsimään viime tingassa, joten touhu ei hirveästi rassaa sentään. Tosin luulisin kyllä myös että jos mies hankkisi lahjat niin ne olisivat hyvinkin erilaisia ja varmasti kalliimpia.
Aloittajalla (tai hänen vaimollaan) on ehkä hämärtynyt lahjojen antamisen perusidea. Ei lahjan tarvitse olla kovin arvokas, että noista summista pitäisi alkaa riidellä. Pääasia on että muistaa. Tosin pelkästään itsensä tuominen juhliin ilman että antaa mitään lahjaa tuntuu päivän sankarilta varmaan vähän ontolta.
Lahjojen osto on vaikeaa kaikille muille paitsi lapsille alle murrosiän. Olemmekin alkaneet antaa sopivaksi katsomamme rahasumman valmistujais- ja synttärilahjoiksi, vaikka persoonatontahan tuollainen on. Monet hääparit suosivat tällaista esimerkiksi häämatkarahaston muodossa.