Olen vain hetki sitten 21 vuotta täyttänyt ”poika.” Mieheksi en itseäni luonnehtisi, sillä olen aika lailla kasvanut ”tynnyrissä,” valtavirtavaikutteiden ulkopuolella omissa mietteissäni. Siis todellisena ”ATM:nä,” neitsyenä, muodittomana heppuna, jolla on aiemmin ollut vaikeuksia hyväksyä ”tasoaan.” ”Siis apua, kuinka kamalaa.”
Vaikka moni ei hyväksykään sitä, että ”pahikset” vetävät puoleensa, luulen löytäneeni sille selityksen. Tapamme ”haluta” tietynlaisia yksilöitä on perua ajalta, jolloin miehet toivat ruuan kotiin ja naiset huolehtivat kotona jälkikasvusta. Vaikka nykyään onkin mahdollista ryhtyä ”koti-isäksi” tai ”uranaiseksi,” tämä ”kivikautinen” asetelma pätee yhä parinvalinnassa. Osin se on tahdosta riippumaton, evoluution sukupuolille sanelema funktio, joka ei noin vain muutu alle vuosituhannessa. ”Luonnonvalinta” siis suosii yksilöitä, jotka jollain tapaa muistuttavat ”rohkeita miehiä” ja ”viehättäviä naisia.”
Eri aikojen parisuhdekertomuksia lukiessa tämän pitäisi olla niin ilmiselvää, ettei sitä tarvitsisi kainostella. Silti yritämme näennäisesti olla ”tasa-arvoisia,” kohteliaita ja samalla harhauttaa nuoria itsepetokseen, sinkkuuteen, tai epätoivoisiin roolikokeiluihin. Ehkä suurin vaikeus onkin siinä, miten tästä ”luonnonvalinnasta” voisi puhua ketään loukkaamatta, ennen kuin joku pettyy ja alkaa taas huudella sinkkupalstoilla. Poikien Puhelimessa nuoret kollit kaipaavat suoria vastauksia, ei sitä yltiöromanttista huttua, jolla ihmisiä uskotellaan arvostamaan keskenkasvuisuutta ja lakkaamaan kehittymästä.
Itsellänikin oli aluksi vaikeuksia kohdata se tosiasia, että en ole missään suhteessa ”erikoistapaus,” tai ”pahan maailman uhri,” vaikka osaan kirjoittaa pitkiäkin ”luentoja” samasta asiasta. En vain ole tarttunut tilaisuuksiin, enkä yrittänyt, vaan sulkeutunut ”kuoreeni” milloin mistäkin syystä. Ja niin kauan kun en yritä, tai tee mitään ”markkina-arvoni” kohottamiseksi, on turha odotella ihmeitäkään vaikka potuttaisi. Lahjojeni vuoksi luulin pitkään olevani ”ainutlaatuinen” ja siten vain ”ansaitsevani” ”kuun taivaalta.” Pettymyksestä sitten seurasi kaikenlaista neiteilyä ja mankumista, jonka jättämiä jälkiä puran yhä.
Siis niillä, jotka minun asemassani ovat aloittaneet suhteen, ei välttämättä ole henkinen kapasiteetti yhtään sen parempi. Itse asiassa moni jääkin hakemaan rakkaudesta vain ”pelastusta,” heittäytyen kukasta kukkaan ja erosta eroon katsomatta juuri koskaan peiliin. Parisuhde ei siis ole tae yhden tai kummankaan osapuolen ”kypsyydestä.” Rakkaus korkeintaan kompensoi muita puutteita itsessä, ei ”pelasta” tai ”muuta” sisintä.
Voi siis jopa olla hyväksi, ettei minua ole päästetty liian helpolla, vaikka sitä kateutta, ahdistusta ja masennusta vuosien takaa en voi kieltääkään. Riippumatta ”luonnonlakien” julmuudesta kaikkeen pätee yksi sääntö: ei pidä odottaa, vaan tehdä ja katsoa mitä tapahtuu. Ja tämä koskee oikeastaan kaikkia, myös niitä ”ylemmän tason” yksilöitä, jotka ovat välittömien suosion osoitusten kohteena. YT-ihmisten ei ehkä ”tarvitse” kehittyä pariutuakseen, mutta vastaavasti he voivat jäädä kärsimättömiksi kakaroiksi.
Vaikka moni ei hyväksykään sitä, että ”pahikset” vetävät puoleensa, luulen löytäneeni sille selityksen. Tapamme ”haluta” tietynlaisia yksilöitä on perua ajalta, jolloin miehet toivat ruuan kotiin ja naiset huolehtivat kotona jälkikasvusta. Vaikka nykyään onkin mahdollista ryhtyä ”koti-isäksi” tai ”uranaiseksi,” tämä ”kivikautinen” asetelma pätee yhä parinvalinnassa. Osin se on tahdosta riippumaton, evoluution sukupuolille sanelema funktio, joka ei noin vain muutu alle vuosituhannessa. ”Luonnonvalinta” siis suosii yksilöitä, jotka jollain tapaa muistuttavat ”rohkeita miehiä” ja ”viehättäviä naisia.”
Eri aikojen parisuhdekertomuksia lukiessa tämän pitäisi olla niin ilmiselvää, ettei sitä tarvitsisi kainostella. Silti yritämme näennäisesti olla ”tasa-arvoisia,” kohteliaita ja samalla harhauttaa nuoria itsepetokseen, sinkkuuteen, tai epätoivoisiin roolikokeiluihin. Ehkä suurin vaikeus onkin siinä, miten tästä ”luonnonvalinnasta” voisi puhua ketään loukkaamatta, ennen kuin joku pettyy ja alkaa taas huudella sinkkupalstoilla. Poikien Puhelimessa nuoret kollit kaipaavat suoria vastauksia, ei sitä yltiöromanttista huttua, jolla ihmisiä uskotellaan arvostamaan keskenkasvuisuutta ja lakkaamaan kehittymästä.
Itsellänikin oli aluksi vaikeuksia kohdata se tosiasia, että en ole missään suhteessa ”erikoistapaus,” tai ”pahan maailman uhri,” vaikka osaan kirjoittaa pitkiäkin ”luentoja” samasta asiasta. En vain ole tarttunut tilaisuuksiin, enkä yrittänyt, vaan sulkeutunut ”kuoreeni” milloin mistäkin syystä. Ja niin kauan kun en yritä, tai tee mitään ”markkina-arvoni” kohottamiseksi, on turha odotella ihmeitäkään vaikka potuttaisi. Lahjojeni vuoksi luulin pitkään olevani ”ainutlaatuinen” ja siten vain ”ansaitsevani” ”kuun taivaalta.” Pettymyksestä sitten seurasi kaikenlaista neiteilyä ja mankumista, jonka jättämiä jälkiä puran yhä.
Siis niillä, jotka minun asemassani ovat aloittaneet suhteen, ei välttämättä ole henkinen kapasiteetti yhtään sen parempi. Itse asiassa moni jääkin hakemaan rakkaudesta vain ”pelastusta,” heittäytyen kukasta kukkaan ja erosta eroon katsomatta juuri koskaan peiliin. Parisuhde ei siis ole tae yhden tai kummankaan osapuolen ”kypsyydestä.” Rakkaus korkeintaan kompensoi muita puutteita itsessä, ei ”pelasta” tai ”muuta” sisintä.
Voi siis jopa olla hyväksi, ettei minua ole päästetty liian helpolla, vaikka sitä kateutta, ahdistusta ja masennusta vuosien takaa en voi kieltääkään. Riippumatta ”luonnonlakien” julmuudesta kaikkeen pätee yksi sääntö: ei pidä odottaa, vaan tehdä ja katsoa mitä tapahtuu. Ja tämä koskee oikeastaan kaikkia, myös niitä ”ylemmän tason” yksilöitä, jotka ovat välittömien suosion osoitusten kohteena. YT-ihmisten ei ehkä ”tarvitse” kehittyä pariutuakseen, mutta vastaavasti he voivat jäädä kärsimättömiksi kakaroiksi.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Älä nyt höpise. Tuo kotirouva-malli on ollut olemassa hyvin vähän aikaa ihmisen historiassa, eikä se Suomessa ole ollut valloillaan koskaan.
Aina se on ollut voimassa, vaikkei nyt esimerkiksi Suomessa niin räikeästi kuin jossain Rooman tai Englannin eliitin keskuudessa. Mutta Suomessakin "naisten hommat" ovat jääneet naiselle ja niihin on kuulunut kodin- ja lastenhoito, kun mies on lähtenyt metsälle, kauppamatkoille, kalaan, sotaan jne..
Paitsi että kun miehet on lähteneet sotaan, on naisille jääneet kaikki hommat, ne miestenkin.
Niin, roolit ovat kyllä menneet ajoittain ristiin, eikä niistä ole oltu turhan tarkkoja. Silti pääsääntöisesti on ollut miesten ja naisten hommat.
Mitäpä sitä niin turhaan tarkkana olemaan, ukot on ottaneet ja häipyneet milloin minkin syyn nojalla maisemista ja jättäneet kaiken naisten harteille, milloin ollaan lähdetty töihin Ruotsiin , milloin saarnaamaan Ambomaalle, milloin savotalle tai kultaa huuhtomaan. Kyllä nainen on silloin kelvannut ihan mihin hommiin tahansa ja yleensä hoitanut ne ja kakarat siinä sivussa.
Niin juuri, 1600-luvullakin Suomi oli miehetön maa, kun kaikki miehet oli paloiteltu Keski-Euroopan ja Ukrainan lannoitteeksi. Kyllä taas naiset joutuivat kärsimään.
Miksiköhän ukot ovat halunneet karata minkä hyvänsä tekosyyn nojalla esiäideiltäsi?
Tuohan nyt ei ole mikään arvoitus, l a i s k u u t t a a n.
On niin kiva kun on kakaroita ja peltoa, mutta tosi kurja kun sitten pitää tehdä niitä hommiakin .
Kyllä vähän hehkeämmän neidon rinnalla jaksaa olla pidempäänkin.
Ihanko tosi? Kyllä se kakaran toisensa perään tuuttaaminen, huono ravinto ja raskas peltotyö äkkiä karistaa sen hehkeyden.
Jäljelle jää vain katkeruus, joka ilmeisesti voi jopa periytyä vai oletko sinäkin ehtinyt pellolle?
Yhtä paljon, kuin sinä olet ehtinyt sotiin ja mätänemään pelloille.
Siksi ihmettelenkin katkeruuttasi, kun sinulta ei varmasti ole mies sotimaan karannut.
Sulla riittää tota ihmeteltävää....
Ja sit vain teoriasta käytäntöön.
Olet varmaan ihan normimukava tyyppi, kun unohdat törkeän kielenkäytön. Törkyhän haavoittaa eniten sinua itseäsi, ei naisia, joihin sen kohdistat.
Mikäs tässä olikaan pointti?
Palsta sovinistin uudet sepustukset?
YT, ATM........jada jada jada......pariutuminen........kuulostaa niin tutulta......tätä soopaa ei voi mitenkään naamioida vaikka kuinka satuilee..
Mitä horiset sovinismista? Jos joku kirjoittaisi tänne päivän säätilasta, niin sinä varmaan kirjoittaisit siihen kahden rivin vastineen: "Palsta sovinistin uudet sepustukset? Sää tila kirjoituksia... jada jada"
Se, että seurustelu keskimäärin etenee tietyn kaavan mukaan, ei tee minusta sovinistia.
"Silti yritämme näennäisesti olla ”tasa-arvoisia,” kohteliaita ja samalla harhauttaa nuoria itsepetokseen, sinkkuuteen, tai epätoivoisiin roolikokeiluihin."
Ihmeellistä tekstiä nuorelta.
Se että olemme näennäisesti tasa-arvoisia johtuu siitä, että patriarkkaalisen yhteiskuntajärjestelmän etuoikeutetut eivät suostu luopumaan vallastaan.
Rooleja on niin moneen junaan ja kaikille ei kaikki roolit istu.
Mutta nimenomaan näennäisesti. Näennäinen tasa-arvo tuo rauhaa toisessa päässä, mutta aiheuttaa ongelmia toisessa päässä niin kauan, kun sen annetaan estää rakentavaa keskustelua sukupuolijärjestelmän olemassaolosta ja luonteesta.
On nähtävästi helppo sekoittaa puheeni sukupuolta syrjiviin aatteisiin, joiden pohja on aatteen perustajien henkilökohtaisessa katkeruudessa. Kiitos näiden idioottien ja heidän seuraajiensa, sukupuolijärjestelmän tieteellinen tutkiminen on käytännössä kielletty, eivätkä seurustelun osapuolet tule saamaan kunnollista apua niin kauan, kun tämän naurettavan nynnyilyn annetaan jatkua.
Jos on ilmeinen ristiriita sen välillä, minkä tyyppisistä yksilöistä sanotaan pidettävän ja keistä todella pidetään selän takana, luulisi olevan välttämätöntä selvittää ristiriidan syy. On täysin turha valittaa ihmisten kyynistymistä ja turhautumista, jos heille ei selvitetä ja kerrota totuutta tieteellisesti. Omana itsenään oleminen on jo itsessään paradoksaalinen seurusteluneuvo, koska tietyntyyppiset pärjäävät aina paremmin kuin tietyntyyppiset.
Joskus se oma itse ei vain riitä. Miksei tätä voi kertoa nuorille suoraan? Ettei joku loukkaantuisi? Mielestäni yhdellä loukkaantujalla ei ole väliä, jos paljon useampi loukkaantuu myöhemmin siitä, että parisuhdekeskustelu onkin täynnä sentimentaalista nonsensea ja valkoisia valheita ilman tutkittua tietoa. Eli sen yksittäisen höyrypään takia, joka ei viitsi katsoa peiliinsä, halutaan aiheuttaa enemmän tulevaisuuden konflikteja kuin mitä vähennetään?
Ja lopuksi, jos niin kovasti väitetään että kiltit pojat on söpöjä ja pälä pälä, niin miksi Breivik saa osakseen rakkauskirjeitä? Mikä kiehtookaan tuossa yli 70 ihmistä tappaneessa sekopäässä? Se, että hän on osoittanut olevansa rohkea mies, ja siis nimenomaan mies? Olisiko tällä jotain yhtäläisyyttä jo aiemmin koettuihin ilmiöihin, joista ei vain haluta puhua, koska joku valtaapitävä ääliö nostaisi mekkalan? Eikö kerrankin voitaisi ajatella yksilöitä aatteiden sijaan, hyväksyä silmin nähtäviä lainalaisuuksia ja oppia elämään niiden kanssa valehtelematta enää yhdellekään nuorelle?
Sukupuoliroolit aiheuttaa vaivaa tietysti niille, joille sellaiset stereotypiat eivät sovi. Kaikki erillaisuus on aina massoille epäilyttävää. Vaikka roolien monimuotoisuus onkin lisääntynyt, on ihmisten mielissä vielä pitkä matka niiden hyväksymiseen ja siihen että antaisimme arvoa myös muiden arvoille ja valitsemille rooleille.
Tieteellisen selvittämisen kanssa on vähän niin ja näin, tiede selvittää asioita monesti tutkijan näkökulmasta ja rahoittaja/tilaaja on se, jonka tarpeisiin niitä muokataan. Mitään absoluuttista totuutta ei ole. Mitkään tutkimukset eivät ole valideja kuin sen 5 vuotta, sitten ne ovat jo vanhentuneet, maailma muuttuu ja ihmiset siinä.
Miten ihmistä ylipäätään auttaa tieto siitä, että parhaiten yhteiskunnassa pärjää pitkä , valkoihoinen mies? Tai että keskiviikkona on paras päivä käydä kaupassa? Eikä tiede voi millään antaa päteviä ohjeita kuinka saada kaikki naiset huokailemaan ihastuksesta, mikä toimii yhdelle, ei taas liikauta piiruakaan jotain toista. Parisuhde keskustelu, kuten kaikki muutkin keskustelut ovat keskustelijoidensa näköisiä. Ihmiset ovat epäloogisia ja käyttäytyvät sen mukaan.
ABB:n saamat kirjeet voidaan laittaa sinne friikki osastoon, ihmisistä kun noin 30% on jotenkin psykopatiaan vinksallaan ja tuntevat sitten tuollaiseen ihmiseen vetoa kuin kärpäset paskaan. Loput 70% ajattelee syvää inhoa tuntien että, kamala ihmisen irvikuva.
Pakko myöntää, että väitteissäni on aukkoja. Ja ettei 100% objektiivisuus liene koskaan mahdollista, kun ihminen tutkii itseään.
Mutta olen yhä sitä mieltä, että tutkimusta kannattaa jatkaa edes 50% luotettavuudella ja soveltaa saatua tietoa kasvatuksessa. Nythän kuitenkin tiedetään jo curling-kasvatus ja sen haitat, joten en näe esteitä tässäkään aiheessa etenemiselle.
""""""" "" """" """" "" """ """ """ """" """
Joku se tykkää lainausmerkeistä tosi kovasti.
Mikä siitä tekee sinulle ongelman?
Vaikutat mukavalta ja fiksulta pojalta, ihan varmast löydät vielä joskus naisen.
Ei kokemattomuus mikään loppu olekaan. Minäkin olen nyt hengellisesti, seksuaalisesti ja ruumiillisesti edelleen kuin teinipoika, ihan sama miten päin ne numerot ovat 41 vai 14. Siksi haluankin tyttöystäväkseni viattoman teininaisen jonka kanssa voin yhdessä kokea ensirakkauden kiihkeän huuman.
Lainausmerkkejä on huolestuttavan paljon mutta luulisin että vika löytyy naisista.