Suhteemme on arkistunut niin paljon ihan muutamassa kuukaudessa, että olemma kaikki illat samassa asunnossa, mutta emme puhu toisillemme ja oleilemme eri huoneissa. Läheisyyttä edustaa pari pusua illan aikana ja seksi kerran parissa viikossa. Minua tilanne vaivaa, tarvitsen paljon enemmän läheisyyttä kuin miesystäväni, hän taas on tilanteeseen tyytyväinen.
Tilanne alkoi ahdistamaan minua niin paljon, että pyysin että näkisimme toisiamme vain viikonloppuisin, koska mies sanoi että iltaisin töiden jälkeen hän on liian väsynyt tekemään mitään kanssani.
Voiko tilanne tästä enää parantua, kärsinkö tässä vain turhaan?
Tilanne alkoi ahdistamaan minua niin paljon, että pyysin että näkisimme toisiamme vain viikonloppuisin, koska mies sanoi että iltaisin töiden jälkeen hän on liian väsynyt tekemään mitään kanssani.
Voiko tilanne tästä enää parantua, kärsinkö tässä vain turhaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuntuu, että näissä läheisyysasioissa olemma liian erilaisia, ettei suhde voi pidemmän päälle toimia ellei mies tosissaan muuta itseään tai minä tyydy siihen mitä saan. En tällaiseen puolionnettomaan suhteeseen kuitenkaan haluaisi jäädä, mutta toisaalta haluaisin saada asiat toimimaan koska rakastan miestä valtavasti.
Koko ajan vain mietin, että tämä on lopun alkua ja ahdistun lisää. Tuntuu että suhde on umpikujassa eikä tähän auta enää mikään.
Pari pusua illan aikana ja seksiä kerran parissa vkossa?
Ja silti sinulla ei ole kaikki hyvin? Ei se suhde pidemmän päälle mitään Amerikka-leffa lässynläätä ole. Miksi ihmeessä aina odotetaan sellaista?
Ja toinen asia miksi miehen täytyisi tosissaan muuttaa itseään? Miksi sinä et muuta omaa itseäsi?
Mies ei ole samanlainen läheisyyden kaipuinen niin kuin sinä. Miksi kuitenkin suhteessa pitäisi tehdä niin kuin sinä haluat?
Parisuhde on kompromisseja. Toisen hyväksyminen sellaisena kuin on. Ei kenenkään pidä muuttaa omaa itseään. Jos sellaista alkaa toiselta vaatimaan voisi mennä silloin itseenä ja miettiä onko itse valmis muuttamaan toisen puolesta itseään. On lapsellista ja epäkypsää edes vaatia toisen muuttumista. Jollei nyt puhuta väkivallasta,valehtelusta yms. vahingoittavasta käytöksestä.
Läheisyyttä jokainen meistä kokee/tuntee eritavalla. Suhde on sitä että molemmat tulevat asioissa puoleen väliin vastaan ja hyväksyy toisen sellaisena kuin on.
"Tyydy siihen mitä saan"
Pari pusua illassa on mielestäni todella paljon läheisyyttä. Meillä pusuja saan vaan kinuamalla. Haluaisin enemmän,mutta mieheni ei ole tunne-ihminen. Sen hyväksyn mutten koe millään tavalla että tyydyn siihen mitä saan. Otan häneltä läheisyyden muulla tavoin. Huomion osoituksina,tekoina minua kohtaan (ruoka,soitot: miten työpäivä meni,koska tulet kotiin,lähdetäänkö käymään jossain) Jotkut näyttävät rakkautensa/välittämisensä jollakin muulla tavalla kuin sillä läheisyydellä.
Ehkäon parempi ettet tyydy mihinkään vaan etsit Auervaaran joka on lässynlää.