Aikanaan ajoautonani oli Saab 96 jossa oli ns. vapaakytkin. Ajaminen oli lepposan letkeää ja alamäessä kun nosti jalan pois kaasulta kytkeytyi vapaakytkin päälle ja auto rullasi vapaasti. Mielestäni se oli loistava keksintö joka ei kuitenkaan juuri yleistynyt. Äkkiä voisi ajatella, että se säästäisi myös polttoainetta. Ilmeisen vikaherkkä tuo laite kait oli ainakin Saabissa.
Vapaakytkin ja polttoaineen säästö?
-Ex saabisti-
16558
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Saab teki innovatiivista tutkimusta ja kehitystyötä. Tuo vapaakytkin oli aikansa helmi. Nykytekniiikka on ajanut siitä kuitenkin ohi.
Saab kehitti muuttuvapuristeista moottoria, joka ilmeisesti jäi vaiheeseen kun konkurssi löi päälle ja rahat loppui.
Saabilla oli myös ensimmäiset 'robottilootat'. Jonkun on tie kuljettava ensimmäisenä ja se ei ole helppo osa se.
Saabin muuttuvapuristeisen moottorin patentin osti GM ja pani hyllyyle piiloon. Syynä lienee se, että öljyntuottajien tulot olisivat laskeneet liikaa tuon tekniikan yleistyttyä.
Myös katalysaattorihuijaus oli yksi öljyntuottajien parhaiten onnistuneista huijauksista. Katalysaattori vaatii toimiakseen rikkaamman seoksen kuin millä moottorin paras hyötysuhde saavutetaan ja tämähän lisää polttoaineen kulutusta. Lupaavasti alulla ollut laihaseosmoottoritekniikka loppui heti katalysaattoreihin. Katalysaattorihan ei pysty käsittelemään laihan seoksen tekemiä typpiyhdisteitä vaan ne tulevat sellaisinaan pakoputkesta ulos, muuttuvat typpihapoksi ja neutraloituvat salpietareiksi ympäristöön. Samoiksi aineiksi, joita maanviljelijät kylvävät peltoihin tonnikaupalla, jotta meillä olisi enemmän leipää.
Kolmas öljyntuottajien huijaus on autojen painon tuplaaminen milloin milläkin tekosyyllä. Tasaisessa ajossa sadan kilon painonlisä lisää kulutusta luokkaa desi satasella, kiihdytyksessä paljon enemmän. Asfalttimaasturit (= mukamaasturit) ovat karmein esimerkki tästä.
Kaasutinmoottorisessa autossa tuollaisesta varmaa olikin hyötyä, mutta aika ajoi tästäkin keksinnöstä ohi jo 20 vuotta sitten. Ruiskukoneiden kulutus on 0 moottorijarrutuksen aikana.
Sitäpaitsi muinaisten automaattilaatikoidenkin toiminta oli pitkälti samanlaista.
Polttoaineen syötön katkaisu säästää enemmän polttoainetta kuin vapaalla/kytkin pohjassa rullaus moottorin tyhjäkäynti ... etenkin jos/kun moottori joutuu siinä sivussa pyörittämään vaikkapa ilmastointilaitteen kompressoria. Moottorijarrutuksen aikana tämäkin energia on "ilmaista" eli lainataan auton liike-energiasta, joka muuten menisi lopulta jarrulevyjen lämmittämiseen = harakoille.
Ja turha alkaa itkemään myöskään siitä, miten moottorijarrutus lyhentää rullausmatkaa. Kun oikeassa liikenteessä harvemmin tulee tilaisuutta/tarvetta rullata kilometritolkulla hiljakseen hiipuvalla vauhdilla. Tai alamäessä jopa kiihtyvällä vauhdilla... Liikennevalot, muut liikenne yms. sanelee tahdin ja silloin ei aina pelkkä moottorijarrutuskaan riitä, vaan sen päälle voisi vielä olla jonkinlaista liike-energian talteenottoa. Kuten joissain autoissa onkin (esim. laturi toimii normaalia suuremmalla teholla moottorijarruksen aikana).
Ei tarvitse kaupunkien keskustoista kovi kauaksi ajella kun jo tulee maantietä, ylämäkiä ja alamäkiä, usein myös näillä hiukan pääteistä pienemmillä teillä liikenne on vähäistä. Vaikka kuinka bensansyöttö katkeaisi, eihän kukaan rullaile moottorijarrutuksella vaikkapa mukavuuden takia ja rullausmatka jää 5-10 kertaa lyhyemmäksi kuin vapaalla rullatessa. En oikein usko, että moottorilla rullatessa polttoainetta kuluisi vähemmän kuin vapaalla rullatessa. Mutta yhtä kaikki, vapaakytkin oli mainio laite ihan vaan mukavuuden kannalta ja aika usein kun on pidempi alamäki, laskettelen sen vapaalla ja ihan vaan mukavuussyistä. Sen muuten sai myös kytkettyä pois päältä.
Nythän joissain autoissa on jonkinlainen automaattisammutussysteemi pysähdyttäessä. Sen kun yhdistäisi jollain konstilla vapaakytkimeen (tai vastaavaan ideaan), johan säästyisi polttoainetta ja matkanteko muuttuisi entisestään mukavammaksi.
Näin on! Sitäpaitsi moottorijarrutus lisää öljynkulutusta ja myös moottorin kulumista jos haluaa "rullata" vaihde silmässä. Suomessa on paljon mäkistä maastoa. Etelässä 2-3 kilsan rullausmatkat ei ole harvinaisia...keskisuomessa voi rullailla vaikka reiluja 5 kilsan matkoja.
Tyhmä voi tietysti ajaa niissäkin vaihde silmässä ja vielä jarrutella.
Polttoaine on vieläkin liian halpaa. Ts. tankatessa itketään hintoja, mutta ei tienpäällä.
eikös 96:ssa ollut 2-tahtikone?
Mikälie voortin kahvimylly. Paskamylly.
Oli. Fordilta hankkivat lisenssin nelitahtiseen Taunuksen v4:n joka esiteltiin Saabissa v. 66. 2- ja 4-tahtista myytiin parisen vuotta rinnakkain.
Olihan Warressakin tuo sama laite. Mukavasti rullasi varsinkin pitkiä alamäkiä. Kone pätpätti tyhjä käynnillä vaikka vauhtia oli melkoisesti. Tämä on 2T-koneissa hyvä ominaisuus, sillä vähällä polttoaineella moottorijarrutuksella olisi voinut muuten syntyä jopa voiteluongelmia, sillä voiteluöljy oli noissa polttonesteen seassa. Auttoihan se myös polttonesteen kulutukseen, sillä muuten 2T-kone oli melko perso bensiinille.
Se oli sama 1.9-2.2 litrainen vapaastihengittävänä tai turpona romppasen kaasar(e)illa kuin mitä löytyi 200-700-sarjan volvoissa ja viritettynä Volvo-Pentoissa.
Häh? 96 Saabissa on sen 2-T koneen jälkeen ollut Fordin V-4:nen ja 99-900-9000 malleissa Triuphin koneeseen perustuva Saabin itsensä tekemä kone, joka onkin varsin hyvä.
99:n 1.85 Litrainen moottori oli vielä Triumphin valmistetta, eikä sillä tehnyt oikein mitään.
Muuta yhteistä Saabin ja Volvon koneilla ei ole kuin tuo mainitsemasi Strömbergin kaasari ja Boschin laturi.
paskapuhetta! tuo 1,85 kone oli alakerraltaan sama, kuin 2.0 B-moottori ja 1.85 oli täysin toimva kone, joka oli myös pienempiruokainen, kuin 2.0l kone. H-moottorissa oli jo erillinen vesipumppu ja virranjakaja nokka-akselinpäässä
"Saab 99 on Saabin vuosina 1968–1984 valmistama ylemmän keskiluokan etuvetoinen henkilöautomalli. Malli esiteltiin vuoden 1967 lopussa. Vanhempaa Saab 96:ta isomman auton sarjatuotanto alkoi Ruotsissa seuraavan vuoden alussa. Auto oli alun alkaen täysin uusi tuotantomalli, eikä se perustunut aikaisempiin Saabeihin. Moottorina oli eteen pitkittäin asennettu Triumphin 1,7 -litrainen 4-sylinterinen bensiinimoottori, joka tuotti 87 hv."
"1970-luvulla moottorivalikoimassa olivat Triumphilta isompi 1,85-litrainen sekä merkin oma 2,0-litrainen, joka esiteltiin urheilullisen EMS-erikoismallin myötä."
1.85 Kone ehkä oli toimiva, mutta Saabin omat selvästi parempia.
---> http://fi.wikipedia.org/wiki/Saab_99
Kumpi puhunee paskaa? No, kyrpäjyrä mikä kyrpäjyrä.
"Sekä Saab 96 että farmarimalli 95 olivat aluksi kaksitahtisia. Kaksitahtimoottori oli melko heikko ja rikkoutui helposti. 1967 moottoriksi tuli Fordin V4-moottori, mistä merkkinä perässä komeili V4. Viimeisimpiin malleihin saakka 96-mallissa oli vapaakytkin ja rattivaihteet."
--> http://fi.wikipedia.org/wiki/Saab_96
Ei lisenssillä, vaan moottorit tulivat Fordilta
Oikeasti tuolla ruiskukoneen polttoainesyötön katkaisulla suojataan katalysaattoria.
Sen antama polttoaineen kulutuksen säästö on marginaaliluokkaa.
Kyllä tuo vapaakytkin säästäisi bensaa nykyautoissakin, vw lupo 3l erikoismallissa (3l/100km) on tuollaine vapaakytkin rakennettuna roboottilootaan. Kun nostat jalan kaasulta menee vaihde vapaalle, ja sitten jos hipaiset jarrupolinta kytkee loota päälle isoimman vaihteen, jolla kulutus saadaan nollaksi.