Koiranainen

Tapasin koiria harrastavan naisen. Tapailtiin ja alkuun vaikutti lupaavalta. Koiratkin oli jees, hyvin koulutettuja ymv.

Sitten nainen pyys mut mukaan koirakerhon harjoituksiin katsomaan, kun kouluttaa. Ja siis mitä ihmettä; kentän laidalla seisoi pari muutakin miestä odottamassa naisiaan. Tekivät pieniä hommia, mutta lähinnnä tällaista hang around-touhua.

Aivan hauskaa väkeä joo ja reenien päälle istuttiin, juotiin kahvia ja heitettiin läppää. Opin että tällaiselle miehelle on oma nimityskin, kennelpoika!

Ei vittu, oon luullut että hang aroundeja on vain jossain tyyliin motoristi piireissä, naisia jotka pörrää miestensä kanssa noissa happeningeissa.

En kyllä ryhdy miksikään kennelpojaksi ja tajusin että nainenkin viettää paljon aikaa koirankoulutuksissa. Nyt vain ollut enemmän mun kaa.

Eipä taida mun sinkkuus päättyä!
8289
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Anna ehdoksi koirat tai sinä. Nainen EI pysty hoitamaan yhtäaikaa molempia. Ruuanlaitto, siivous ym. kotitoimet vievät kuitenkin niin paljon aikaa.

Äänestä
  • Hah hah, se on selvä mitä nainen valitsisi, parempi lähteä kyselemättä. Muuten aivan helvetin upea nainen, harmittaa hitosti!

    Äänestä

Siis pistit poikki lupaavan parisuhteen alun, koska naisella on lemmikkejä, niiden kautta harrastus ja oma elämä?

Ja mikäli se kentän laidalla norkoilu ei sovellu, niin älä lähde mukaan. Mikä pakko siellä on seisoskella, olettaen että nainen ei sinne pakota tulemaan.

Äänestä
  • Joo ei vain harrastus vaan elämäntapa.

    Vaihtoehtoina olisi ollut joko seisoa kentän laidalla tai sitten sopeutua siihen, et yhteistä aikaa on vähän!

    Äänestä

Nolommaksikin voi mennä. Luokkakaverini oli mukana kun hänen naisensa kävi kissansa kanssa kissanäyttelyissä.

Äänestä

Jos naisella (tai miehellä) koirat on elämäntapa, niin ei kannata kuvitella sen muuttuvan seurustelun myötä. Toki on ihan okei kokeilla miltä se tuntuu, mutta jos ei innostu eikä lämpeä, niin sen voi sanoa ihan suoraan.

Mun exä tykkäsi koirista siinä missä minäkin ja halusi niitä siinä missä minäkin ja niinpä meillä oli kaksi. Yksi kummallakin. Harrastuspuoli jäi kylläkin mulle koska mies ei oikein kokenut sitä omakseen. Se kyllä mielellään kävi kattomassa jne. eli varmaankin mainitsemasi hangaround?

Erottuamme koirat jäi minulle. Mies kyllä "tapaa" niitä joskus, hoitaa kun olen matkoilla jne. Ei erottu riidoissa. Tapaamilleni miehille olen melkosen heti tavalla tai toisella joko suoraan tai epäsuoraan antanut ymmärtää, että mulla on kaksi koiraa, ne on mun elämäntapa ja harrastan niiden kanssa.

Reaktioita on laidasta laitaan. On koirista tykkääviä mutta eri roduista. On niitä jotka ei pidä koirista mutta ymmärtää ja kunnioittaa mun valintaa. Mut valitettavasti on niitä jotka heittäytyy moittimaan kuinka koirat sitoo ja pilaa ihmissuhteet ja koirat on typeriä jne. Oli mulla koiria tai ei, niin noita jälkimmäisiä ahdasmielisiä tyyppejä en tapailisi missään tapauksessa.

Ehkä Sinä voit jatkossa sanoa suoraan, nätisti tosin, että koirien kanssa pelaaminen ei sinua kiinnosta, äläkä sitten lähde sellaisiin suhteisiin.

Äänestä
  • Kyllä minä koirista pidän ja lapsi kun olin oli kodissa koira. Kun kuulin koirsta että naisella niitä on en ajatellut sen kummempaa, en tajunnut että
    tämä on jotain muuta ajankäytöllisestikin kun tavallisten ihmisten lemmikit ja kotikoirat. Melkein joka iltainen harrastus kun nainen kouluttaa omat koirat ja on jossain kouluttajakoulutuksessa (?),viikonloppuisin kilpailut ja leirit ja näyttelyt vielä päälle... että on se rankka pesti miehelle kuin miehelle, jos ei jaa tuota harrastusta.

    Olen nuorena urheillut tosissaan ja tuo naisen harrastaminen kuulostaa samalta. Tiedän mitä se on ja miten sellainen vie mukanaan ja siinä seurustelukumppani menee toisen ehdoilla... nuorena moni tyttö sai tarpeekseen kun oli treeniä ja ruokavaliot piti laskea ja bileisiin ei voinut mennä jos oli kisat edessä ym.ym. ja nyt itse en halua tuollaista elämää en itselle enkä olla sinä toisena joka joustaa!!

    Äänestä

  • tahdo en mustia kirjoitti:

    Kyllä minä koirista pidän ja lapsi kun olin oli kodissa koira. Kun kuulin koirsta että naisella niitä on en ajatellut sen kummempaa, en tajunnut että
    tämä on jotain muuta ajankäytöllisestikin kun tavallisten ihmisten lemmikit ja kotikoirat. Melkein joka iltainen harrastus kun nainen kouluttaa omat koirat ja on jossain kouluttajakoulutuksessa (?),viikonloppuisin kilpailut ja leirit ja näyttelyt vielä päälle... että on se rankka pesti miehelle kuin miehelle, jos ei jaa tuota harrastusta.

    Olen nuorena urheillut tosissaan ja tuo naisen harrastaminen kuulostaa samalta. Tiedän mitä se on ja miten sellainen vie mukanaan ja siinä seurustelukumppani menee toisen ehdoilla... nuorena moni tyttö sai tarpeekseen kun oli treeniä ja ruokavaliot piti laskea ja bileisiin ei voinut mennä jos oli kisat edessä ym.ym. ja nyt itse en halua tuollaista elämää en itselle enkä olla sinä toisena joka joustaa!!

    Mitäpä tuosta mahdottomia paineita ottamaan, itse hengailin jokusen vuoden naisen kanssa jolla oli myös koira, eipä tuo hirveästi haitannut vaikka ei ihan jokapaikkaan voinut niin spontaanisti lähteä aina mutta mstään kovin tärkeästä ei kuitenkaan jäänyt paitsi.

    Ei kai se nainen ole sinua kai väkisin roudaamassa kennelpojaksi? Jos niin se on pahempi juttu mutta jos muuten hyvä nainen ja itse hoitaa koiransa eikä välttämättä vaadi mukaan jatkuvasti niin en nyt hirveän isoa ongelmaa näkisi, hyvä kun kouluttaa tavoille ja liikkuu elikon kanssa niin pysyy sutjakkana itsekin. Paljon pahempi minusta olisi nainen jolla ei olisi ollenkaan omaa elämää ja joka istuisi vaan sohvalla mussuttamassa sipsejä ja katsomassa salkkareita kun en ole paikalla.

    Joo, itse voisin hyvinkin välillä pistäytyä kennelpoikana, siinähän ajankulukseen voi vaikka flirttailla muillekin siellä pyöriville naisille niin kuluu aika joutuisaan jos ei muuta keksi. Kyllä koirallisen naisen kanssa aina pärjää, paljon pahempi olisi jos on lapsia, ne kun menee aina kaiken muun edelle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tahdo en mustia kirjoitti:

Tapasin koiria harrastavan naisen. Tapailtiin ja alkuun vaikutti lupaavalta. Koiratkin oli jees, hyvin koulutettuja ymv.

Sitten nainen pyys mut mukaan koirakerhon harjoituksiin katsomaan, kun kouluttaa. Ja siis mitä ihmettä; kentän laidalla seisoi pari muutakin miestä odottamassa naisiaan. Tekivät pieniä hommia, mutta lähinnnä tällaista hang around-touhua.

Aivan hauskaa väkeä joo ja reenien päälle istuttiin, juotiin kahvia ja heitettiin läppää. Opin että tällaiselle miehelle on oma nimityskin, kennelpoika!

Ei vittu, oon luullut että hang aroundeja on vain jossain tyyliin motoristi piireissä, naisia jotka pörrää miestensä kanssa noissa happeningeissa.

En kyllä ryhdy miksikään kennelpojaksi ja tajusin että nainenkin viettää paljon aikaa koirankoulutuksissa. Nyt vain ollut enemmän mun kaa.

Eipä taida mun sinkkuus päättyä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu