ratojen tutkimuksessa on se ,että hyväksytään sellasenaan teoria ratojen elliptisyydestä , vaikka radat ovat munan muotoisia , koska toisessa polttopisteessä ei ole mitään , --- siis on olemassa putoaminen veto ja vääntö mikä aiheuttaa muna muodon .
Perusvirhe
taivaankappaleiden
65
332
Vastaukset
- No hups !
Ei ratojen elliptisyys suinkaan ole mikään teoriaan pohjautuva, vaan vetovoiman suuruuteen perustuva fysikaalinen tosiasia.
- joku tolkku oltava
Ei planeettojen radat ole elliptisiä.
Se on tieteen syöttämä vale.Tiede on petkuttanut aina!
Aurinkokuntamme kulkee koko ajan avaruudessa.
Näinollen planeetat eivät suinkaan tule milloinkaan kierrollaan samaan pisteeseen jossa ne olivat planeettavuoden alkaessa.
Aurinko kulkee keskimmäisenä vain hiukan huojahdellen ja mitä kauempana auringosta planeetta on, sitä väljempää spiraalia se kulkiessaan piirtää. joku tolkku oltava kirjoitti:
Ei planeettojen radat ole elliptisiä.
Se on tieteen syöttämä vale.Tiede on petkuttanut aina!
Aurinkokuntamme kulkee koko ajan avaruudessa.
Näinollen planeetat eivät suinkaan tule milloinkaan kierrollaan samaan pisteeseen jossa ne olivat planeettavuoden alkaessa.
Aurinko kulkee keskimmäisenä vain hiukan huojahdellen ja mitä kauempana auringosta planeetta on, sitä väljempää spiraalia se kulkiessaan piirtää.Järjestelmän painopisteestä katsottuna eli ko. pisteen suhteen ovat kiertoradat ellipsejä. Kaikki liike on suhteellista, joten planeettojen kiertoratojenkin väittäminen spiraalimaisiksi on harhaanjohtavaa jos ei kerrota minkä suhteen liikerata on havainnoitu.
- äärettömyys
joku tolkku oltava kirjoitti:
Ei planeettojen radat ole elliptisiä.
Se on tieteen syöttämä vale.Tiede on petkuttanut aina!
Aurinkokuntamme kulkee koko ajan avaruudessa.
Näinollen planeetat eivät suinkaan tule milloinkaan kierrollaan samaan pisteeseen jossa ne olivat planeettavuoden alkaessa.
Aurinko kulkee keskimmäisenä vain hiukan huojahdellen ja mitä kauempana auringosta planeetta on, sitä väljempää spiraalia se kulkiessaan piirtää."Näinollen planeetat eivät suinkaan tule milloinkaan kierrollaan samaan pisteeseen jossa ne olivat planeettavuoden alkaessa."
Avaruudessa ei ole mitään tiettyä pistettä missään johon voisi palata. Ihan kaikki on liikkeessä jatkuvasti ja kaikki sijaitsevat jossain vain suhteessa johonkin toiseen. - .,.
Kollimaattori kirjoitti:
Järjestelmän painopisteestä katsottuna eli ko. pisteen suhteen ovat kiertoradat ellipsejä. Kaikki liike on suhteellista, joten planeettojen kiertoratojenkin väittäminen spiraalimaisiksi on harhaanjohtavaa jos ei kerrota minkä suhteen liikerata on havainnoitu.
Eiköhän kyse ole nykyisestä pisteestä katsottuna!
- nolla nolla hyv ...
.,. kirjoitti:
Eiköhän kyse ole nykyisestä pisteestä katsottuna!
Mitä tarkoitat "nykyisellä pisteellä"?
Järjestelmän nollakoordinaatiksi kannattaa valita se, joka antaa halutun tiedon vähimmällä vaivalla. Aurinkoa kiertävien kappaleiden liikkeitä tarkasteltaessa luonnollinen nolla on aurinko. - (toim.huom!)
nolla nolla hyv ... kirjoitti:
Mitä tarkoitat "nykyisellä pisteellä"?
Järjestelmän nollakoordinaatiksi kannattaa valita se, joka antaa halutun tiedon vähimmällä vaivalla. Aurinkoa kiertävien kappaleiden liikkeitä tarkasteltaessa luonnollinen nolla on aurinko.Englanninkielessä spiraali on myös kierre, kierukka eli tasapaksu jousikin käy engl. spiraaliksi.
Joten mihin tässä "nykyistä pistettäkään" tarvitaan? - '
Kollimaattori kirjoitti:
Järjestelmän painopisteestä katsottuna eli ko. pisteen suhteen ovat kiertoradat ellipsejä. Kaikki liike on suhteellista, joten planeettojen kiertoratojenkin väittäminen spiraalimaisiksi on harhaanjohtavaa jos ei kerrota minkä suhteen liikerata on havainnoitu.
""Järjestelmän painopisteestä katsottuna....""
Katsottuna?
Ja aurinko kiertää maata?
Onko sinulla katsottuna työtä elääksesi? - '
äärettömyys kirjoitti:
"Näinollen planeetat eivät suinkaan tule milloinkaan kierrollaan samaan pisteeseen jossa ne olivat planeettavuoden alkaessa."
Avaruudessa ei ole mitään tiettyä pistettä missään johon voisi palata. Ihan kaikki on liikkeessä jatkuvasti ja kaikki sijaitsevat jossain vain suhteessa johonkin toiseen."Avaruudessa ei ole mitään tiettyä pistettä missään johon voisi palata.."
NIIN? - Vai kuinka?
' kirjoitti:
"Avaruudessa ei ole mitään tiettyä pistettä missään johon voisi palata.."
NIIN?Onko sinun mielestäsi avaruudessa sitten sellainen piste olemassa?
- avaruuden ikkuna
äärettömyys kirjoitti:
"Näinollen planeetat eivät suinkaan tule milloinkaan kierrollaan samaan pisteeseen jossa ne olivat planeettavuoden alkaessa."
Avaruudessa ei ole mitään tiettyä pistettä missään johon voisi palata. Ihan kaikki on liikkeessä jatkuvasti ja kaikki sijaitsevat jossain vain suhteessa johonkin toiseen.Aurinkokunnan massakeskipiste on hyvä lähtökohta. Aurinkokunnan ulkopuolisten kohteiden vaikutus meihin on minimaalinen. Avaruus on kuitenkin melkoisen tyhjä paikka, etäisyydet suuria.
Asiaa tietysti hiukan monmutkaistaa se että tuo mainittu massakeskipiste ei periaatteessa ole sama kuin Auringon geometrinen keskipiste, vaikkakin sijaitsee sen lähistöllä, Auringon näkyvän pinnan sisällä. - avaruuden ikkuna
' kirjoitti:
"Avaruudessa ei ole mitään tiettyä pistettä missään johon voisi palata.."
NIIN?Planeettojen radat aurinkokunnassa eivät oikeasti ole tarkkaan ellipseja mm. muiden kohteiden aiheuttamien "häiriöiden" (massojen välisten vetovoimien) vuoksi.
Planeetan rata ei todellisuudessa ole "itsensä sulkeutuva viiva" kuten ellipsi. Tässä mielessä planeetan keskipiste tuskin koskaan palaa samaan pisteeseen seuraavalla kierroksella. Eikä palaisi sittenkään vaikka Linnunrata ei pyörisi ja vaikka paikallisen galaksijoukon galaksit eivät kiertäisi toisiaan jne jne.
Ideaalisen kahden kappaleen radan mukainen ellipsi on tästä huolimatta erittäin hyödyllinen monimutkaisten rataliikkeiden yksinkertaistus ja havainnollistus. Virhettähän laskennassa tulee aina, siitä ei periaatteessa koskaan kokonaan eroon pääse. - '
Vai kuinka? kirjoitti:
Onko sinun mielestäsi avaruudessa sitten sellainen piste olemassa?
Kotiin on aina kiva palata.
- öööp
avaruuden ikkuna kirjoitti:
Planeettojen radat aurinkokunnassa eivät oikeasti ole tarkkaan ellipseja mm. muiden kohteiden aiheuttamien "häiriöiden" (massojen välisten vetovoimien) vuoksi.
Planeetan rata ei todellisuudessa ole "itsensä sulkeutuva viiva" kuten ellipsi. Tässä mielessä planeetan keskipiste tuskin koskaan palaa samaan pisteeseen seuraavalla kierroksella. Eikä palaisi sittenkään vaikka Linnunrata ei pyörisi ja vaikka paikallisen galaksijoukon galaksit eivät kiertäisi toisiaan jne jne.
Ideaalisen kahden kappaleen radan mukainen ellipsi on tästä huolimatta erittäin hyödyllinen monimutkaisten rataliikkeiden yksinkertaistus ja havainnollistus. Virhettähän laskennassa tulee aina, siitä ei periaatteessa koskaan kokonaan eroon pääse.Jos noin olisi muuttuuko radat joskus niin että sinkoudumme avaruuteen?
Vai palaako planeetta vanhaan uomaansa? - (toim.huom!)
avaruuden ikkuna kirjoitti:
Aurinkokunnan massakeskipiste on hyvä lähtökohta. Aurinkokunnan ulkopuolisten kohteiden vaikutus meihin on minimaalinen. Avaruus on kuitenkin melkoisen tyhjä paikka, etäisyydet suuria.
Asiaa tietysti hiukan monmutkaistaa se että tuo mainittu massakeskipiste ei periaatteessa ole sama kuin Auringon geometrinen keskipiste, vaikkakin sijaitsee sen lähistöllä, Auringon näkyvän pinnan sisällä.Aurinkokuntamme massasta on 99,86% auringossa!
Ei se paljon tutise. - vielä lisää ...
öööp kirjoitti:
Jos noin olisi muuttuuko radat joskus niin että sinkoudumme avaruuteen?
Vai palaako planeetta vanhaan uomaansa?"Jos noin olisi muuttuuko radat joskus niin että sinkoudumme avaruuteen? "
Ei ilman ulkopuolista vaikutusta, esim jupiterin massainen komeetta, joista ei ole havaintoja.
"Vai palaako planeetta vanhaan uomaansa? "
Ei tarkalleen palaa, kunkin planeetan ratataso kiertyy muiden planeettojen vaikutuksesta, koska kaikki eivät ole täsmälleen samassa ratatasossa.
Lisäksi saman ratatason sisälläkin radan aurinkoa lähin piste kiertyy muiden planeettojen vaikutuksesta, eli maa ei ole ikuisesti lähinnä aurinkoa pohjoisen pallonpuoliskon talvella. - Tarkkailija...
(toim.huom!) kirjoitti:
Aurinkokuntamme massasta on 99,86% auringossa!
Ei se paljon tutise.Kyllähän se huojuu... sillä tavallahan niitä eksoplaneettoja etsitään (havaitsemalla tähtien huojumista).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Säteisnopeusmenetelmä
Perusvirhe on yrittää kiistää 1600-luvulta peräisin olevaa faktaa, joka on todistettu ja mitattu lukemattomissa eri yhteyksissä pitävän paikkansa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Elliptical#Planetary_orbits
http://en.wikipedia.org/wiki/Elliptic_orbit- jääräpää
-- ellipsille löytyy selvä matemaattinen kaava , mutta jos löydät muna muodolle sellaisen linkin , niin osoita --- siitä ne kaikki virheet johtuvat
Siis ratadat eivät voi olla täysin elliptisiä ,koska toisessa polttopisteessä ei ole mitään. - munasta asia
jääräpää kirjoitti:
-- ellipsille löytyy selvä matemaattinen kaava , mutta jos löydät muna muodolle sellaisen linkin , niin osoita --- siitä ne kaikki virheet johtuvat
Siis ratadat eivät voi olla täysin elliptisiä ,koska toisessa polttopisteessä ei ole mitään.pitääkö radan olla millilleen elliptinen jotta se ei ole muna?
jääräpää kirjoitti:
-- ellipsille löytyy selvä matemaattinen kaava , mutta jos löydät muna muodolle sellaisen linkin , niin osoita --- siitä ne kaikki virheet johtuvat
Siis ratadat eivät voi olla täysin elliptisiä ,koska toisessa polttopisteessä ei ole mitään.Virheettömyys luonnossa on mahdottomuus jo maailmankaikkeuden deterministisestä luonteesta johtuen, mutta planeettojen rata järjestelmän yhteisen painopisteen ympäri on niin lähellä ellipsiä kuin häiriötekijät sallivat, munan muotoinen ei missään tapauksessa.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0e/Orbit5.gif/250px-Orbit5.gif- muna vai kana
munasta asia kirjoitti:
pitääkö radan olla millilleen elliptinen jotta se ei ole muna?
- ei se millilleen tarvi olla ellipsi, mutta paljonko siinä on sitä ellipsoidia tai munan muotoisuutta siitä ei paljon ole tutkimusmateriaalia , -- siis sitä epäkeskoa eli vibraatioita aiheuttavaa tekijää.
- munansaannos
muna vai kana kirjoitti:
- ei se millilleen tarvi olla ellipsi, mutta paljonko siinä on sitä ellipsoidia tai munan muotoisuutta siitä ei paljon ole tutkimusmateriaalia , -- siis sitä epäkeskoa eli vibraatioita aiheuttavaa tekijää.
onko se tärkeä asia? häiriötekijät vähän värisyttävät
- (toim.huom!)
Kollimaattori kirjoitti:
Virheettömyys luonnossa on mahdottomuus jo maailmankaikkeuden deterministisestä luonteesta johtuen, mutta planeettojen rata järjestelmän yhteisen painopisteen ympäri on niin lähellä ellipsiä kuin häiriötekijät sallivat, munan muotoinen ei missään tapauksessa.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0e/Orbit5.gif/250px-Orbit5.gifMunan muoto vaihtelee yksilöllisesti!
- Pro Niuvanniemi
Nyt on empiirisen näytön paikka. Tuopa munasi (pallit varsi) Kuopion torille ilmoittamanasi aikana ja ota mukaan taulut Auringon planeetojen kiertoradoista. Päästään vertailemaan noin silmämääräisesti.
- paljon korjattavaa
- toinen virheelinen sanonta on , että planeetat kiertävät aurinkoan ellipsinmuotoisilla radoilla.
oikeanpi olisi sanoa , taivaankappaleet huojuvat painopisteidesä ympärillä.
Radat ovat ellipsejä joiden toisessa polttopisteessa on vetovoimaa aiheuttava kohde tai niiden summa.
Koska kiertolainenkin aiheuttaa vetovoimaa, myös polttopisteessa oleva kappale liikkuu yhteisen painopisteen ympärilla omaa eliptistä liikettään.
Kollimaattori on oikeassa.. niinkuin yleensä!!
Ei ole munanmuotoisia ratoja, jos taas toisessa polttopisteessä olisi myös jotakin radat ei olisi enää ellipsejä:)- 5 + 1
" Radat ovat ellipsejä joiden toisessa polttopisteessa on vetovoimaa aiheuttava kohde tai niiden summa. "
Eikun radat ovat likimäärin ellipsejä joiden toisessa polttopisteessa on vetovoimaa aiheuttava kohde.
Esim kuun rata auringon ympäri ei ole edes likimäärin ellipsi, sillä maan gravitaation vaikutus kuun rataan on sen verran suuri.
Ihan vastaavasti kuun gravitaatiolla on vaikutuksensa maan rataan auringon ympäri, mutta jo selvästi vähemmän, siltikin ihan havaittavaa suuruusluokkaa.
Planeettojen gravitaatiot toisiinsa aiheuttavat myös poikkeavuuksia täydellisestä ellipsiradasta.
Ja lopuksi myöskin klassisen mekaniikan epätarkkuudet korjaava suhteellisuusteoria tuottaa aavistuksen erilaisia ratoja, mutta tällä ei ole juuri käytännön merkitystä, mutta siltikin vielä tarkoin mittauksin havaittavaa sekin on.
Mitähän mahdoitkaan tuolla summalla tarkoittaa ?
Mietipä asiaa siltä osin vielä uudestaan, olet tainnut tehdä asiassa joitakin virheellisiä oletuksia. - 5 + 1
5 + 1 kirjoitti:
" Radat ovat ellipsejä joiden toisessa polttopisteessa on vetovoimaa aiheuttava kohde tai niiden summa. "
Eikun radat ovat likimäärin ellipsejä joiden toisessa polttopisteessa on vetovoimaa aiheuttava kohde.
Esim kuun rata auringon ympäri ei ole edes likimäärin ellipsi, sillä maan gravitaation vaikutus kuun rataan on sen verran suuri.
Ihan vastaavasti kuun gravitaatiolla on vaikutuksensa maan rataan auringon ympäri, mutta jo selvästi vähemmän, siltikin ihan havaittavaa suuruusluokkaa.
Planeettojen gravitaatiot toisiinsa aiheuttavat myös poikkeavuuksia täydellisestä ellipsiradasta.
Ja lopuksi myöskin klassisen mekaniikan epätarkkuudet korjaava suhteellisuusteoria tuottaa aavistuksen erilaisia ratoja, mutta tällä ei ole juuri käytännön merkitystä, mutta siltikin vielä tarkoin mittauksin havaittavaa sekin on.
Mitähän mahdoitkaan tuolla summalla tarkoittaa ?
Mietipä asiaa siltä osin vielä uudestaan, olet tainnut tehdä asiassa joitakin virheellisiä oletuksia.Lisätäänpä vielä, että kolmen kappaleen systeemissä kappaleet eivät todellakaan kierrä klassisen mekaniikan lakien mukaan yhteistä painopistettään ellipsiradoilla, mikäli muita kappaleita ei olisi olemassakaan.
Noita gravitaatiovaikutuksia ei siis voida summata yhteiseen painopisteeseen kohdistuvaksi summaksi, mikä aikaansaisi kaikille kappaleille ellipsiradat.
Moinen oletus on virheellinen ja fysiikan vastainen. - Niinpä kai
5 + 1 kirjoitti:
Lisätäänpä vielä, että kolmen kappaleen systeemissä kappaleet eivät todellakaan kierrä klassisen mekaniikan lakien mukaan yhteistä painopistettään ellipsiradoilla, mikäli muita kappaleita ei olisi olemassakaan.
Noita gravitaatiovaikutuksia ei siis voida summata yhteiseen painopisteeseen kohdistuvaksi summaksi, mikä aikaansaisi kaikille kappaleille ellipsiradat.
Moinen oletus on virheellinen ja fysiikan vastainen.Kappaleiden lukumäärästä riippumatta niiden kiertoradat noudattavat fysiikan lakeja.
Kukaan ei ole väittänyt ratoja elliptisiksi kuin siinä tapauksessa että kappale kiertää massapistettä ilman muita vaikuttavia voimia.
Mikään rata , tai sen muoto, ei perustu mihinkään oletukseen, vaan joko laskettuihin tai mitattuihin tuloksiin.
Oletuksiin perustuvat johtopäätökset kuuluvat uskontopalstalle, fysiikka käsittelee asioitaerilaiselta pohjalta. 5 + 1 kirjoitti:
" Radat ovat ellipsejä joiden toisessa polttopisteessa on vetovoimaa aiheuttava kohde tai niiden summa. "
Eikun radat ovat likimäärin ellipsejä joiden toisessa polttopisteessa on vetovoimaa aiheuttava kohde.
Esim kuun rata auringon ympäri ei ole edes likimäärin ellipsi, sillä maan gravitaation vaikutus kuun rataan on sen verran suuri.
Ihan vastaavasti kuun gravitaatiolla on vaikutuksensa maan rataan auringon ympäri, mutta jo selvästi vähemmän, siltikin ihan havaittavaa suuruusluokkaa.
Planeettojen gravitaatiot toisiinsa aiheuttavat myös poikkeavuuksia täydellisestä ellipsiradasta.
Ja lopuksi myöskin klassisen mekaniikan epätarkkuudet korjaava suhteellisuusteoria tuottaa aavistuksen erilaisia ratoja, mutta tällä ei ole juuri käytännön merkitystä, mutta siltikin vielä tarkoin mittauksin havaittavaa sekin on.
Mitähän mahdoitkaan tuolla summalla tarkoittaa ?
Mietipä asiaa siltä osin vielä uudestaan, olet tainnut tehdä asiassa joitakin virheellisiä oletuksia."Esim kuun rata auringon ympäri ei ole edes likimäärin ellipsi, sillä maan gravitaation vaikutus kuun rataan on sen verran suuri""
Höpö höpö. eihän kuu edes kierrä aurinko, miksi rata auringon ympäri olisi ellipsi. kuu kirtää maata.
Kuu toki liikku auringon ympäri ja linnunradankin ympäri maapallon mukana.
Summa?? mitä ihmeellistä siinä on.. Sen hetkinen painovoimien summa, se että kolmenkappaleen probleemassa tavara liikku, mutta silloin summan tuloskaan ei ole sama. enää silloin, summaan pitää lisätä vielä planeettojen inertia.
Ehkä voisitte itse miettiä asioita tykönänne. Kuu kiertää aurinkoa PAH.- planeettapari maakuu
airfoil kirjoitti:
"Esim kuun rata auringon ympäri ei ole edes likimäärin ellipsi, sillä maan gravitaation vaikutus kuun rataan on sen verran suuri""
Höpö höpö. eihän kuu edes kierrä aurinko, miksi rata auringon ympäri olisi ellipsi. kuu kirtää maata.
Kuu toki liikku auringon ympäri ja linnunradankin ympäri maapallon mukana.
Summa?? mitä ihmeellistä siinä on.. Sen hetkinen painovoimien summa, se että kolmenkappaleen probleemassa tavara liikku, mutta silloin summan tuloskaan ei ole sama. enää silloin, summaan pitää lisätä vielä planeettojen inertia.
Ehkä voisitte itse miettiä asioita tykönänne. Kuu kiertää aurinkoa PAH.No oikeastaan kun maa-kuu-parin aurinkoa kiertävää rataa tarkastelee kokonaisuutena niin enemmän kuu kiertää aurinkoa kuin maata. Sikäli että kuu ei tee "silmukoita" maan ympäri koska etenee aurinkoa kiertäessään sen verran räpsäkästi.
- ghfffyitfiy6d
planeettapari maakuu kirjoitti:
No oikeastaan kun maa-kuu-parin aurinkoa kiertävää rataa tarkastelee kokonaisuutena niin enemmän kuu kiertää aurinkoa kuin maata. Sikäli että kuu ei tee "silmukoita" maan ympäri koska etenee aurinkoa kiertäessään sen verran räpsäkästi.
Kuinka niin. Kuuhan kiertää maan tusinan kertaa siinä ajassa kuin auringon kerran. Enemmin se silloin maata kiertää.
Taivaankappaleiden liikettä määriteltäessä on syytä valita järkevä nollapiste. - Numeroarvoja
ghfffyitfiy6d kirjoitti:
Kuinka niin. Kuuhan kiertää maan tusinan kertaa siinä ajassa kuin auringon kerran. Enemmin se silloin maata kiertää.
Taivaankappaleiden liikettä määriteltäessä on syytä valita järkevä nollapiste.Mutta ei Kuu pysty tekemään silmukoita Maan ympäri Aurinkoa kiertäessään, koska Maan nopeus Auringon ympäri on 30 km/s ja Kuun taas Maan ympäri vain 0,5 km/s. Tosin melko haipakkaa on sekin nopeus.
- täten niin
ghfffyitfiy6d kirjoitti:
Kuinka niin. Kuuhan kiertää maan tusinan kertaa siinä ajassa kuin auringon kerran. Enemmin se silloin maata kiertää.
Taivaankappaleiden liikettä määriteltäessä on syytä valita järkevä nollapiste.Tässä valaiseva kuva Kuun radasta "Maan ympäri" samalla kun kumpikin kiertää Aurinkoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Moon_trajectory1.svg
Isompi pallukka on Maa ja pienempi Kuu. Enimmäkseen kumpikin näyttäisi kiertävän Aurinkoa. - kovaa mennään
täten niin kirjoitti:
Tässä valaiseva kuva Kuun radasta "Maan ympäri" samalla kun kumpikin kiertää Aurinkoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Moon_trajectory1.svg
Isompi pallukka on Maa ja pienempi Kuu. Enimmäkseen kumpikin näyttäisi kiertävän Aurinkoa.Se oli valaiseva kuva. Kuu ja maa vain hieman värisyttävät toistensa ratoja matkallaan aurinkomme ympäri. Maa massiivisempana häiritsee kuuta vähän enemmän kuin kuu maata.
- Haluaa tietää
kovaa mennään kirjoitti:
Se oli valaiseva kuva. Kuu ja maa vain hieman värisyttävät toistensa ratoja matkallaan aurinkomme ympäri. Maa massiivisempana häiritsee kuuta vähän enemmän kuin kuu maata.
Osaako joku kertoa, miten lähellä ellipsirataa Maan ja Kuun yhteinen painopiste kulkee Auringon ympäri. Varmaan siinäkin on eroa ainakin kymmeniätuhansia, jos ei peräti satoja tuhansia kilometrejä.
- avaruuden ikkuna
Haluaa tietää kirjoitti:
Osaako joku kertoa, miten lähellä ellipsirataa Maan ja Kuun yhteinen painopiste kulkee Auringon ympäri. Varmaan siinäkin on eroa ainakin kymmeniätuhansia, jos ei peräti satoja tuhansia kilometrejä.
Se mitä varsinaisesti kierretään on aurinkokunnan yhteinen massakeskipiste. Se ei ole Auringon keskipisteessä, mutta yleensä se on Auringon näkyvän pinnan sisäpuolella.
Esim. jättiläisplaneettojen suunnat vaikuttavat aurinkokunnan yhteisen massakeskipisteen sijaintiin. Ja avaruudessahan kaikki liikkuu ja periaatteessa kaikki massat vaikuttavat toisiinsa.
Ellipsirata on vain abstraktio. Maa-Kuu-parin yhteinen massakeskipiste ei oikeasti ole sulkeutuvalla radalla. Rata-alkioissa tapahtuu jatkuvasti pientä muutosta. Rata-alkiotkin ovat vain abstraktio, joka täsmällisesti ottaen on virheellinen. Silti rata-alkiot ovat käytännön laskennassa aivan korvaamattomia.
Voisi ajatella että jos tuntisi aurinkokunnan kohteiden paikka- ja nopeusvektorit samalla hetkellä sekä massat, niin sillä pärjäisi hyvin pitkälle. Auringon ja planeettojen pallosymmetriasta eroamisen aiheuttamat efektit voisi myös huomioida sekä suhteellisuusteoreettiset efektit, mutta nämä ovat yleensä aika pieniä.
Rata-alkiot ovat taivaanmekaniikassa havainnollinen yksinkertaistus, vaikka ne eivät kuvaakaan liikkeitä täydellisesti.
Verrataanpa vaan aurinkokunnan kohteiden massoja sekä paikka- ja nopeusvektoreita rata-alkioihin, kumpi on havainnollisempi tapa! - seonvirheenhallintaa
avaruuden ikkuna kirjoitti:
Se mitä varsinaisesti kierretään on aurinkokunnan yhteinen massakeskipiste. Se ei ole Auringon keskipisteessä, mutta yleensä se on Auringon näkyvän pinnan sisäpuolella.
Esim. jättiläisplaneettojen suunnat vaikuttavat aurinkokunnan yhteisen massakeskipisteen sijaintiin. Ja avaruudessahan kaikki liikkuu ja periaatteessa kaikki massat vaikuttavat toisiinsa.
Ellipsirata on vain abstraktio. Maa-Kuu-parin yhteinen massakeskipiste ei oikeasti ole sulkeutuvalla radalla. Rata-alkioissa tapahtuu jatkuvasti pientä muutosta. Rata-alkiotkin ovat vain abstraktio, joka täsmällisesti ottaen on virheellinen. Silti rata-alkiot ovat käytännön laskennassa aivan korvaamattomia.
Voisi ajatella että jos tuntisi aurinkokunnan kohteiden paikka- ja nopeusvektorit samalla hetkellä sekä massat, niin sillä pärjäisi hyvin pitkälle. Auringon ja planeettojen pallosymmetriasta eroamisen aiheuttamat efektit voisi myös huomioida sekä suhteellisuusteoreettiset efektit, mutta nämä ovat yleensä aika pieniä.
Rata-alkiot ovat taivaanmekaniikassa havainnollinen yksinkertaistus, vaikka ne eivät kuvaakaan liikkeitä täydellisesti.
Verrataanpa vaan aurinkokunnan kohteiden massoja sekä paikka- ja nopeusvektoreita rata-alkioihin, kumpi on havainnollisempi tapa!Painovoimateorialle perustuvien differentiaaliyhtälöiden numeerinen integrointi on aurinkokunnassa se menetelmä jolla planeettojen paikkojen ja suuntien tiedot tuotetaan (tosin eipä juurikaan Suomessa).
Siinä lähtökohtana juurikin ovat kaikkien kappaleiden massat sekä paikka- ja nopeusvektorit samalla tietyllä hetkellä. Siitä edetään suuntaan tai toiseen pienin aika-askelein. Samalla voidaan huomioida myös suhteellisuusteoreettiset efektit ym. pienemmät tekijät.
Tämä on se fysikaalisesti perusteltu tapa laskea planeettojen yms. ratoja aurinkokunnassa. Ei kuitenkaan ole ihan päässälaskua. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, kaikki liikkuu, enemmän tai vähemmän. Tilanne muuttuu koko ajan. Myös aurinkokunnan massakeskipiste suhteessa auringon keskipisteeseen liikkuu koko ajan.
Planeettojen rata-alkiot ovat verrattomasti yksinkertaisempi ja havainnollisempi tapa käsitellä liikkeitä aurinkokunnassa. Kun radat hahmotetaan likimääräisesti ellipseiksi (tai esim. parabeleiksi) niin likimääräinen laskenta on paljon helpompaa ja radasta saa myös jonkinlaisen havainnollisen yleiskuvan.
Eihän ne radat oikeasti ole ellipsejä eikä rata-alkiot oikeasti pysy vakioina, mutta jos halutut lopputulokset ovat riittävän tarkat niin se riittää. Kun virhe on riittävän pieni niin sillä ei ole käytännön merkitystä.
- avaruuden ikkuna
Elliptinen rata on vain likiarvo. Se on silti hyvin hyödyllinen. Sen avulla voi nopeasti tutkia tapahtuuko esim. läheisiä ohituksia.
Taivaankappaleiden tarkempi laskenta tokikin tehdään fysikaalisen painovoimateorian avulla numeerisesti integroiden, olettamatta radan muodosta etukäteen mitään. Se vain on huomattavan laskentaintensiivinen ja teknisesti vaativampi. - avaruuden ikkuna
Esim. komeetoille ja asteroideille ilmoitetaan yleensä oskuloivat rataelementit jollekin epookille (ja yleensä ekvinoktiumille J 2000.0).
Nämä ovat laskennallisesti hyödyllinen ja helppo tapa ja riittävän tarkka lyhyehköllä aikavälillä tuon epookin lähellä. Ei suinkaan tarkoiteta että rataelementit pysyisivät ikuisesti muuttumattomina. Keskimääräiset rata-alkiot ovat parempia pitemmässä juoksussa, joskaan eivät nekään maailman tappiin saakka.
Ellipsi on käytännössä yleensä ihan käyttökelpoinen abstraktio jaksolliselle rataliikkeelle. Jos aurinko ja asteroidi olisivat pistemäiset ja mitään muuta ei maailmankaikkeudessa olisikaan niin ellipsi kuvaisi sulkeutuvan radan täydellisesti.
Käytännössä täällä aurinkokunnassakin on muutakin, jotakin johon voi jopa törmätä, joten elliptinen kahden kappaleen rata on vain likimääräinen malli planeettaliikkeelle. Ei sitä muuhun ole tarkoitettukaan. Differentiaaliyhtälöiden numeerinen integrointi vaan on sen verran työlästä että analyyttisen ratkaisun tarjoama ellipsi on kuin taivaan lahja taivaanmekaniikan harrastajalle. - muna vai kana
Taivaankappaleen alustavan radan määrittämisessä oletus radan yksinkertaisesta muodosta on ihan hyödyllinen, vaikka hyvin tiedetään että Aurinko ja tuo taivaankappale eivät ole ainoat asiaan vaikuttavat tekijät. Aurinkokunnassa planeettojen esim. asteroidii rataan aiheuttamat häiriöt ovat kuitenkin normaalisti melko pieniä.
Elliptinen rata on täsmällisesti ottaen käytännössä virheellinen malli, mutta se on silti hyödyllinen. Taivaankappaleiden liikkeitä olisi tavattoman vaikea hahmottaa likimääräisestikään ilman sitä. Aurinkokunta on pahimmillaan melkoisen monimutkainen systeemi monine liikkuvine planeettoineen.
Ajatellaan vaikkapa jaksollista komeettaa jonka periheli on maapallon radan sisäpuolella ja apheli jossakin Jupiterin takana. Jos kaikkien planeettojen vetovoimavaikutukset täytyy aina huomioida eikä radan muodosta ole mitään likimääräistä mallia niin aika hankalaa se olisi.Pedanttisuus ja ellipsin muotoisen kiertoradan kiistäminen epätarkaksi on luultavasti jo johtanut siihen, että keskustelun aloittaja on poistunut tyytyväisenä siihen, että oli oikeassa.
Taivaankappaleiden kiertoradat voivat olla vaikkapa munan muotoisia, kun ne eivät ainakaan ole ellipsejä.- muna vai kana?
Kollimaattori kirjoitti:
Pedanttisuus ja ellipsin muotoisen kiertoradan kiistäminen epätarkaksi on luultavasti jo johtanut siihen, että keskustelun aloittaja on poistunut tyytyväisenä siihen, että oli oikeassa.
Taivaankappaleiden kiertoradat voivat olla vaikkapa munan muotoisia, kun ne eivät ainakaan ole ellipsejä.Ehkä aloittaja voisi julkaista oman munansa kuvan netissä niin että pääsisimme tarkemmin tutustumaan tuohon taivaanmekaniikan kannalta niin ylen keskeiseen muotoon?
muna vai kana? kirjoitti:
Ehkä aloittaja voisi julkaista oman munansa kuvan netissä niin että pääsisimme tarkemmin tutustumaan tuohon taivaanmekaniikan kannalta niin ylen keskeiseen muotoon?
Tavallisen kananmunan poikittaissuuntaisen poikkileikkauksen profiili näyttää ympyrältä, mutta prosentteina halkaisijasta sen poikkeama täydellisestä ympyrästä on paljon suurempi kuin Maan kiertoradan, jota rataa kuitenkin kutsutaan kansankielellä elliptiseksi. Maan rata vain on hyvin vähän elliptinen.
- '
Kollimaattori kirjoitti:
Tavallisen kananmunan poikittaissuuntaisen poikkileikkauksen profiili näyttää ympyrältä, mutta prosentteina halkaisijasta sen poikkeama täydellisestä ympyrästä on paljon suurempi kuin Maan kiertoradan, jota rataa kuitenkin kutsutaan kansankielellä elliptiseksi. Maan rata vain on hyvin vähän elliptinen.
Annat väärää tietoa.
Maan kiertoradan kuvaus on selkeästi silminnähden elliptinen.
Kesällä aurinko on kauimmillaan maasta ja keskitalvella lähimmillään.
Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä.
Edellisestä seuraa, että kesän ja talven lämpötilaerot ovat pohjoisella pallonpuoliskolla pienemmät kuin eteläisellä.
Kysyppä kreationisteilta lisää jos olet asioista epävarma! ' kirjoitti:
Annat väärää tietoa.
Maan kiertoradan kuvaus on selkeästi silminnähden elliptinen.
Kesällä aurinko on kauimmillaan maasta ja keskitalvella lähimmillään.
Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä.
Edellisestä seuraa, että kesän ja talven lämpötilaerot ovat pohjoisella pallonpuoliskolla pienemmät kuin eteläisellä.
Kysyppä kreationisteilta lisää jos olet asioista epävarma!Kreationisteilta tosiaan kannattaakin kysyä kaikenlaista, pitäähän elämässä huumoria olla!
- yksi vain
' kirjoitti:
Annat väärää tietoa.
Maan kiertoradan kuvaus on selkeästi silminnähden elliptinen.
Kesällä aurinko on kauimmillaan maasta ja keskitalvella lähimmillään.
Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä.
Edellisestä seuraa, että kesän ja talven lämpötilaerot ovat pohjoisella pallonpuoliskolla pienemmät kuin eteläisellä.
Kysyppä kreationisteilta lisää jos olet asioista epävarma!"Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
Itse asiassa juuri päinvastoin. Koska planeetta liikkuu radallaan nopeammin kun se on lähempänä aurinkoa (ja hitaammin kun se on kauempana), saapuu pohjoiselle pallonpuoliskolle enemmän säteilyä kuin eteläselle. Pohjoinen pallonpuolisko kun viettää enemmän aikaa kääntyneenä aurinkoa päin. yksi vain kirjoitti:
"Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
Itse asiassa juuri päinvastoin. Koska planeetta liikkuu radallaan nopeammin kun se on lähempänä aurinkoa (ja hitaammin kun se on kauempana), saapuu pohjoiselle pallonpuoliskolle enemmän säteilyä kuin eteläselle. Pohjoinen pallonpuolisko kun viettää enemmän aikaa kääntyneenä aurinkoa päin.Otapa vielä huomioon, että Maapallo on radallaan lähimpänä Aurinkoa joskus tammikuun alkupäivinä...
- sivusta seuraaja
Kollimaattori kirjoitti:
Otapa vielä huomioon, että Maapallo on radallaan lähimpänä Aurinkoa joskus tammikuun alkupäivinä...
Kollimaattori kirjoitti :"Otapa vielä huomioon, että Maapallo on radallaan lähimpänä Aurinkoa joskus tammikuun alkupäivinä... "
No mutta niinhän nimim. yksi vain jo tekikin. Eihän muuten tällaiseen johtopäätökseen voinut päätyä :
" Pohjoinen pallonpuolisko kun viettää enemmän aikaa kääntyneenä aurinkoa päin. "
Selvittämättä nyt kuitenkin jäi, että kumpi pallonpuolisko saa enemmän tehoa pinta-alaa kohti keskimäärin vuodessa auringon säteilystä, ja kuinka paljon eroa sitten on.
Ainakin päiväntasaajalla tulee enemmän tehoa tammikuussa kuin heinäkuussa. - 10 + 19 =
yksi vain kirjoitti:
"Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
Itse asiassa juuri päinvastoin. Koska planeetta liikkuu radallaan nopeammin kun se on lähempänä aurinkoa (ja hitaammin kun se on kauempana), saapuu pohjoiselle pallonpuoliskolle enemmän säteilyä kuin eteläselle. Pohjoinen pallonpuolisko kun viettää enemmän aikaa kääntyneenä aurinkoa päin."Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
yksi vain kirjoitti:"Itse asiassa juuri päinvastoin."
Tätät väitettäsi et perustellut yhtään mitenkään.
Maapallon akselin kallistuskulmalla ratatasoon nähden on vaikutusta siihen miten auringonsäteily jakautuu etelä tai pohjois pallonpuoliskolle kullakin ajan hetkellä, mutta sillä ei ole yhtään mitään vaikutusta maapallolle saapuvan säteilyn kokonaismäärään minään ajan hetkenä, eikä siten myöskään koko vuoden keskiarvoonkaan.
Siispä väitettä :"Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
On edelleenkin perusteltua pitää virheettömänä. - '
Kollimaattori kirjoitti:
Kreationisteilta tosiaan kannattaakin kysyä kaikenlaista, pitäähän elämässä huumoria olla!
Huom! puhuin kreationistista yksikössä en monikossa.
- yksi vain
10 + 19 = kirjoitti:
"Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
yksi vain kirjoitti:"Itse asiassa juuri päinvastoin."
Tätät väitettäsi et perustellut yhtään mitenkään.
Maapallon akselin kallistuskulmalla ratatasoon nähden on vaikutusta siihen miten auringonsäteily jakautuu etelä tai pohjois pallonpuoliskolle kullakin ajan hetkellä, mutta sillä ei ole yhtään mitään vaikutusta maapallolle saapuvan säteilyn kokonaismäärään minään ajan hetkenä, eikä siten myöskään koko vuoden keskiarvoonkaan.
Siispä väitettä :"Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
On edelleenkin perusteltua pitää virheettömänä.Pohjoinen pallonpuolisko on enemmän aikaa kääntyneenä aurinkoa kohden kuin eteläinen. Onhan tämä nyt ihan itsestäänselvä asia, kun maapallo on talvella lähinnä aurinkoa (ja liikkuu siis silloin nopeammin).
Kevätpäiväntasauksesta syyspäiväntasaukseen (kesä pohjoisella pallonpuoliskolla) menee 186,40 vuorokautta.
Syyspäiväntasauksesta kevätpäiväntasaukseen (talvi pohjoisella pallonpuoliskolla) menee 178,84 vuorokautta.
Pohjoinen pallonpuolisko on siis kallellaan aurinkoon päin selvästi pitemmän ajan kuin eteläinen. - yksi vain
10 + 19 = kirjoitti:
"Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
yksi vain kirjoitti:"Itse asiassa juuri päinvastoin."
Tätät väitettäsi et perustellut yhtään mitenkään.
Maapallon akselin kallistuskulmalla ratatasoon nähden on vaikutusta siihen miten auringonsäteily jakautuu etelä tai pohjois pallonpuoliskolle kullakin ajan hetkellä, mutta sillä ei ole yhtään mitään vaikutusta maapallolle saapuvan säteilyn kokonaismäärään minään ajan hetkenä, eikä siten myöskään koko vuoden keskiarvoonkaan.
Siispä väitettä :"Tämä lisää maahan saapuvaa säteilyä talvella ja vähentää keskimääräistä säteilyä kesällä."
On edelleenkin perusteltua pitää virheettömänä.Ja jos kyse todella oli maapallolle kokonaisuudessaan (eikä vain pohjoiselle pallonpuoliskolle) tulevasta säteilystä, niin senkin määrä on suurempi pohjoisen pallonpuoliskon kesällä kuin talvella, koska tuo kesä tosiaan on yli 8 vuorokautta pitempi.
Tällä noin 4% aikaerolla on paljon suurempi merkitys kuin maan etäisyyden vaihtelulla (ääripisteiden ero noin 3%, keskimääräinen ero tietenkin paljon vähemmän). - yksi vain
yksi vain kirjoitti:
Ja jos kyse todella oli maapallolle kokonaisuudessaan (eikä vain pohjoiselle pallonpuoliskolle) tulevasta säteilystä, niin senkin määrä on suurempi pohjoisen pallonpuoliskon kesällä kuin talvella, koska tuo kesä tosiaan on yli 8 vuorokautta pitempi.
Tällä noin 4% aikaerolla on paljon suurempi merkitys kuin maan etäisyyden vaihtelulla (ääripisteiden ero noin 3%, keskimääräinen ero tietenkin paljon vähemmän).Korjaus: vajaa 8 vuorokautta, ei yli. Siis kesä talvea pitempi.
- ostomuna
muna vai kana? kirjoitti:
Ehkä aloittaja voisi julkaista oman munansa kuvan netissä niin että pääsisimme tarkemmin tutustumaan tuohon taivaanmekaniikan kannalta niin ylen keskeiseen muotoon?
- Kanamunat mitkä ostin ovat samaa muotoa , kuin ne jotka ostat itse torilta.
Vielä tuosta kiertääkö kuu maata vai aurinkoa.
Maa kiertää teidän mielestä siis linnuntataa eikä aurinkoa, samoilla parametreillä joita juurin osa näyttää täällä viljelevän kuun suhteen. Aurinko liikkuu noin 200km/s linnunradan ympäri ja maapallo vain 30km/s auringon suhteen
Linnunratakin kiertänee jotakin järjestelmää aika kovaa..
Mutta kuu kiertää maata, edelleen:D- havaintokoordinaatis
Kuu kiertää maata maasta katsoen, aivan samoin kuin aurinko kiertää maata maasta katsoen. Ei kukaan ole kieltänyt käyttämästä maan havaintokoordinaatistoa tilanteen tarkasteluun. Se vain pitäisi mainita, koska on paljon tarkempi ilmaisu sanoa maa kiertää aurinkoa, sillä auringon havaintokoordinaatisto on lähempänä inertiaalista kuin maan tuossa asiayhteydessä.
- avaruuden ikkuna
Auringon massa on maapallon kannalta merkittävämpi kuin Kuun. Aurinkokunnan ulkopuoliset tekijät voi tässä yhteydessä unohtaa. Aurinkokunnan massakeskipiste on paikallisesti merkittävin lepostandardi. Niinpä maapallo ja Kuu kiertävät ensisijaisesti auringon massakeskipistettä ja toissijaisesti toisiaan.
- yksi vain
avaruuden ikkuna kirjoitti:
Auringon massa on maapallon kannalta merkittävämpi kuin Kuun. Aurinkokunnan ulkopuoliset tekijät voi tässä yhteydessä unohtaa. Aurinkokunnan massakeskipiste on paikallisesti merkittävin lepostandardi. Niinpä maapallo ja Kuu kiertävät ensisijaisesti auringon massakeskipistettä ja toissijaisesti toisiaan.
Toisaalta kuun kannalta maapallon massan aiheuttama vetovoima on merkittävämpi kuin auringon vastaavaa. Kuu-maa järjestelmän kannalta merkittävin paikallinen lepostandardi on kuun ja maan yhteinen massakeskipiste. Kuu siis kiertää ensisijaisesti maapalloa.
- avaruuden ikkuna
yksi vain kirjoitti:
Toisaalta kuun kannalta maapallon massan aiheuttama vetovoima on merkittävämpi kuin auringon vastaavaa. Kuu-maa järjestelmän kannalta merkittävin paikallinen lepostandardi on kuun ja maan yhteinen massakeskipiste. Kuu siis kiertää ensisijaisesti maapalloa.
Sääli ettei se näy tässä piirroksessa:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Moon_trajectory1.svg
Maa-Kuu pari näkyisi piirroksen mukaan kiertävän ennenkaikkea Aurinkoa.
- avaruuden ikkuna
"Toisaalta kuun kannalta maapallon massan aiheuttama vetovoima on merkittävämpi kuin auringon vastaavaa."
No eipä kylläkään ole.- yksi vain
Totta, olet oikeassa ja minä väärässä. Auringon ja kuun välinen vetovoima on tsoiaankin noin tuplasti maan ja kuun välinen vetovoima.
Kuu on kuitenkin turvallisesti maan Hillin pallon sisällä, eli alueella, millä maan (eikä auringon) vetovoima on vallitseva. Auringon vetovoimahan muttuu vallitsevaksi vasta Lagrangen pisteiden L1 ja L2 etäisyydellä, noin 1,5 miljoonan kilometrin päässä maasta. Kaikki tuota lähempänä kiertävät radat ovat maan kiertoratoja.
Kuulla on siis stabiili kiertorata maan ympäri, eikä auringon vetovoima voi tuota rataa horjuttaa (niin, että aurinko kaappaisi kuun maalta). - kuu kiertää aurinkoa
yksi vain kirjoitti:
Totta, olet oikeassa ja minä väärässä. Auringon ja kuun välinen vetovoima on tsoiaankin noin tuplasti maan ja kuun välinen vetovoima.
Kuu on kuitenkin turvallisesti maan Hillin pallon sisällä, eli alueella, millä maan (eikä auringon) vetovoima on vallitseva. Auringon vetovoimahan muttuu vallitsevaksi vasta Lagrangen pisteiden L1 ja L2 etäisyydellä, noin 1,5 miljoonan kilometrin päässä maasta. Kaikki tuota lähempänä kiertävät radat ovat maan kiertoratoja.
Kuulla on siis stabiili kiertorata maan ympäri, eikä auringon vetovoima voi tuota rataa horjuttaa (niin, että aurinko kaappaisi kuun maalta).Auringon ja kuun välinen vetovoima on noin tuplasti maan ja kuun välinen vetovoima.
Kuulla on siis stabiili kiertorata auringon ympäri, eikä maan vetovoima voi tuota rataa horjuttaa niin paljon, että maa kaappaisi kuun auringolta. Maa saa aikaan vain mitätöntä huojuntaa kuun rataan auringon ympäri.
- mittaustulos
Jenkit 90 luvulla mittasivat maan etäisyyttä aurinkoon, kananmunarata tuli tulokseksi. Tarkemmista mittaustuloksista ei ole tietoa, muistan vain televisiosta tulleen tuon ajan uutisen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 654180
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺463959Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭363462Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli162863Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle342709En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä142522Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm102114IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm121206Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi
Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta1451157- 801006