Suomalainen maakuntalehti kertoo seraavaa (Eestiläinen toimittaja on Mart Ummelas):
"Koillis-Viron Narvan kielikiista kärjistyy. Kaupunginvaltuusto esitti Viron halitukselle paikallishallintolain muutosta, joka olisi mahdollistanut valtuustojen siirtymisen halutessaan käyttämään muutakin kuin viron kieltä. Viron hallitus torjui ehdotuksen jyrkästi."
"Viron opetusministeriön mukaan venäjän kielen virallistaminen johtaisi viron kielen käytön loppumiseen kaupungissa, jossa on alle viisi prosenttia vironkielisiä asukkaita. Ministeriön edustajan mukaan koko esitys on äärimmäisen epäasiallinen eikä sillä ole mitään tekemistä vähemmistöjen oikeuksien puolustamisen kanssa."
"Virossa muutettiin hiljattain hallintomenettelylakia, joka mahdollisti valtion ja paikallishallinnon suhteista molemminpuolisella suostumuksella viron kielen ohella muiden kielten käytön. Kuitenkaan tämä uudistus ei saisi merkitä viron kielen syrjäyttämistä kokonaan."
"Viron lainsäädännön mukaan valtuuston ja kaupunginhallituksen istunnoissa on käytettävä viron kieltä sekä kaikki päätökset on tehtävä ja julkaistava viroksi. Opetusministeriön mukaan voidaan kuitenkin sallia venäjän kielen käyttö valtuuston istunnon aikana ei-virolaisten keskinäisessä mielipiteiden vaihdossa. Ministeriö on ilmaissut huolensa viron kielen tulevasta asemasta maan virallisena kielenä Narvan paikallishallinnon toiminnassa."
"Narvan valtuusto on vaatinut venäjän kielen käytön virallistamista vuodesta 1995 lähtien kolme kertaa saamatta siihen hallitukselta lupaa. Kaikki valtuuston istunnot käydään jo nyt kahteen kertaan: aluksi venäjäksi epävirallinen istunto, jossa päätetään asioista, sitten vironkielinen virallinen istunto, jossa päätökset vain vahvistetaan muodollisesti."
Jotta näin Eestissä.
Kannattaisikohan eestiläisten ottaa mallia suomalaisesta kaksikielisyydestä?
Meillä menee aika hyvin ruotsinkielisen vähemmistön kanssa. Pakkoruotsista huolimatta.
Rannikolla reissatessani huomasin, että ruotsinkielen taidosta on hyötyä, ei tarvitse olla tuppisuuna.
Voisikohan Juhani Putkinen ottaa kantaa?
"Koillis-Viron Narvan kielikiista kärjistyy. Kaupunginvaltuusto esitti Viron halitukselle paikallishallintolain muutosta, joka olisi mahdollistanut valtuustojen siirtymisen halutessaan käyttämään muutakin kuin viron kieltä. Viron hallitus torjui ehdotuksen jyrkästi."
"Viron opetusministeriön mukaan venäjän kielen virallistaminen johtaisi viron kielen käytön loppumiseen kaupungissa, jossa on alle viisi prosenttia vironkielisiä asukkaita. Ministeriön edustajan mukaan koko esitys on äärimmäisen epäasiallinen eikä sillä ole mitään tekemistä vähemmistöjen oikeuksien puolustamisen kanssa."
"Virossa muutettiin hiljattain hallintomenettelylakia, joka mahdollisti valtion ja paikallishallinnon suhteista molemminpuolisella suostumuksella viron kielen ohella muiden kielten käytön. Kuitenkaan tämä uudistus ei saisi merkitä viron kielen syrjäyttämistä kokonaan."
"Viron lainsäädännön mukaan valtuuston ja kaupunginhallituksen istunnoissa on käytettävä viron kieltä sekä kaikki päätökset on tehtävä ja julkaistava viroksi. Opetusministeriön mukaan voidaan kuitenkin sallia venäjän kielen käyttö valtuuston istunnon aikana ei-virolaisten keskinäisessä mielipiteiden vaihdossa. Ministeriö on ilmaissut huolensa viron kielen tulevasta asemasta maan virallisena kielenä Narvan paikallishallinnon toiminnassa."
"Narvan valtuusto on vaatinut venäjän kielen käytön virallistamista vuodesta 1995 lähtien kolme kertaa saamatta siihen hallitukselta lupaa. Kaikki valtuuston istunnot käydään jo nyt kahteen kertaan: aluksi venäjäksi epävirallinen istunto, jossa päätetään asioista, sitten vironkielinen virallinen istunto, jossa päätökset vain vahvistetaan muodollisesti."
Jotta näin Eestissä.
Kannattaisikohan eestiläisten ottaa mallia suomalaisesta kaksikielisyydestä?
Meillä menee aika hyvin ruotsinkielisen vähemmistön kanssa. Pakkoruotsista huolimatta.
Rannikolla reissatessani huomasin, että ruotsinkielen taidosta on hyötyä, ei tarvitse olla tuppisuuna.
Voisikohan Juhani Putkinen ottaa kantaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomenlahden eteläpuolella on Viro ja sen asukkaat ovat virolaisia. Neuvostoaikana piti sanoa Eesti, ja eestiläisistä puhuminen herättää nykyisin vääriä mielikuvia ja muistuttaa ajasta joka ei enää palaa.
Eestiläiset haluavat, että heitä puhutellaan eestiläisiksi.
Ainoastaan suomen kielessä puhutaan virosta, virolaisista.
Ruotsin, englannin, saksan, ranskan, venäjän, eestin kielissä... kaikissa puhutaan eestistä. Kaikissa muissa kielissä puhutaan eestistä, paitsi suomen kielessä.
Estonia, estland jne..
Suomen kieleen on pesiytynyt sana "viro", joka oikeastaan tarkoittaa yhtä Eestin maan maakuntaa. En tiedä miksi. Ainoastaan suomalaiset kaikista maailman kielistä puhuttelevat eestiläisiä väärin.
Eestiläiset kokevat suomalaisten puheet "virolaisista" rumana kielenä. Heidän mielestään viro, virolaiset ovat rumia nimityksiä.
Sanalla "eesti" ei ole mitään tekemistä neuvostoliiton aikaan.
Olen antanut "Pyhän Lupauksen eestiläisille", että aina puhun eestistä, eestiläisistä.
Eesti kieli, eesti mieli!
Viron entinen presidentti Lennart Meri on julkaissut kirjan nimeltä "Tulen maasta, jonka nimi on Viro". - On totta, että Viro on suomen kielessä saanut nimensä pohjoisen maakuntansa mukaan, aivan samoin kuin se on saanut latvian kielessä nimensä eteläisen maakunnan mukaan. Vastaavasti Suomi on varmaan kaikissa muissa kielissä "Finland" tai sen johdannainen, vaikka alunperin se on tarkoittanut vain Varsinaissuomea. Virolaiset sentään sanovat "Soome".
Jos maassamme on vuosisatojen ajan puhuttu Virosta, en näe syytä muuttaa käytäntöä nyt, kuten en nähnyt silloinkaan, kun kommunistit vaativat sanan "Eesti" käyttämistä.
Erikoinen juttu oli se, että löysin kirjastosta Lennart Meren kirjoittaman kirjan, joka käsitteli hänen tutkimusmatkaansa Kamtsatkan niemimaalle neukkulan aikaan. Silloin Meri oli nuori mies, kandidaatti (muistelen). Ahkera, tunnollinen tutkija.
Ilmeisesti Meri on suvereenisti Eestin parhaimpia luonnontieteilijöitä.
Meren julkaisut luonnontieteestä ovat mielestäni parhainta A-luokkaa.
Valitettavasti Lennart Meri on joutunut pimentoon Eestin politiikassa.
Miksi?
En tiedä sitä.
Voisiko joku tietävä selvittää sitä?