Minulla on todettu epävakaa persoonallisuushäiriö. Kun olen lukenut aiheesta esim. keskusteluja, suurin piirtein kaikilla on taustalla traumaattinen lapsuus. Itse voin kuitenkin sanoa, että minulla on ollut erittäin onnellinen lapsuus ja että tämä EI VOI johtua ainakaan vanhemmistani.
Vaikeudet alkoivat kouluiässä (vaikeuksia kaverisuhteissa ym.) ja pahenivat murrosiässä ja jatkuivat aikuisiälläkin (paljon kaoottisia seurustelusuhteita ym.).
Eli voinko olla jo synnynnäisesti epävakaa ja voivatko muut kuin lapsuudenperheeni aiheuttaa tämän häiriön? Onko olemassa muita onnellisen lapsuuden kokeneita epävakaita persoonallisuuksia..?
Epävakaa persoonallisuus - mistä tämä voi johtua????
en vaan ymmärrä
18
3793
Vastaukset
- HelskeP
Millä tavalla tuo ilmenee? Kerro niin voi paremmin auttaa.. miten "epävakaa"?
- persoonallisuushäiri
Minullekin on annettu: epävakaa persoonallisuushäiriö. Minä en esim. pääse eroon ikävästä tapahtumasta. Kelaan sitä uudestaan ja uudestaan. Toinen on että ajattelen mitä muut sanovat. Jos huomaan että joku ei pidä minusta, tyrkytän itseäni hänelle ja mietin pidä nyt minusta.
Minulla oli todella ikävä lapsuus. Olen adoptiolapsi ja "vanhempani" erosivaat kun olin 4 vuotias.
- syyskukka-
Itselläni on epävakaa persoonallisuus johtuen lapsuudesta (seks. ja henkistä hyväksikäyttöä) neurologinen ongelma tekee sen, että olen lähes täysin työkyvytön. Perheeni on aina ollut hyvä, mutta ongelmat tulevatkin muissa ihmissuhteissa. En tule toimeen toisten kanssa kuin vain läheisteni, koska ovat turvallisia ja tuttuja. Vieraat ihmiset voivat aiheuttaa minulle tietynlaisen puolustusreaktion, taistele tai pakene- mentaliteetilla.. en osaa rauhoittaa tai säädellä tunnetilojani kun en tunnista niitä. Joskus tunnen liikaa, tunteet pärskähtelevät ja joskus taas en yhtään mitään ja olen silloin kylmä kuin kala. Ennen minulla oli kavereita mutta nyt olen käytökselläni ajanut kaikki pois mustavalkoisen ajatteluni takia. Elämää sävyttää epäonnistumisen tunteet, pettymykset ja itseensä kohdistuva häpeä. En pysty ryhdistäytymään edes pienen vastoinkäymisen takia. Todella inhottava mielenterveysongelma, joka pahimmillaan invalidisoi ihmisen.
- 7+1
Miten vanha olet syyskukka? Sama ongelma, että ystävät kaikonneet, ja omassa itseinho-pettymys-häpeä-liemessä menee koko oleminen... ois kiva tutustua ihmisiin, joilla tätä samaa...
- syyskukka-
Olen 25 v.
- Epävakaa
Minä myös 25v epävakaa. Tulinkin juuri tunti sitten psykiatrin puheilta. Taas olisi lääkitys aloitettava vaikka olenkin huomattavasti "parantunut" verrattuna vuoden takaiseen. Kiinnostaisikin tietää, mitä lääkkeitä teille on määrätty epävakauteen? Itselleni sepramia.
- ecvbejw hrt
Mulle on määrätty epävakaaseen persoonallisuuteen Optipar 60 mg/vrk, Abilify 15 mg/vrk ja Zyprexa 15 mg/vrk.
- sosjopaathi
Olen 26-vuotias nainen ja mielestäni minulla on epävakaa persoonallisuushäiriö, mitä olen siitä lukenut ja tarkkaillut itseäni (ehkä muitakin pershäiriöitä, ehkä ADD, alkoholismia, masennusta, ahdistuneisuutta, ajoittain vuorottelevat itkuisuus, agressiivisuus ja välinpitämättömyys...)
Mtt:llä viimeksi: "Olemme miettineet, että sinulla ehkä sittenkin on masennus, että tehdään niitä testejä (persoonallisuushäiriö-testejä, jotka sain jo täytettäväksi ja psykologin, piti ne vastaukset katsoa...) sitten myöhemmin." ja "voi voi kun meillä ei ole antaa psykiatrille aikoja" vaikken edes pyytänyt. Eli eivät ilmeisesti halua antaa minulle diagnoosia, muuta kuin sen terveyskeskusmasennuksen, jota eivät sitäkään kirjoittaneet ole vaan olen sen joutunut perus tk-lääkäriltä erikseen hakea kun tilanne meni liian pahaksi, vaikka asiakkuus mtt:lle on... "Masennukseni" "uusii" n. kerran vuodessa, todellisuudessa tilani on tietenkin kuukaudesta ja vuodesta toiseen melko samanlainen. N. kerran vuodessa saan pinnistettyä sen verran että yritän hakea itselleni apua, mutta tähän mennessä se on aina rauennut tyhjiin...- sosjopaathi
"Ennen minulla oli kavereita mutta nyt olen käytökselläni ajanut kaikki pois mustavalkoisen ajatteluni takia. Elämää sävyttää epäonnistumisen tunteet, pettymykset ja itseensä kohdistuva häpeä. En pysty ryhdistäytymään edes pienen vastoinkäymisen takia. Todella inhottava mielenterveysongelma, joka pahimmillaan invalidisoi ihmisen. "
näin minäkin koen...
- Vakaa Vaaka
On se kumma että tässä perverssissä kulutushysterian riivaamassa yhteiskunnassamme pitää diagnosoida joka iikka jollekin mielen alueelle pimpoksi, en itse enää näe yhtään mitään tarvetta syyllistää itseäni yhtään millään ja suosittelen aloittajalle myös tätä; jo se että kirjoitat tänne huolestuneena asiasi sujuvalla suomenkielellä kertoo sen että et ole varmaan millään tavalla sairas.
Itse kävin aikoinani muutaman psykologin luona juttelemassa kun oli yksinäinen olo ja ahdisti, ja sain hetkellistä apua siitä, mutta sen muistan että en halunnut lähteä uskoutumaan heille omista todella syvistä sieluni liikkeistä, koska tiedän kuinka helposti kallonkutistajat lähtevät antamaan Nimen ja Syyn jollekin ongelmalle muka jostakin 'mielen alueen taudista', mutta myös sen muistan että kun kinusin ja kinusin vastausta heiltä että mikä se oikein mua ahistaa, niin lopulta vastaukseksi tuli diagnoosina "ahdistusneuroosi". Kuka tahansa voi koska tahansa diagnosoida kenen tahansa ihmisen missä tahansa, väitän, neuroottiseksi - tämä on se ihan jokaisen ihmisen 'akilleen kantapää' jonka ihan jokainen ihminen haluaa piilottaa koska ihminen on ihmiselle susi. Älkää siis ihmetelkö miksi kannattaa olla varovainen vieraan ihmisen seurassa, se on suositeltavaa ja viisasta, aloittajallekin suosittelen tätä, mutta täällä anonyyminä sanan ollessa vapaa ainakin itse pystyn terapeuttisesti kirjoittamaan omaa 'sieluani' vapaammaksi jo auttamalla aloittajaakin. Itsessäni on sielunhoitajan vikaa, ja kas kummaa aamulla tein sydämessäni päätöksen että tulen auttamaan kaikkia niitä joita pystyn auttamaan näillä vapailla sivuilla, tässä osa tulevaa e-työtäni jota olen harrastanut jo muutaman vuoden ajan. Suosittelen aloittajallekin itsensä purkamista vaihtuvalla nickeillä täällä - kirjoittaminen omalta sydämeltä jo puhdistaa sielua ja sitä kautta ruumista ja sitä kautta koko ihmisyyden kokonaisuutta, ja jos voin todeta sen mikä minun epävakaisuuden on korjannut niin se on alati kasvanut luottamus korkeimpaan voimaan vaikka yli kolmikymmenvuotisen uskon aikakauteni aikana olen joutunut käymään syviä kausia läpi. Täydestä sydämestäni voin aloittajalle suositella uuden testamentin päähahmon persoonallisuuteen tutustumista, tämä ihminen on niin ihmeellinen henkilö ja persoona että häntä on sanoin vaikea kuvailla. Mutta jo maailmassa miljardi häneen uskovaa ihmistä puhuu puolestaan että kysymys ei ole mistään uskomuksesta eikä uskonnostakaan, vaan todellisesta uskosta - on siis kysymys todellakin elämästä ja kuolemasta. Kaikki raamatun henkilöhahmot kautta ison kirjan ovat joutuneet käymään samaa ahdistavaa painiaan vastassa välillä epäilys ja epäusko korkeimpaan, välillä taasen ahdistus maailman suhteen sekä maailman ihmisten suhteen. Kaikki kulminoituu lopulta sille pikku nyppylälle jonka laella vain ja ainoastaan yksi ainoa sielu - yhdisti maan ja taivaan ja kaiken minkä niiden välillä on, siis myös minutkin siinä, näin uskon, ja myös aloittajan, näin uskon, joten joka tähän uskoo voi aina palata tämän kirjoituksen äärelle lukemaan tästä ihmeellisestä ihmisestä joka on samaan aikaan ihminen ja Jumala.
Mitä muuta voisin kertoa? Tämä ihminen ja tämä Jumala itse on sanonut että tässä olevaisessa maailmassa meillä kaikilla on oleva ahdistus, mutta samaan hengenvetoon hän sanoo että kenenkään ei tarvitse pelätä enää koska hän on siellä 'pikku nyppylällä' maksanut myös aloittajankin koko henkilöhistorian ja tulevaisuuden niin ettei mitään pelättävää enää ole. Tämä ihminen on aina valmis tulemaan ja poistamaan epävakauden, huolehtimaan, parantamaan, auttamaan, hän on se hyvä partiolainen, aina valmiina hyviin tekoihin. Jos aloittajalla on siis jokin huoli hän voi koska tahansa mennä tämän ihmisen luokse ja minä, hänen ystävänsä tässä kirjoitin tämän juuri siksi. Itselläni myös diagnosoitu epävakaa persoonallisuushäiriö. Lapsuus aivan normaali. Tavallinen perhe, joskin todella pahaa koulukiusaamista taustalla. Käyn dialektisessa käyttäytymisterapiassa, josta on ollut todella paljon apua. Tosin nyt taas huonompi kausi, mutta ehdottomasti suosittelen tätä terapia muotoa. En vaan tiedä saatavuutta. On myös erittäin raskas terapia.
- Kallovajaa
Epävakaan persoonallisuuden diagnoosi ei ihan yhden-kahden käyntikerran perusteella saa.Ja diagnoosin oikeellisuus on äärettömän tärkeää lääkityksen ja/tai terapian kannalta.
Itselläni tällä hetkellä 10viikon tutkimusjakso meneillään,mtt:llä vajaa vuosi epäiltty bipon lisäksi epävakaata persoonallisuutta.. Niin se on ihan totta, ei epävakaata persoonallisuus diagnoosia ihan yhden käyntikerran perusteella saa. Itsellänkin varmistettu diagnoosi useampaan kertaan. Ollut diagnoosi nyt 5 vuotta. Dialektisen käyttäytymisterapian sanotaan olevan tehokasta nimenomaan epävakaan persoonallisuuden hoitoon ja siihen se kai on kehitettykin.
- Sosjopaathi
"On se kumma että tässä perverssissä kulutushysterian riivaamassa yhteiskunnassamme pitää diagnosoida joka iikka jollekin mielen alueelle pimpoksi, en itse enää näe yhtään mitään tarvetta syyllistää itseäni yhtään millään ja suosittelen aloittajalle myös tätä"
En halua syyllistää itseäni, haluan että tämä kulutushysterian riivaama yhteiskunta huomaa, että sairauteni vuoksi minusta ei tule olemaan heille hyötyä, vaikka kuinka kiristäisivät ja että tajuaisivat, että minusta on vähiten haittaa, kun kirjoittavat eläkepaperit. Menisin mielellään, myös terapiaan mieheni ja perheeni takia, mutta riittäisi kun he lakkaisivat vain vaatimasta minulta asioita jota vaativat terveiltä, koska en ole terve... Voin kyllä itsekin hoitaa terapiaosuuden, jos saan siihen rauhan.
Hyvästä lapsuudesta: Minulle tehtiin paljon henkistä väkivaltaa: alistamista, nöyryytystä, tarpeetonta pakkoa, väheksyntää, pilkkaa toisen vanhempani taholta lapsena. Hän käytti tätä myös muihin perheenjäseniin, mutta heistä ei ole tullut yhtä sekopäisiä, koska eivät ilmeisesti ole perineet sama aivorakennetta, joka on herkkä tällaiselle ympäristövaikutykselle... Nuorena kun vielä asuin perheeni kanssa kärsin jo samalla tavalla kuin nyt, mutta en hakenut apua, koska pidin kaveripiirini perusteella väkivaltaa perheessä normaalina. Kun vielä joitakin kavereitani hakattiin kotona/ heidän äitejään/ isiään hakattiin, pidin omaa perhetilannettani normaalina ja ajattelin että sekin on väärin, että tunnen kärsimystä. kun muita hakataan. Meillä oli fyysistä väkivaltaa vain harvoin. - sosjopaathi
kaikki ei reagoi samanlaisiin asioihin samalla tavalla. Persoonallisuushäiriöissä on juurikin 70% periytyvyys. perityvyys tapahtuu a) sielulliskarmallisesti, ihmissielu valitsee itselleen vanhemmat, joiden kanssa eläessään hän voi oppia jotain, mitä tässä elämässä on tarkoitus oppia. b) geneettisesti. Esimerkiksi epävakaassa persoonallisuushäiriössä ja ADD:ssa jotka minulla on, on poikkeavuuksia aivojen etuosassa
Lainauksia:
"Perintötekijöiden osuuden on arvioitu olevan 70 %lähde?. Häiriön tausta on heterogeeninen eikä kaikkien tapausten tausta ole samanlainen eivätkä kaikki häiriöstä kärsineet ole kärsineet lapsuudessa vakavia traumakokemuksia. Keskeisimmät oireulottuvuudet ovat tunteiden ailahtelevuus ja vaihtelu, yllykkeiden hallintakyvyttömyys ja vuorovaikutussuhteiden häiriöalttius. Tyypillisesti tilasta kärsivän mieliala vaihtelee erittäin voimakkaasti, ja useita kertoja saman päivän aikana. Tunteiden vaihtelua sävyttää äkillisesti hallitsemattomaksi kasvava tuskaisuus, ns. eskaloituva dysforia.
Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä ilmenee monenlaisia muutoksia neuropsykologisessa toimintakyvyssä, erityisesti toiminnanohjauksessa. Puutteet ovat samanlaisia kuin voidaan havaita etuaivolohkon (orbitofrontaalinen aivokuori) aivovauriossa impulssikontrollin puutteiden osalta."
"Useiden eri geenien on arveltu lisäävän alttiutta ADHD:n syntyyn.[2] AD/HD:n taustalla on sekä geneettisiä, anatomisia että neurofysiologisia poikkeavuuksia. Etenkin otsalohkojen etuaivokuoren toiminta poikkeaa AD/HD-potilailla normaalista"
itse koen olevan minulla sekä epävakaapersoonallisuushäiriö, että ADD(ADHD:n muoto ilman ylivilkkautta). Uskon että ADD minulla on geneettisistä ja ehkä sielullisista syistä ja epävakaa persoonallisuus taas geneettisistä, ympäristö jasielullisistä syistä. Siis sieluni tarvitsee tutkia tällaista elämänmuotoa, persoonallisuushäiriöinen isäni on ollut minulle ja muulle perheelle ilkeä, josta johtuen olen saanut traumoja ja aivorakenteeni on geneettisistä syistä samanlainen kuin persoonallisuushäiriöisellä isälläni tai jotain iskan ja äitin välistä joka ei hänkään ole ihan täyspäinen, mutta eri tavalla.- Vakaa Vaaka
En usko sun olevan oikeastaan millään tavalla sairas, laaja kirjoituksesi kielii siitä että olet sisäistänyt itsesi syvemmän kautta, samaa ei voi sanoa suurimmasta osasta populasta ja silti he väittävät olevansa terveiden kirjoissa. Ja paskat, juuri he ovat kulutuksen ja kaman ja tavaran ja kaiken sen keskelle liittyvän kiiman riivaamia, juuri he kaksinaamaisesti teeskentelevät että kaikki hyvin, mutta kuoret senkuin kasvavat ulospäin ja sisin yhä enemmän kärsii.
Voisit olla ylpeämpi itsestäsi, osaat erotella sisintäsi sen verran laajasti. että vaara itsen syyllistämiseen on lähellä. Ne jotka narsismissaan sua ovat kiusanneet, mä sinuna kääntäisin terveellä tavalla heihin katseen, anna heidän kerrankin maistaa omaa lääkettään, diagnosoi sinä heitä, nosta puheenaiheeksi heidät aina silloin kun he yrittävät siirtää puheenaiheen pois itsestään.
Tästähän aina on kysymys. Pointti se kuka pääsee niskan päälle syyllistämään ja ketä.
Ole varovainen, nauti omasta rauhastasi mutta jos näet vääryyttä jossain, mene ja pelasta tämä, niin saat vielä elinikäisen ystävän lähellesi.
- Saara Sutinen
minullakin on tämmöinen "skitsopersoona diagnoosi."Koita olla takertumatta diagnoosiin,mieti paranemistasi enemmän ja sitä miten saat tukea ymmärrystä ja terapiaa.persoona diagnoosit on muotia,ja käsite "persoona" on muotia jokapaikass atällähetkellä eri tavoin,vääärin ymmärretty ihminen voidaan diagnosoida persoona häiriöksi..j aniined..diagnoosini vaihtunut 7 kertaa jotta tajuat että ,älä takerru siihen,mieti enemmän terapiaa mikä sinua auttaisi.itse koen että olen intuitiivien herkkä ja mulla on henkinen tie ja sellainen,jos olette lukeneet kristalli insigoista yms
http://www.youtube.com/user/TheChopraWell?feature=plcp- veerushka300
Olen 33v nainen, jolla todettiin reilu vuosi sitten epävakaa persoonallisuushäiriö, traumaperäinen stressihäiriö, vakava masennus..nyt psykoterapiaa, lääkitystä ei koska useista mitä kokeiltu tulee allergiaa..voisin vaan sanoa että kyyti on ollu julmaa..lapsuudessa jäin vajaaksi turvallisuudesta ja rakkaudesta..aina työ oli lasten etusijalla..ollessani 10v, serkkuni hyväksikäytti useita kertoja..loppui kun äitini yllätti, mutta ne sanat..hän vaan sanoi, että .... etkö sinä tiedä että tuosta voi saada lapsia..se asia jäi siihen.. 14v sairastuin anoreksiaan ja olin erittäin itsetuhoinen ja huomion kipeä.. suhteita oli ja meni.. kävin jopa psykologilla, haastattelivat vanhempianikin syömisongelmasta, mutta eivät sitten sanallaankaan maininneet hyväksikäytöstä..olinhan pitänyt sitä normaalina ja en minä lapsena sitä niin osannut pelätä mitä se vielä voi aiheuttaa.. kunnes olin 20v..pari vuotta seurustelua takana ja yht äkkiä alkaneet kovet migreeni kohtaukset alkoivat.. eräänä yönä tuli äidin sanat mieleen ja soitinheti aamulla että pitääkö se hyväksikäyttö paikkansa..hän meni hiljaiseksi ja sanoi, että hän on pitkään miettinyt että onkohan siitä jäänyt minulle mitään.. siitä se sitten alamäki alkoi..masennuskausi..millään mitään väliä..taisin yrittää pyytää apua, mutta enhän minä sitä voinut loppuun käydä..tunteet sivuun ja kyllä se tästä..niinkuin lapsena opetettu ei tunteita saa näyttää.. menin ja petin silloisen miehen luottamuksen ja kadun syvästi että suhde kaatui..aloin purkaa syyllisyyttä ja pahaaoloa töihin.. suhteita taas oli ja meni, kunnes tapasin miehen..oli niin ihana, onko tämä totta, että tuollainen mies.. tutustuttiin vajaan vuoden, muutin hänen luokseen.. jo seuraavana päuvä käytös muuttui ihan täysin.. henkinen väkivalta kasvoi päivä päivältä ja fyysinen tuli pikkuhiljaa.. lopulta fyysistä oli päivittäin ja olin jo varma että hän tappaa minut..viimeinen tilanne kärjistyi, että lähdin ambulanssilla ja hän poliisiautolla.. meni käräjille ja tuomio pahoinpitelystä.. pahinta tässäkin, ettävanhempani tiesivät väkivallasta, mutta he antoivat palata aina vaan takaisin..siitä alkoi 6 vuoden hullutyöputki..tein6-7 päivää vkossa töisä ja ympäripyöreitä päiviä.. alkoholinkäyttölisääntyi ja suhteita meni ja tuli.. oravan pyörä oli valmis..oloni oli suunnattoman väsynyt ja välillä jopa kävin pyytämässä apua..juttelemassa..mutta netuntui jotenkin niin pintapuoliselta ja että ei ne ymmärrä..vähennä töitä niin jaksat ym.. n. Kaks vuotta sitten tuli s2inä vastaan, otin lääkkeitä ja toivoin että nyt näkemiin..seuraavana aamuna olin niin häntä koipien välissä ja syvässä kuopassa että soitin lääkäri ajan ja sanoin että en enää jaksa.. siitä alkoi vuoden sairasloma, psykoterapiajakso, iso kiitos ihanalle terapeutille jonka kanssa kemiat natsaa.. mutta.. viime kesänä sitten tapasin niin ihanan miehen, aloin olla jo jaloillani ja pahin masennuskausitakana, mutta olin kuitenkin sairaslomalla vielä.. meni 4 kuukautta, olimme kuin paita ja perse heti siitä illasta kun tavattiin.. hän kosi minua.. olin onnellinen..mutta nythän nämä pelot pääsevätkin valloilleen.. hillittömät mielialan vaihtelut..enkö kelpaa, miks pitää muita vilkuilla j/hakea katsekontaktia naisiltaj,os ollaan vaikka lenkillä, itsetuntohan minulla on ihan nollassa ja oman arvon tunne..etsin koko ajan merkkejä, millä toinen voisi satuttaa.. todella vaikeaa aikaa itelle ja tietysti toiselle, kun ei hän osaa ja onko oikeaa tapaa reagoida näihin päähänpistoihin..voi että kun saisi oman pään hallintaan, en haluaisi enää pistää paskaksi yhtään parisuhdetta. Tähän hetkeen keskittyminen on vaikeaa, kaiken energian vievain se tulevan uhka.. mitä jos..entä jos..nyt sillä on se miestenilta kuudauden päästä..miten selviän.. voi herra isä sentään..ei voi muuta sanoa.. voi että kun helpotti kirjoittaa koko elämä.. toivottavasti, jossain on joku mikä kamppailee näiden ikävien asioiden kanssa. Pidän peukut teille pystyssä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva5222470Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial512197Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras2032148Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2191440Kiantama kartelli
Onko alhaisempaa kuin toimia ensin kartellissa ja lopuksi koittaa pelastaa nahkasa vasikoimalla muut kun jää kiinni? Eip491313- 991302
Oletko nainen alkanut kammoamaan minua
Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom621091Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä
Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise861074Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle
Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle81066Unohdettu parannuksen kaste
Kuinka kauan kestää helluntailaisten kastekoulutus ja onko se tosiaan parannuksenkaste koulutusta ?6931035