Olen aviossa miehen kanssa, jolla on työnsä, oma aikansa, hoitaa kotiakin, siinä mielessä kunnon mies,MUTTA . . . . Hän ei osaa puhua yhtään, ei ole avoin, ei puhu mitään, ei tee alotteita, ei harrasta mitään kanssani, olen ollut ns. "nettileski" kohta 14-vuotta!!! Olemme vielä nuoria, mikä mättää, olen usein itkuinen kun saan vaan huudot niskaani, tottakai olen ilkeä jos en saa häneltä AIKAA/SEURAA !!! EN JAKSA TÄTÄ ORPONA OLOA. Kun ei ole ystäviäkään eikä ketään muitakaan lähellä. Rakastan silti, mitä nytten pitäisi tehdä, kommentoikaa??????? Tätä on jakunut ja KAUAN.
MIKÄ RATKAISUKSI VAIKEAAN KAUAN JATKUNEESEEN ONGELMAAN?
ORPO12
3197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No onko miehesi ollut alun alkaen tuollainen - sanot, että on jatkunut kauan?
Mies ei näe tilanteessa mitään ongelmaa, koska tilanne ei ole hänen nähdäkseen mihinkään muuttunut. Hän on omanlaisensa, sinä omanlaisesi. Olisiko aika myöntää se tosiasia, että ette ole "ne oikeat" toisillenne?
Sinä tarvitset selvästikin enemmän huomiota kuin miehesi osaa sinulle antaa. Tiettyjä juttuja itsessään voi muuttaa halutessaan, mutta ei kaikkea. Itsekin varmasti ymmärrät, ettei ole kovin realistista ajatella miehen yks kaks yllättäen muuttuvan ja alkavan "hengailla" jatkuvasti kanssasi ja alkavan käydä kanssasi pitkiä keskusteluja... Se, että mies on omissa oloissaan viihtyvä ei ole vika, vaan ominaisuus. Aivan niin kuin sekin, että haluat enemmän huomiota ja keskusteluja - ei niiden haluaminen ole vika, vaan se on osa sinun luonnettasi.
Olet itse miehen itsellesi valinnut, eikö vaan..? Voit myös itse valita, jatkatko epätyydyttävässä parisuhteessa vai lähdetkö eri suuntaan!
Nyt ylös, ulos ja vaikka lenkille, jos et muuta keksi. Ala etsiä elämää muualta. Kerro, ettet viihdy yksin. Riitely on luultavasti ihan turhaa, siispä älä roiku. Kato, tapahtuuko jotain.
Mun exäni oli erakko luonteinen, ei osannut puhua mistään eikä siis pahemmin munkaan kanssa keskustellut, Kotiin kun tulin töistä ja halusin sanoa jotain päivästäni niin tuli vaan et turpa kiinni en jaksa kuunnella.. Ei muutenkaan ollut kovinkaan sosiaalinen.
MInä kun itse olen erittäin sosiaalinen luonne ja tykkään keskustella asioista. Aika kylmää ku toista ei sitten kiinnostakkaan mikään.. Ei mikään ihmekkään kun erottiin parin vuoden jälkeen...