Autonvalmistaja suosittelee pitämään automaatti-ilmastointia aina päällä ja niin se on minulla ollutkin.
Luin joskus, että ilmastoinnin polttoaineen kulutus olisi tuo 0,5l sadalla kilometrillä. Onko se aina näin ? Eli jos puhutaan syksyn viileistä ilmoista ja automaatti-ilmastoinnin ei tarvitse käyttää viilennystä, vaan ennemminkin lämpöä. Kuluttaako se siltikin tuon 0,5l/100km ?
Onko teillä automaatti-ilmastointi kesät - talvet päällä ?
Luin joskus, että ilmastoinnin polttoaineen kulutus olisi tuo 0,5l sadalla kilometrillä. Onko se aina näin ? Eli jos puhutaan syksyn viileistä ilmoista ja automaatti-ilmastoinnin ei tarvitse käyttää viilennystä, vaan ennemminkin lämpöä. Kuluttaako se siltikin tuon 0,5l/100km ?
Onko teillä automaatti-ilmastointi kesät - talvet päällä ?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ei se kylmillä ilmoilla kuluta yhtä paljon. Ilmastoinnin kompressori vain viilentää, lämmitettäessä lämpö otetaan moottorin hukkalämmöstä.
Paitsi volkkareissa.
Kerran kuukaudessa tulisi ilmastoinnin jäähdytystä käyttää jotta se pysyisi kunnossa.
Ilmastointi vähentää huurtumista, eli syksylläkin se on ihan tarpeellinen. Talvella jäähdytys ei käy muualla kuin parkkihalleissa, ilma on muutoinkin jo pakkasen puolella. Automaatti-ilmastointia voi käyttää myös ilman jäähdytystoimintoa (economynappi).
Itse en käytä tarpeettomasti jäähdytystä, se lisää kulutusta ja käyttää tehoa moottorista. Muutoinhan se on mukava varuste.
Missähän automaatti-ilmastoinnissa on tuollainen economy -näppylä? Mulla automaatti hoitaa ilmastoinnin ja lämmityksen, ei sitä pois saa päältä.
Kaikissa mitkä minä olen nähnyt, Mersu, Range Rover, Skoda jne. Oletko lukenut autosi ohjekirjaa?
Olen, mutta vm 2012 ei ole Economy näppylää ilmastoinnissa. Ainoa millä sen saisi pois, olisi säätää sisälämpötila 14 asteeseen, mutta silloinpa samasta laitteesta tulee lämpöä. Sulla on vanha auto.
Eipä ole noin 10v mersussakaan mitään economy -nappulaa. Golffissa oli, ja oli muutenkin parempi ilmastointi (joskin puuttui tuo kahden puolen säätö). Mesen ilmastointi ei tunnu pystyvän pitämään kovin vakiona tuota ilmaa sisällä.
Toisaalta, mesessä tuntuisi olevan paremmat sivulasit. Golffissa tuli t-paidassa kädelle kylmä jo -20 asteen lämpötiloissa.
aina päällä ja automatiikka huolehtii toimminnoista.Näin laitteet toimivat eivätkä mene rikki ja huoltotarve vähenee, kulutuksen lisäys tulee näin kuitattua moneen kertaan.
Otan vielä kantaa tuohon kulutukseen.
Ilmastointilaitteen kulutusta ei lasketa l/km, vaan l/h yksiköissä. Toisin sanoen, lujaa ajamalla l/100 -numero laskee ja hitaasti ajamalla kasvaa.
Ilmastointi kuluttaa toimiessaan pari desiä tunnissa (oma arvio, voi korjata jos on tietoa). Ei toimi jatkuvasti, ainakaan viileämmillä keleillä.
Käytännön vaikutus kulutukseen on kokeilujeni mukaan virhemarginaalin rajoissa, toisin sanoen en tankkaamalla tarkistettuna ole saanut yli 5% kulutuseroa aikaiseksi mihinkään suuntaan.
BTW & OT: Kesähelteellä kuuman auton sisätilojen jäähdytysvaiheessa kulutus voi nousta jopa 40%.
Minä käytän ilmastointia vain tarvittaessa. Ja muistan pyöräyttää parin viikon välein.
Ehkä madeltaessa eteenpäin? Nopeus 5 km/h ruuhkassa, ilmastointi vie 0,2 l/h. Sataseen menee 20 tuntia, joten ilmastointi haukkaa 4 litraa satasella.
Tosin vaikea uskoa, että menisi tuota vauhtia 10 l/100 kulutuksella yksikään vähänkään isommalla moottorilla varustettu auto. Ehkä pienellä moottorilla ilmastointikin kuluttaa enemmän (moottori joutuu hommiin herkästi).
Eipä ole kuule moottorin koolla mitään merkitystä ilmastoinnin kuluttamaan energiamäärään. Tosi on, että ilmastointi tarvitsee energiaa, sillä sen tehontarve on 500-1000wh. Bensaa siis kuluu 0,3 - 0,8 l/tunti, vauhdilla ei ole mitään merkitystä asiassa, vaan aika on se vaikuttaa.
Moottorin koko ei tietenkään vaikuta ilmastoinnin kuluttamaan energiamäärään (joka varmaankin on watteja, ei wattitunteja), mutta se voi vaikuttaa moottorin hyötysuhteeseen. Pieni moottori joutuu herkemmin toimimaan turhan kovilla kierroksilla, mikä heikentää sen hyötysuhdetta...
Lisäksi jos mietitään ilmastoinnin lisäävän kulutusta, joka mitataan l/100 -asteikolla, niin silloin vauhti nimen omaan merkitsee jotakin.
Yksi litra dieseliä tuottaa noin 10 kWh energiaa. Bensa hieman vähemmän. Jos hyötysuhde on jossain 40% paikkeilla, niin litrasta saadaan 4 kWh energiaa tai tarpeeksi neljän tunnin käyttöön 1000 watin ilmastoinnille. Täten kulutus maksimissaan 0,25 l/100. 0,8 l/hkuulostaa aika... Kovalta?
Saa kyllä seisoa todella pitkiä aikoja ruukassa liikkumatta jos kulutus kasvaa 40%:lla.
Ettei olisi joku jenkki tutkimus. Hetkellisellä kulutuksella ei ole kokonaisuuden kanssa mitää tekemistä, joten pitäisi ymmärtää mitä lukee.
Täytyisi myös muistaa ettei ilmastointi käytännössä kuluta jos kompura ei käy ja se käy vain sillloin jos tarvitaan jäähdytystä.
Ihan outoa porukkaa kun haluaa kikkailla teoreettisten säästöjän nimissä.
Termostaatit ovat sitä varten jotka säätävät noiden laitteiden toimintaa ja ilmastointi on varmaankin hankittu mukavuussyistä, ei säästämistä varten.
Olen katsellut muutamien generaattoreiden kulutuslukuja, niin useimpien valmistaja kertoo, että kilowattitunnin tuottamiseen menee n. 500gr polttoainetta. Tamä tarkoittaa tarkasti ottaen, että polttoainetta kuluu vähän yli ,5 litraa/tunti, kun bensa ja diesel on vettä kevyempää. Että se siitä, enpä kehtaa enempää kinata kanssasi.
En tiennyt, että kinaamme. Minusta tämä oli harvinaisen hedelmällistä keskustelua...
Mutta asiaan. Minä perustan käsitykseni näihin kahteen linkkiin:
http://www.motiva.fi/liikenne/polttoaineet_ja_ajoneuvotekniikka/polttoaineet/dieseloly
http://www.motiva.fi/liikenne/polttoaineet_ja_ajoneuvotekniikka/moottoritekniikka/dieselmoottori
Seuraa kaksi lainausta:
> 1 l dieseliä = 10 kWh
ja
> Dieselmoottorin kokonaishyötysuhde on parhaimmillaan 40 prosenttia
Olettaisin, että mainitsemasi generaattorit ovat halvempia laitteita, kuin auton moottorit, joissa on kaikenlaista hyötysuhdetta parantavaa tekniikkaa ahtimista ja elektronisesti säädellystä palotapahtumasta lähtien. Tämä voisi selittää merkittävää hyötysuhde-eroa.
Jos motivan linkeissä tai ajatusmaailmassani on jotakin vikaa, pyydän kohteliaimmin osoittamaan sen.
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/ilmastointilaitteen-vaikutus-kulutukseen
Vai ei vauhdilla ole merkitystä.
Mittaa autosi sisälämpötila aurinkoisella säällä paikallaan oltaessa ja
100 km/h nopeudessa, ilman ilmastointia siis. Huomaat varmasti selvän eron, joka johtuu ajoviiman jäähdyttävästä vaikutuksesta.
tuon Tuulilasin jutun mukaan.
"Kun autolla ajettiin ilman ilmastointilaitteen antamaa viileyttä, Auris kulutti 9,1 litraa sadalla. Golfin kulutus oli 10,2 litraa sadalla.
Kun sama lenkki ajettiin ilmastointilaite päällä, kulutus nousi. Auris vei nyt 11,2 litraa sadalla, Golfin kulutus oli 11,7 litraa. Golfin kulutus nousi siis 1,5 litraa sadalla, mutta Auris hörppi vieläkin iloisemmin polttoainetta. Sen ilmastointilaitteen käyttö nosti kulutusta 2,1 litraa sadalla.
Sitten ajettiin moottoritiellä. Tasaisella 80 km/h nopeudella kulutus oli pienempää kuin kaupungissa. Auris kulutti 7,5 litraa sadalla, Golf 8,9 litraa.
Ilmastointilaitteen aiheuttama polttoaineen lisäkulutus moottoritiellä ajettaessa oli vähäisempää kuin kaupunkiajossa. Auris tarvitsi nyt vain 0,2 litraa lisää polttoainetta, Golf sen sijaan kulutti 0,5 litraa sadalla enemmän ilmastointilaitetta käytettäessä."
Varmaankin vaikuttaa myös mottorin huonompi hyötysuhde pienillä kierroksilla, jolloin kompressorin vastuskin tuntuu selvästi.
Kompressori taitaa ottaa parhaimmillaan/pahimmillaan kilowatin verran tehoa, kaikki voimansiirtohäviöt ml.
Moottorin hyötysuhteen huomioiden tästä voi tulla luokkaa 0,3-0,5 l/h kulutuslisä. Siis litraa tunnissa. Tutumpaa l/100 km yksikköä käytettäessä pitää tietää, kuinka monta tuntia matkaan käytetään. Helsingin keskustassa marssinopeus jää lähemmäs 20 km/h, joten 100 km matkaan käytetään 4-5 tuntia -> kulutuslisä voi olla jopa yli 2 litraa.
Toki tuo toteutuu vain pätkäajossa, kun ilmastointi paahtaa täysillä yrittäessään jäähdyttää autoa 40-50°C lähtölukemista siedettävään tasoon.
Omien havaintojeni mukaan ilmastointi nostaa kaupunkipyörityksessä & pätkäajossa keskikulutusta (tankkauksista laskettuna) pahimmillaan 1 l/100 km. Maantieajossa puhutaan enää parista desistä - vaikea sanoa tarkasti, koska näin pieni muutos hukkuu muiden tekijöiden (myötä/vastatuuli yms.) alle.
Veikkaan että pienelläkään autolla/moottorilla ei tule käytettyä ilmastoinnin takia pienempiä vaihteita, toisin sanoen kierrokset pysyisivät samana. Silloin kuormitus kuitenkin moottorille nousee ja siis polttoainetta käytetään samoilla kierroksilla hieman enemmän. Toisaalta enemmän kuormitetun moottorin hyötysyhde on suurempi. Tästä voisi siis jopa päätellä, että pienemmällä koneella polttonesteen kulutuksen nousu on vähäisempää kuin suuremmalla koneella, perustuen siihen, että suhteellinen kuormituksen nousu (vs. teho max) on pienellä koneella suurempi kuin suurella.
Litraa sadalla siis vaihtelee käytetyn vauhdin, toisin sanoen matkaan käytetyn ajan mukaan. Mielekkäämpää on tietenkin johtaa asiaa suoraan käytettyyn aikaan.
Nyt mielenkiintoista, .. mitä The Rat'n talonpoikaisjärki tähän kommentoi.
Muistan kerran lukeneeni, että on kahdenlaisia kompuroita, huonompi on sellainen, että se ottaa aina täyden täytöksen oli sille tarvetta tai ei. Taloudellisempi malli on sellainen, että se ottaa vajaan täytöksen tarpeen mukaan, ja on näin ollen taloudellisempi. Korjatkaa jos olen väärin ymmärtänyt.
Samanlaista on tullut lueskeltua.
Eikä kompura ota vakiotehoa edes silloin, kun puhutaan perinteisestä eikä muuttuvaiskutilavuuksisesta mallista. Todellinen tehontarve riippuu aina myös lämpötila/paine-erosta, jota vastaan kompura joutuu työskentelemään. Viileällä säällä pääsee vähemmällä.
"Viileällä säällä pääsee vähemmällä."
Ja viileällä säällä tarvii ilmastointia mihin?
Jengi ei näy tajuuvan, että sitä kompuraa ja kylmäaineita voi myös säästää. Eihän kukaan pidä esim. takalasin lämppäriä päällä kirkkaana kesäpäivänä?
Mulla on ollut 5 autossa ilmastointi, yhdestäkään se ei ole hajonnut, enkä ole koskaan edes huollattanut, mutta olen vältellyt turhaa päällä pitoa ja käyttänyt vain tarvittaessa.
Onhan 20 viileämpi sää, jos vertaa liki kolmenkympin lukemiin, joista sai parina edellisvuotena nauttia viikkotolkulla. Silloin tuli todettua myös tämä 1 l/100 km kulutuslisä kaupunkipyörityksessä. Tavanomaisemmassa kesäsäässä vaikutus on puolen litran luokkaa.
Ulkolämpötilan mennessä selvästi alle 20 pistän minäkin masiinan pois päältä. Poikkeuksena ovat hyvin kosteat kelit. Joskus voi kuivaus olla tarpeen, vaikkei ulkolämpötila pyörisi kuin kympin pintaa.
"Poikkeuksena ovat hyvin kosteat kelit. Joskus voi kuivaus olla tarpeen, vaikkei ulkolämpötila pyörisi kuin kympin pintaa"
Juuri näin! Vain tarvittaessa!
"Ja viileällä säällä tarvii ilmastointia mihin?"
Koska kuivattaa kosteutta pois, niin auton sisäilmassa on huomattava ero. Ei sitä kauppamatkalla huomaa, mutta sitten kun posottelee 500 km yhdellä istumalla eroa alkaa olemaan.
Ai, sulla on lasit huurussa ilman ilmastointia? Hikoile vähempi äläkä pärryytä niin paljon sylkeä ajaessasi!
Ymmärrän jos lasit vetää esim. sadekuuron aikana huuruun, silloin on ilmastointi OK, mutta oletuksena kuivalla kelillä ei mitään ilmastointia hommassa tarvita.
Autossani on kaikki lisävarusteet (Avensis) Mutta olen niin tollo ja nuuka lippis-safariasumies, etten niitä käytä.
Varusteitahan käytetään niitä tarvittaessa. Voihan tietysti olla, että joku innokas rämppää niitä alvariinsa.
Toiset ei osaa käyttää sitten edes ajovaloja. Pitää sytyttää sisävalot palamaan, että näkee mitä nopeusmittari näyttää...