Helsingin kaupunginvaltuustossa on jälleen mahdollisuus sanoa ei uudelle ydinvoimalle.
Ydinvoiman hinnasta on esitetty raakoja laskelmia joissa alihintaisella ydinvoimalan hinnalla on saatu ydinsähkö vain hivenen tuulivoimaa halvemmaksi (syöpäsähkö 43,50 €/MWh ja tuulisähkö 52,90 €/MWh.). Luusisi tuollaisella hintaerolla olla helppo tehdä päätös että sähkö Helsinkiinkin tuotetaan tulevaisuudessa tuulivoimalla. Kun ydinvoimalan hinta laitetaan oikealle tasolle syöpäsähkö kallistuu jo hintaan 62,20 €/MWh.
http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/mit-ydinvoima-maksaa/blog/42049/
Näihin hintoihin kun vielä lasketaan ydinvoiman saama valtiontuki olemattoman ydinvastuun muodossa ydinvoima on reilusti tuulivoimaa kalliimpaa.
Ydinvoiman hinnasta on esitetty raakoja laskelmia joissa alihintaisella ydinvoimalan hinnalla on saatu ydinsähkö vain hivenen tuulivoimaa halvemmaksi (syöpäsähkö 43,50 €/MWh ja tuulisähkö 52,90 €/MWh.). Luusisi tuollaisella hintaerolla olla helppo tehdä päätös että sähkö Helsinkiinkin tuotetaan tulevaisuudessa tuulivoimalla. Kun ydinvoimalan hinta laitetaan oikealle tasolle syöpäsähkö kallistuu jo hintaan 62,20 €/MWh.
http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/mit-ydinvoima-maksaa/blog/42049/
Näihin hintoihin kun vielä lasketaan ydinvoiman saama valtiontuki olemattoman ydinvastuun muodossa ydinvoima on reilusti tuulivoimaa kalliimpaa.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Ydinsähkön hinta
http://www.ydinreaktioita.fi/vieraskirjoitus/ydinsahkon-hinta
Hyvä kirjoitus, ja loppukin on hyvä:
"Ruotsiin rakennettavan jättituulipuiston arvioidaan maksavan kuusi miljardia euroa, jos sähköntuotanto on 12 TWh. Saman verran sähköä tuottava ydinvoimala maksaa nykyään noin 7-8 miljardia euroa. Ydinvoimalan laskua taas maksetaan kymmenien tuhansien vuosien ajan radioaktiivisen saastumisen muodossa."
"Ruotsiin rakennettavan jättituulipuiston arvioidaan maksavan kuusi miljardia euroa, jos sähköntuotanto on 12 TWh."
Tässäkin tapauksessa jää nähtäväksi, mikä on lopullinen hinta ja tuotanto.
en odottanut, että joku ei pitäisi väittämääsi itsestään selvyytenä... no, tulipahan sekin nähtyä. Naohdollista tosiaan on, että kustannusarvio on vaikka liian korkea.
Fennovoimalla kiire kertoa voimalansa hinta. Huh - TOSI ISO PAHAI asia....
"Yritystutkija: Kuntien rahat pelissä - Fennovoimalla jo kiire kertoa ydinvoimalan tarkka hinta-arvio
Uutta ydinvoimalaa kaavailevan Fennovoiman pitäisi tulla pian esiin tarkalla hinta-arvioilla Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta.
-Hinnasta pitäisi alkaa olla aika tarkka käsitys, sillä tarjoukset laitetoimittajilta tulivat jo viime helmikuun alkuun mennessä. Miksi olla salaperäinen tässä vaiheessa, yritystutkija Raimo Reiman Lapin ely-keskuksesta ihmettelee.
Hidastelun syyksi hän arvioi sen, että hinta on nousemassa 6,5–7 miljardiin euroon. Tähän asti Fennovoima on ilmoittanut hintahaarukaksi 4-6 miljardia euroa. "
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/yritystutkija kuntien rahat pelissa fennovoimalla jo kiire kertoa ydinvoimalan tarkka hintaarvio/a836961
Tämä onkin ISO PAHA asia:
"Reiman arvioi viime tammikuun alussa sanomalehti Kalevassa, etteivät pienosakkaiden rahkeet kestä hanketta. Hän tosin myöntää mahdolliseksi senkin, että osakkeista kiinnostuvat ulkomaiset sijoittajat."
Tuo tarkoittaa sitä, että Suomeen voi tulla potentiaalisesti maailman ylivoimaisesti vaarallisin energiantuotantolaitos, jonka omistajina on joukko kasvottomia sijoittajia ympäri maailmaa - - - he voivat vaatia laitoksen haltijoilta "pienien riskien" ottoa sijoitustensa tuoton turvaamiseksi.
En tiennyt että tuollaisella propagandasaitilla on noin fiksuja kirjoituksia.
Tekniikka&Talous on kohtuullisen neutraali energia-asioissa. Laita nyt suosikkeihisi http://www.tekniikkatalous.fi/energia/?s=h
ei sen puoleen.... aikanaan minäkin olin hämmästynyt samasata asiasta :)
Tuo t&t energia näyttää ihan fiksulta. Tarkoitin propagandasaitilla tuota ydinreaktioita saittia.
Eiköhön pelastuspalvelua, säteilyvalvontaa ja terrorismin torjuntaa tarvittaisi, vaikka maassa ei olisi ydinvoimaa.
Tietysti tarvitaan ja organisaatiot ovat valmiina.Toivottavasti lähi-idässä ei innostuta liikaa, vaikka pahalta näyttää.
Tuota... Tuulivoima on ylivoimaisesti kalleinta sähköä, mitä tällä hetkellä on myynnissä. Eikä edes kovin ympäristöystävällistä.
Mutta mielenkiintoista kyllä, miten helsingin kaupunginvaltuusto voi päättää uuden ydinvoimalan rakentamisesta? Ydinvoimala jossain Helsingin liepeillä ei tosin olisi mitenkään huono idea, mutta en oikein usko että kaupunginvaltuusto voi sellaisen rakennuttamista ihan itsenäisesti valtuuttaa...
"Tässäkö syy Fennovoiman osakaskatoon? Suomen kalleinta ydinsähköä"
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/tässäkö-
syy-fennovoiman-osakaskatoon-suomen-kalleinta-ydinsähköä
"Viime vuoden lopulla Helsingin Energian johtokunnan kokouspapereista nimittäin selvisi, että Olkiluotoon suunnitellun neljännen reaktorin hintalappu on ainakin kuusi miljardia.
”Arvioni on, ettei Fennovoimaa rakenneta samalla hinnalla. Olkiluodon voimala tulee olemaan huomattavasti halvempi, koska sillä on valmis paikka. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan uudelle paikalle rakentaminen maksaa 20–40 prosenttia enemmän”, Vakkilainen sanoo.
Jo 20 prosentin lisämaksulla Fennovoiman laitos maksaisi yli 7 miljardia euroa. Näin sen sähkön omakustannehinta olisi Suomen ydinvoimaloiden kallein."
No niin. Osakkaat haistoivat ydinsähkön tulevan paljon luvattua kalliimmaksi. - Suomen kalleimmaksi!
Ydinvoimala tuottaa energiaa n. 50 vuotta. Jos se tuottaa tuona aikana energiaa 650 TWh, niin yksi miljardi rakennuskustannuksissa vastaa energian hinnassa 0.0015 €/kWh.
Tukkusähkön hinta on n. 0.04 €/kWh, josta polttoaine ja käyttökustannukset ovat n. 0.017 €/kWh. Jää siis 0.0383 €/kWh rakennuskustannuksille ja voitolle. Jos oletetaan että ydinvoiman omistaja haluaa voitoksi 30 %, jää rakennus ja loppusijoitukselle 0.268 €/kWh. Kun yksi miljardi vastasi 0.0015 €/kWh, voidaan rakennus- ja loppusijoituskustannuksiin käyttää 18 miljardia euroa.
Mikäli rakennuskustannukset ovat 8 miljardia ja loppusijoituskustannukset 2 miljardia, jää tuon 30 % lisäksi vielä katetta 25 % eli sijoitetun pääoman tuotto on 55 %. Ei mikään huono bisnes jos ydinmiilu vain pysyy kasassa.
Tästä pääsemmekin siihen että miksi muutaman prosentin tähden heikolla työvoiman laadulla rakentamisessa ja kunnossapidossa kannattaa vaarantaa 55 % tuotto? Tosin, jos energia tuotettaisiin varastoimalle auringon energia eristettyyn kallioon, päästäisiin tuottoprosentissa reippaasti yli sadan.
Tuo nyt oli laskettu koko käyttöajalle. Jos joku osaa laskea montako prosenttia se tekee vuosituottona, moni olisi varmaan kiinnostunut.
Olet unohtanut koron syöpäsähkölaskelmistasi. Samoin on unohtunut se ettei EPR:n toiminnasta ole minkäänlaista empiiristä kokemusta joten 11/12 käyttöaste on tuulesta temmattu vai pitäisikö sanoa ydinjätteestä temmattu. Ydinvoimayhtiöiden luottoluokitukset putoavat koko ajan eikä lainojen saanti ydinvoiman rakentamiseen ole enää tulevaisuudessa taattua.
Lopeta se trollaaminen ennenkuin aloitatkaan
"Tosin, jos energia tuotettaisiin varastoimalle auringon energia eristettyyn kallioon, päästäisiin tuottoprosentissa reippaasti yli sadan. "
Trolliaiheestasi, josta olet avannut jo oman keskustelunkin http://keskustelu.suomi24.fi/node/10876260 olet kylvänyt bullshittiä lyhyessä ajassa moneen ketjuun ydinvoimapalstalla, minne asia ei kuulu. Pikku vihjauksillasi yrität saada jonkun, tai sivupersoonasi, keskusteluun mukaan keskustelua sabotoimaan. Pidä nyt trollisi vain sillä palstalla, minne se kuuluukin. Jokainmen, jota se kiinnostaa, voi mennä tutkimaan sitä yllämainitusta linkistä.
Älä lähde trollin juttuihin mukaan, jos se edes vihjaa trolliaiheestaan (viestini alla).
Eikö se korko sisälly katteeseen? Vai oleko kuullut että sijoitettaessa osakkeisiin osinkojen lisäksi pitäisi saada vielä korkojakin? Tai toisinpäin.
Kyllä tuo EPR tekniikka toimii luotettavasti jos rakentajat olisivat suomalaisia, voimala rakennettaisiin 40 metriä lähemmäs maan keskipistettä ja instrumentointi tehtäisiin analogisena.
Siinä olet oikeassa että tuotettaessa voimaloita halpatyövoimalla, palkkaamalla huolto- ja käyttöhenkilökunnaksi halpatyövoimaa pätkätöihin, luottamus laskee kuin kissan häntä. Siksihän minäkin vaihdoin kantaani kun luotettavuus laski alle 931.78:n.
Nykyisin kannatan erästä toista tapaa tuottaa meille erittäin edullista energiaa, jossa ei ole turvallisuusriskejä eikä se synnytä päästöjä. Koska tämä on ydinenergian kehumispalsta, en voi kertoa sinulle mikä tuo vaihtoehtoinen energiantuottamistapa on. Mutta mikäpä meidän on täällä kehuessa ydinenergiaa, se on päästötöntä ja edullista energiaa.
Miksi muuten tuo reaktorisäiliön seinämä valmistetaan betonista ja teräksestä joka heikkenee neutronipommituksessa? Eikö kannattaisi laittaa sisäseinään kalvo, jossa nuo neutronit ohjattaisiin törmäämään kvarkinreunaan ja muuttumaan energiaksi? Sehän vain lämmittäisi säiliössä olevaa vettä entisestään ja seinämä kestäisi ohuempanakin paljon kauemmin.
Voisit olla vähän tarkempi ja kertoa kuinka moneen ketjuun? Sinulla on varmaan se tieto siinä mustakantisessa kirjassasi. Siinä missä olet laskenut omat ydinenergialobbaustesi määrät. Mutta kun sinua noin kiinnostaa tuo energian varastointi, voidaanhan me aloittaa keskustelu siitä vaikka täällä. Ei täällä muita näy olevankaan keskustelemassa kuin sinä ja minä ja meidän sivulla olevat persoonat.
Niin, mitäpä mieltä olisit siitä että ei tehtäisikään sitä lämpövarastoa sen ydinvoimalan alla olevaan kallioon, vaan katseltaisiin joku kumpare, joku 200 metriä korkea vuori. Sitten tehtäisiin sen alle tunneleita ja valettasiin niihin kevytsoraa basaltista ja sen päälle kevytsoraa keraamista. Tämän jälkeen vuori olisi lämpöeristetty ja sitten vain rinteille levitettäisiin kerros keraamivillaa ja sen päälle sitten pari metriä kivivillaa. Siinä meillä olisi muutaman ydinvoimalan energiavarasto, ei muuta kuin kesällä energiaa sisään ja talvella ulos.
Onko sinulla muuten tietoa mitä materiaalia nuo tunturimme ovat, esim. Haltiatunturi?
Kenellä lieneekään useammassa ketjussa samoja asioita toistettuna.Onko jostain annettu ohjeita samojen viestien toistamisesta useasssa ketjussa, vaikka todellisuuspohja asialle olisi olematon?
"Auringosta kiveen" nimimerkillä näkyy olevan seitsemässä ketjussa kommentteja. Kaikki niistä käsittelevät ketjun aihetta.
Nimimerkillä "Vastaaja" näyttäisi olevan kommentteja 97:ssä ketjussa ja suurin osa niistä käsittelee muuta kuin ketjun aihetta. Lisäksi lukuisat avaukset uudestaan ja uudestaan samoista tai olemassa olevista aiheista.
Vastaaja näyttää kunnostautuneen myös siinä että hän kommentoi joka toisessa kommentissaan ettei kommentti vastaa ketjun aloitusta. Niitä näyttäisi löytyvän 38 ketjusta. Hauskinta näissä hänen kommenteissaan on se, ettei hän ole pari ketjua lukuunottamatta muissa kommentoinut itse ketjun aihetta. Toinen mieleen jäänyt seikka on hänen kova hyökkäyshalunsa ydinvoimaa korvaavia teknologioita kohtaan.
Tuonhan nyt tietää kaikki.Vuosikausia on sama meno jatkunut, mutta työnantajansa ohjeita hänkin noudattaa.
Ei kai aivan kaikki, vaan ainoastaan ne jotka ovat täällä pyörineet pitemmän aikaa. Itse katselin tätä aihealuetta vasta muutama viikko sitten ja kommentoin muutamaa kommenttia ja vähän yllätyin tämän Vastaajan esittämistä kommenteista. Mutta pian selvisi että hän on ydinvoimalobbari ja näyttelee täällä jotain muka ydinvoiman vastustajaa.
Mutta kyllähän tällaisessa muutaman kymmenen hengen populassa muodostuu oma sisäinen hierargia, jossa tällä Vastaajalla on oma roolinsa. Ja kun vieras tulee, hänelle osoitetaan selvästi mikä on hänen paikkansa. Normaalin eläinyhteisön tilanne.
Mutta se ei estä minua tuomasta täällä esille vaihtoehtoa ydinvoimalle. Se erottaa ydinvoiman vastustajat ydinvoiman kannattajista. Jos aurigonenergian varastointi eristettyyn kallioon ei sovi ydinvoiman vastustajalle, ei hän silloin ole ydinvoiman vastustaja vaan ydinvoiman kannattaja. Se tulee selvästi ilmi Vastaajan kommenteista. Pelko on suuri kun ydinvoimalle on nyt esitetty vaihtoehto joka on edullinen, turvallinen ja päästötön.
Todellista halpatyövoiman käyttöä on muissakin energiamuodoissa vaikka emme sitä huomaa.Aurinkopaneelit valmistetaan pääasiassa Kiinassa ja jopa lapsityövoimalla.Tarkastajia länsimaista ei päästetä lähellekään, eivätkä kennojen ostajat sellaista kyselekään.
Tuo kyllä pitää paikkansa ja lisäksi jos ostetaan kiinalaisia aurinkopaneleita, menee rahat ulkomaille ja ne on sitten meidän keinolla tai toisella hankittava jostakin. Vientihän se olisi hyvä tapa, mutta me hoidamme sen ottamalla jatkuvasti lisää lainaa.
Tuo vaihtoehtoinen tapa tuottaa sähköä ja siinä sivussa myös lämpöä (jonka nimeä täällä ei saa sanoa mutta jonka kaikki tiedämme), on työn suhteen hyvä. Siinä rakentaminen voitaisiin teettää työttömyystyönä maksamalla työttömälle hänen ammattinsa mukaista TES-tuntipalkkaa. Tarvittavien ammattien suhde on aika lähellä työttömien ammatteja joten lähes kaikille löytyisi oman ammatin mukaista työtä.
Koska rakenteet eivät ole mitenkään kriittisiä, myös sekatyömiesten työ kelpaa hyvin. Jos reikä on vähän vino, ei väliä, kyllä se alapään putki voidaan kiinnittää siihen mistä se reikä sattui ulos tulemaan. Tietenkinhän se olisi siisitä jos reiät tulisivat suunnilleen samalta kohdalda kuiluun.
Kyllä ne on alalla toimivat urakoitsijat jotka niitä reikiä kallioihin ja yleensä maaperään poraa.Ei siihen kortistosta ketään oteta käsittelemään hinnakkaita laitteita.100 metrisen reiän kun esim. maalämpöpumpulle porataan niin laitteisto on kallista ja henkilöstö koulutettu ja pääosin kokenutta kyseiseen työhön.Reikä tontilla tasan pystysuora.Itse porauksiin ja louhintoihin käy vain ammattiväki.
Ei niitä urakalla tarvitse tehdä. Ja jokainen poraava henkilö on syntynyt ammattitaidottomana. Koska maassamme ei ole riittävästi poraukseen kouluttautuneita, heitä tietenkin koulutetaan esim. työttömistä autonkuljettajista.
Kun reikiä poraillaan aikamoinen määrä kallioihin niin yhteiskunta ostaa koneet. Eivät ne ole mitään ihmeellisiä, vähän voimaa pyörittämään poranterää ja hydrauliikka painamaan reikää kallioon. Eikä koneet ole mitään kalliita, aivan tavallisia moottoreita ja kiviporanteriä. Se on vain maalämpöpumppuporaajien antama mielikuva että tekniikka olisi kallista ja vaikeaa.
Ja tässä tapauksessa reikiä ei porata pystysuoraan, vaan n. 40 asteen kulmaan joten ammattilaisista ei ole näihin töihin, ei pystysuorilla rei'illä tee mitään lämpövarastoissa. Louhintoihin ja porauksiin käy kortistossa olevat työttömät kun ovat saaneet muutaman viikon koulutuksen. Palkka on työttömän ammatin mukainen TES-palkka.
En nyt lähde työelämän perusasioita tässä opastamaan.Kun alkuun nuorena kossina vedät muutaman projektin kaikkine osatekijöineen ja sitten siirryt vaiheittain suurimpiin hankkeisiin niin tiedät käytännön asioista enemmän.Tietysti edellyttäen että suuntaudut alalle jossa asioita toteutetaan.Pelkälle teoreettiselle alalle suuntautunut ei koskaan pääse näkemään todellista tuotannollistä työelämää.Kiitos kuitenkin asiallisesta keskustelusta.
Jos kerran lukutaidottomat halpatyöläiset kykenevät rakentamaan ydinvoimalan Suomeen, kyllä suomalaiset työttömät oppivat kallion poraamisen. Vaikka et olisi koskaan porannut kalliota, opit sen parissa kuukaudessa kun sinulle se kädestä pitäen opetetaan. Sen jälkeen voit istua ohjaamossa ja siirtää poran uuteen paikkaan, antaa koneen porata ja kun reikä on valmis, nostaa poran pois ja aloittaa uuden reiän poraamisen. Käyt välillä kahvilla, sitten taas ohjaamoon, kunnes on aika ruokailla. Ja sen jälkeen taas ohjaamoon poraamaan ja kahville ja työpäivän jälkeen illanviettoon. Tuollaista päiväohjelmaa kutsutaan työksi.
Eivät työttömät ole sen kummosempia ihmisiä kuin työssä olevat. Suurin osa heistä on ollut työssä ja ovat jatkossakin. Älä aliarvoi työttömäksi jääneitä. Monet työttömät ovat tehneet paperia. SInusta varmaan paperin tekeminen ei vaadi ammattitaitoa, mutta kallion poraaminen vaatii vuosien opettamisen.
Jos työtön otetaan työhön, muuttuuko hänen ammattitaitonsa osaavaksi juuri siinä vaiheessa kun hän työllistyy? Ja jos nämä sinun ensin pikkukiviä poranneet ja sitten isompia kiviä poranneet ammattilaiset jäävät työttömäksi, menettävätkö he kaiken ammattitaitonsa siinä kun ovat saaneet lopputilin?
Mä vaan et pohjoiseen ei ikinä valmistu yhtään ydinvoimalaa. Siitä vaahtoamisen voisi jo lopettaa.
Voimayhtiöthän vei jo teiltä "maat ja veet". Jättäkää leukut laatikkoon, jos lähdette asioimaan.
Kommenttisi ei liity lainkaan ketjun aloitukseen, joka koski ydinvoiman kalleutta. Kun kommentoit, muista kirjoittaa kommenttisi ketjuun johon ne kuuluvat, älä häiriköi äläkä lobbaa ydinvoimaa joka paikkaan. Kun vastailet ketjuun sopimattomiin kommentteihin, ketjun aihe hämärtyy. Tuo (http://keskustelu.suomi24.fi/debate/4304) on oikea paikka kommentillesi.
Mitä näistä välittämään.Ei täällä kukaan noudata ketjun avaajan aihetta.Siis ei kukaan.
Kunhan nyt vähän muistutan tätä yhtä meuhkaajaa, ei sen kummempaa. Ei oteta tätä liian vakavasti. Ja onhan niinkin että kun samat naamat päivästä toiseen "keskustelevat" ydinvoimasta, on hyvä olla välillä jotakin muutakin. Itse asiassa näistä keskusteluista saataisiin paljon mielenkiintoisempia jos kommentointi liittyisi löysemmin ketjun aloitukseen. Keskustelu versoisi haaroja joissa juteltaisiin vain vähän ketjun aloitukseen liittyvistä asioista. Kyllähän tässä rakenteessa kymmenkunta kommenttia mahtuu aina yhdelle oksalle ja ovat hyvin erillään sitten muista.
En enään välitäkään tippaakaan mihin ketjuun mitäkin laitan.Mitäs sitä yksin toiveita noudattamaan kun toiset surutta suoltaa sontaa ketjuun, jonka mielenkiintoiseen aiheeseen toivoisit asiallisia viestejä.
Amerikkalainen ydinvoimayhtiö Exelon valittaa tuulivoiman olen liian halpaa ja alentavan sähkön tukkuhintaa:
http://thegreenmiles.blogspot.fi/2012/09/nuclear-power-operator-complains-wind.html#.UE9pyEKG820
Et sitten lukenut artikkelia jutun taustalla. Eikä lukenut blogin pitäjäkään vaan otti sopivasti lainauksen, jossa lukee, että tuulivoima alentaa sähkön tukkuhintaa. Oikea tapa olisi ollut sanoa, että verovaroin tuettu tuulisähkö vääristää kilpailua ja alentaa tukkusähkönhintaa.
Linkki alkuperäiseen juttuun.
http://thehill.com/blogs/e2-wire/e2-wire/248489-wind-association-drops-utility-with-administration-ties-over-tax-incentive
Sijoitin uutisen "Tuulivoima alentaa sähkön hintaa"-ketjuun Uusiutuvien energioiden palstalle /1/, missä asiaa ei haluta ymmärtää. Ketjussa on myös esimerkkejä tuulivoiman sähkön hintaa lentavasta vaikutuksesta, josta myös viitatuussa viestissä ketjussa http://keskustelu.suomi24.fi/node/10473621/#comment-53860683
/1/ http://keskustelu.suomi24.fi/node/10860792#comment-57238498
"Ydinvoimaoperaattori itkee: "Tuulivoima liian halpaa""
http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041353.pdf
Tuossa Lappeenrannan yliopiston raportissa ydinvoima todettiin edullisimmaksi sähköntuotantotavaksi.
Raportin laskelmissa ydinvoimalan käyttöiäksi oli valittu 40 vuotta ja korkotasoksi 5%. Uusien rakennettavien ydinvoimaloiden käyttöikä on kuitenkin 60 - 80 vuotta ja realistinen korkotasokin on alempi kuin 5%. Noilla arvoilla ydinsähkö on tuotantokustannuksilaan entistäkin edullisempaa muuhun sähköntuotantoon verrattuna.
Lisäksi on muistettava, että tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto vaihtelee paljon ja satunnaisesti.
Ei mikään uusi asia.On tämä tiedetty jo vuosikymmeniä.Mikään ei ole muuttunut.
Edullisimmat sähköntuotantotavat olivat jääneet pois tuosta, vesi jo mainittiinkin.
SPIR (arviotu)
------------
SÄHKÖTEHO [MW] 1500
VUOSIHYÖTYSUHDE 60 %
INVESTOINTIKUSTANNUS [milj. €] 2412
OMINAISINVESTOINTIKUSTANNUS [€/kW] 1350
POLTTOAINEEN HINTA [€/MWh] 0
SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEKUSTANNUS
[€/MWh] 0
KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUKSET, KUN
8150 h/a [€/MWh] 0.8
TALOUDELLINEN ELINIKÄ [a] 50
REAALIKORKO [%] 5.00 %
ANNUITEETTITEKIJÄ [%] 5.08 %
PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA [€/t CO2] -
PÄÄSTÖOIKEUDEN KUSTANNUKSET [€/MWh] -
HUIPUNKÄYTTÖAIKA [h/a] 8150
KÄYTTÖKERROIN [%] 0.93
Edullinen, päästötön, turvallinen, kotimainen.
"Tuossa Lappeenrannan yliopiston raportissa ydinvoima todettiin edullisimmaksi sähköntuotantotavaksi. "
No pieni lapsus hyväksytään, eli vesivoima on toki kaikkein edullisinta, mutta sen Tuukka unohti mainita
"Ydinvoimalaitoksen investointikustannus on 4,125 miljardia euroa ja sähköntuotannon
hyötysuhde on 37 %. Laitoksen teho edustaa suurimpien tarjolla olevien
ydinvoimalaitosten kokoluokkaa."
Tässä täytyy tietenkin olla edellytyksenä se, että saat suurimman mahdollisen ydinvoimayksikön tuohon hintaan. Toisaalta tuo 37% hyötysuhde on toistaiseksi vielä toteennäyttämättä. Esim EPR:ssä se edelyttää pisintä mahdollista polttamaa, suurinta mahdollista rikastusastetta (uraani) ja mm tehon seuranta-ajon mahdollisuutta(myöskin riskin liäys).
Näillä ehdoilla siis mennään vähän alle tuulivoiman hinnan, turvallisuudesta tinkimällä, laadusta säästäen.
Voivat olla nuo tuulivoimaakin koskevat arviot optimistisia. Investointikustannuksiksi oletetaan 1300€/MW. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan "3 MW:n laitoksen investointikustannukset ovat optimiolosuhteissa kuivalla maalla noin 4,5 miljoonaa euroa". Käyttöasteeksi (keskimääräinen teho/huipputeho) oletetaan 25 %. Suomessa toistaiseksi toteutuneet keskimääräiset käyttöasteet ovat selvästi alle tämän.
Ydinvoiman ulkoiset kustannukset
Ydinvoiman ulkoiset kustannukset jätetään lähes aina hienovaraisesti mainitsematta ydinsähkön halpuutta mainostettaessa. Vanhahkon (2003) EU-tutkimuksen mukaan tuulivoiman ulkoiset kustannukset ovat pienimmät
http://ec.europa.eu/research/energy/pdf/externe_en.pdf
Toinen vanha tutkimus http://maxima.ier.uni-stuttgart.de/paris/paris3a.pdf
Suomenkielinen wikipedia:
"↑ The Economics of Nuclear Power (Nuclear energy averages 0.4 euro cents/kWh, much the same as hydro, coal is over 4.0 cents (4.1-7.3), gas ranges 1.3-2.3 cents and only wind shows up better than nuclear, at 0.1-0.2 cents/kWh average.) Helmikuu 2007. World Nuclear Association. Viitattu 3.12.2007. (englanniksi)"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima#cite_note-49
Ydinvoiman ulkoisia kustannuksia ovat mm. pelastuspalvelu, säteilyvalvonta, ja ydinterrorismin torjunta, jonka kustannuksiksi energiaprofessori Peter Lund arvioi Suomessa muodostuvan 5-6mrd euroa, http://yle.fi/uutiset/energiaprofessori_ydinvoima_tekee_suomen_lamauttamisesta_helppoa/5363467
Eiköhön pelastuspalvelua, säteilyvalvontaa ja terrorismin torjuntaa tarvittaisi, vaikka maassa ei olisi ydinvoimaa.
Aivan varmasti tarvitaan ja siksi niitä on myös niissä maissa missä ydinvoimaa ei tuoteta.Osa ohjelmista on perua kylmän sodan ajoilta, kuten muistamme VSS organisaatiot.Suunnitelmia on valmiina eri asteisen tapahtuman varalta aina poikkeuslakeja myöten.
"Eiköhön pelastuspalvelua, säteilyvalvontaa ja terrorismin torjuntaa tarvittaisi, vaikka maassa ei olisi ydinvoimaa. "
Tottakai. Ydinvoima antaa siihen vain lisää tehtäviä, ja paljon. Mm. jotkut kunnat valittavat, että läheisen kunnan ydinvoimala aiheuttaa heille yylimääräisiä menoja, mutta ei tuloja. Lisäksi ydinvoimaonnettomuus vaatii aivan erilaisia pelasastustaktiikoita: onnettomuuden päästöt voi lakaa jo alle 30 min. kuluttua alkutapahtumasta, suurevakuointiin varautiminen, ja mm. neutroonisätelymittaria ei ole kuin STUKilta lainaksi saatavissa (näin viimeksi näkemäni pelastusohjeen tms mukaan), vaikka se voi ensiarvoisen tärkeä.
Jonkin verran pelastustoimintaa tarvitaab naapurimaiden ydinvoimaloiden vuoksi - ja he suomen ydinvoimaloiden vuoksi.
Ydinonnettomuuden pelastussuunnitelmat lähtee siitä, aikaa on neljä tuntia, Ydinvoimalaonnettomuuden päästöt voi kuitenkin alkaa jo alle puolen tunnin kuluessa alkutapahtumasta (STUK).
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9182086
"Ydinonnettomuus - paljonko aikaa?"
Ne naapurikunnathan aina valittavat, kun ovat kateellisia isäntäkunnan saamista kiinteistöveroista. Losiisassa valitus on kai vähentynyt kuntaliitosten takia.
"Neutroonisäteilymittari ensiarvoisen tärkeä." Ei helvetissä, ei sitä "neutroonisäteilyä" voi olla kuin ihan reaktorin lähiympäristössä.
Neutronisäteily tappaa nopeasti ja kaukaa (max. kantama n. 3km),. siksi on hyvä tietää onko sitä ydinvoimalan lähellä. Jos reaktorista on vesi poistunut, neutronisäteily voi olla hyvinkin voimakasta.
Olipa kunnat kateellisia tai ei, ydinvoiman aiheuttamat kustannukset ovat todellisia.
Loviissa "entiset naapurikuntalaiset" tosiaan saavat korvauksen ydinvoimaloiden aiheuttamasta lisärasituksista kuntaliitoksen johdosta - miksi muuten sulle pitää selittää samaa asiaa, jota itsekin selität :D
Merkittävää neutronisäteilyä voi syntyä vain, jos reaktori on kriittinen. Ydinvoimalaitoksella neutronisäteilyn lähde on kaikissa tapauksissa paksujen betoniseinämien takana. Kyllä niillä voimalaitoksen valmiunporukoilla on neutronisäteilymittareita. Tuo 3 km liittyy kai ydinpommeihin.
Lisäyksiä edelliseen viestiini
- neutroonisäteilyn kantama riippuu mm. säätilasta
- Lääkäriliiton mukaan tappava alue ydinonnettomuudessa on muutamia neilökilometrejä. Ympyrän muotoisellaa alueella se tarkoittaisi n. 1km pituista sädettä. Tarkoittaa sitä, että pelastushenkilöillä on vipinää
- Miten ionisoiva säteily ja siltä suojautuminen tulisi opettaa pelastushallinnon kursseilla: http://per.physics.helsinki.fi/kirjasto/ont/jkuusisto/gradu.pdf
""Ydinvoimalaitoksen investointikustannus on 4,125 miljardia euroa ja sähköntuotannon
hyötysuhde on 37 %. Laitoksen teho edustaa suurimpien tarjolla olevien
ydinvoimalaitosten kokoluokkaa."
Jos voimala perustetaan puhtaalta pöydältä, pitää pääomakustannuksiin arvioida maan osto, ydinjätehuolto, loppusijoitus ja laitoksen purkaminen. Sen lisäksi tulee vielä sadoilla miljoonilla erilaisia maksullisia selvityksyä ja tutkimuksia, sekä sen päälle vielä Stukin maksullliset palvelut.
Jos EPR maksaa noin 7 miljardia, niin siihen pitää laittaa mahdollisesti 2 miljardia vielä päälle. Toki oheiskustannukset voi arvioida tahallaan mitättömiksi, joilloin hanke saadaan näyttämään edulliselta. Joka tapauksesa tuo 4 miljardia on selkeästi alakanttiin. Sillä voisi toki saada vielä venäläisen vanhan mallisen voimalan, joka ei ole komannen sukupolven ominaisuuksilla varustettu.
"Tuo 3 km liittyy kai ydinpommeihin."
Eiköhän se liity neutronin elinikään ja nopeuteen. Vapaa neutroni elää vain noin 15s.
TMIssä neutronisäteily ylsi pilviin ja heijastui takaisin ydinvoimalaan (skyshine-säteily). Liikkuu sitkeitä huhuja, että Loviisan reaktoreiden paineastian (kannen) vahvistus olisi tehty tuota ilmiötä silmällä pitäen. Virallista tietoa asialle en ole löytänyt.
Fukushiman ydinvoimalakatastrofin jälkeen suoritetussa Suomen ydinvoimaloiden stressitestissä skyshine ilmiö myös huomioitiin "ei suurena ongelmana", siis ihan kuten kaikki muutkin ydinvoiman ongelmat:
http://www.oecd-nea.org/nsd/fukushima/documents/Finland_ST_Final_National_Report.pdf(niinkuin ei mitään yydinvoiman ongelmaa):
Tuo on ihan huuhaata. TMIssä reaktori sammutettiin jolloin neutronisäteily romahti verraten vähäiseksi. Tuo skyshine tarkoittaa lähinnä gammasäteilyn siroamista ilmasta. Loviisassa voi reaktorihallissa oleilla tehon ollessa päällä. Muutama metri vettä riittää neutronisäteilyn vaimentamiseen.
Tuossa lappeenratalaisten raportissa on oletettu ydinvoimalaitoksen sähköntuotannon polttoainekustannuksiksi 13,5 €/MWh sekä käyttö- ja kunnossapitokustannuksiksi 10 €/MWh. Noista ensinmainittu on varsin korkea, vaikka oletetaan ydinjätehuollon sisältyvän siihen kokonaisuudessaan (polttoaine- ja ydinjätehuolto noin 6 €/MWh vastaa nykyistä käytäntöä). Kaikkiaan nuo kustannukset 1500 MW laitokselle olisivat luokkaa 250 milj. vuodessa, mitkä kattavat aika hyvin voimalaitoksen käytönaikaiset kulut.
tai sitten ei. onnettomuustilanteessa tilanne voi olla ihan toinen.
Onnettomuustilanteessa tilanne on ihan toinen gammasäteilyn suhteen, mutta ei neutronisäteily ole siinäkään tilanteessa huolenaihe. Vaikka reaktorisydän tulisi kriittiseksi, on sen ympärillä riittävästi säteilysuojaa.
Amazing, juuri tuossa se silmänkääntätemppu ehkä tehdäänkin. Eli pääomakustannuksiin laitetaan vain itse ydinvoimala, avaimet käteen. Siitä seuraa, ettei mankalaosuusukunnan jäsenet pysty miteen arvioimaan oikeita kustannuksia.
No, Fennovoiman johto on nyt kovan paikan edessä. Nyt jäsenet vaativat nopeasti oikeita kustannuksia esiin. Noissa ei voi huijata, eli tässä vaiheessa, kun rahoittajien pitää panna miljoonia peliin, pitää myös tietää, mitkä ovat todelliset kustannukset ja mahdolliset tuotto-odotukset.
Ja yhä useammat alkavat kuulla SPIR-voimaloista, jotka ovat puolta edullisempia ydinvoimaloihin verrattuna eikä niissä ole turvallisuusriskejä ja kerran rakennettuna käyttökulut ovat minimaalliset. Tuo tieto vähentää edelleen halua investoida ydinvoimalaan.