Tuli mieleen tosta "Matkiminen ei miellytä"- jutusta, että onko teillä kokemuksia siitä että joku olisi alkanut matkii teitä? Tai oletteko itse alkaneet matkii jotain toista? Miten olette suhtautuneet asiaan?
Mulla on näitä kokemuksia itselläni että mua on alettu matkimaan. Yhellä oli samanlainen tukka ku mulla.
Sitten tää toinen tapaus oli loppuviimein aika pelottavakin tapaus. Tää henkilö muutti tänne kaupunkiin muualta eikä se tuntenut täältä ketään. Muhun sitten tutustui ja siitä alkoi pikkuhiljaa aivan täydellinen kopioiminen ja asiasta huomautti myös muut joten juttu ei ole vain ollut mun pään sisällä :) Loppujen lopuksi sille kehittyi joku pakkomielle että jos joku mies oli musta kiinnostunut niin se alkoi ihan epätoivosesti yrittää pokaa sitä miestä itselleen. Ja ne sen yritykset oli lähinnä aika noloja ja yliampuvia.. no just sellasia että tyyliä voisi kuvailla sanalla "epätoivoinen". En tiedä sitten oliko kyseessä mustasukkauus, eli kun hänellä ei kavereita täältä ollut niin oli mustasukkainen minusta ja siitä että mun huomio jakautuu myös muualle kuin hänelle. Vai oliko sitten vaan kateellinen, alemmuuskompleksinen tms? No jos nyt vaikka annetaan ihan yksityiskohtanen esimerkki niin oltiin baarissa tän naisen kanssa ja istuttiin vierekkäin. Mua vastapäätä (vinosti häntä vastapäätä) tuli istumaan joku mies ja alkoi juttelee mulle. En missään vaiheessa jättänyt kaveria yksin tai mitenkään aiheuttanut hänelle sellasta oloa että nyt mä olen vain sen miehen kanssa siinä ja hän saa istua yksinään. Tää kaveri rupes kurkottelee sieltä pöydän yli sen miehen luo ja suoraansanottuna tyrkyttää itteensä tälle. Se mies katsoi mua ihan silmät pyöreenä että "wtf?". Lopulta tilanne meni siihen että kaveri kurottui siihen mieheen ja rupesi silittelee sen käsivarsia joita piti pöydän päällä jolloin mies otti kätensä pois pöydän päältä. Eli ton tyylistä täysin noloa touhua kerta toisensa jälkeen tältä kaverilta. Itse näissä tilanteissa naureskelin ja pyörittelin silmiä päässäni ja ravistelin päätäni tyyliin ei ******** taas... Muutenkin tää kaveri eli ihan jossain ihmeellisessä valhemaailmassa. Siis sillä oli sellaset ihme kulissit päällä ja puhui ittensä pussiin varmaan vähän väliä. Joku ihan typerä ja mitätön esimerkki vois olla vaikka että se sanoi ettei se koskaan syö mitään sipsejä jne. Sitten kun olin sen luona ja istuttiin keittiössä, se avasi yhden keittiön kaapin ottaakseen sieltä jotain niin se kaappi oli täynnä sipsipusseja. Paiskasi äkkiä kaapin oven kiinni ja oli ihan tulipunanen. Ja toi oli tosiaan ihan vaan yksi esimerkki, vastaavaa tuntui olevan melkeinpä joka asiassa. Mä olen miettinyt jälkikäteen että kenetköhän mä oikeasti tunsin? Vissiin jonkun hänen "ihanne minänsä", en oikeaa häntä.
Noh, 7.10.10 oli torstai ja silloin tuli stoppi mun... miten sen sanois... "itsetuhoiselle elämälleni" josta olenkin täällä kertonut mutten välitä lähteä taas yksityiskohtiin. Mä olin saman viikon viikonloppuna päättänyt että menen paikalliseen baariin ja sanon siellä eräälle pubi-hörhölle (mä en kerro tähän mitä oikeasti olisin sanonut vaan muokkaan vähän, jokainen voi päässään miettiä miten tää lause oikeasti on mennyt) että "jos 'ostat mulle kukkakimpun' niin voin esittää sun tyttöystävääs täällä ja saat mun kaverilta pillua". Mä ajattelin sillon että tilanteesta hyötyy kaikki - mä saan mitä haluan, hörhö saa pillua ja mun kaveri pääsee alemmuuskompleksistaan kun "on saanut vietyä multa miehen". Nyt jälkikäteen ajateltuna olen ERITTÄIN tyytyväinen etten ehtinyt tekee tota. Ensinnäkin toi juttu olis mennyt tavalla tai toisella jälkeenpäin mun kaverin korviin ja ei sen itsetunto siitä ainakaan parempaan suuntaan olis mennyt kun se ois hokannut että olen juoninut koko touhun. Lisäksi, kuten kaikki varmaan huomaakin, tää mun kaveri oli/on selvästi sairas. Enemmän tai vähemmän. Tai en mä tiedä kuinka sairaan kuvan hänestä tän tekstin perusteella saa mutta jos kertoisin kaikki jutut mitä hänen kanssaan oli niin tietäisitte että se on ns. "valmista kauraa". Enää en ole tekemisissä tän ihmisen kanssa. Se johtuu ihan siitä että mun piti vaihtaa kaveripiiriäni kun lähdin niihin päihdehoitoihin, ja hyvä niin. Kuulin ihan vähän aikaa sitten että tää mun kaveri ei varmaan elä enää kauaa. Se on löydetty pari kertaa asunnostaan tajuttomana ja... Huh huh... Meinaa alkaa itkettää kun ajatteleekin :( Mieli tekis ottaa yhteyttä ja koittaa auttaa mutta toisaalta se voi olla sitten mun menoa eikä mun kannata ottaa sitä riskiä.
Mutta joo tällasta.
Ps. Ketä kiinnostaa.
Mulla on näitä kokemuksia itselläni että mua on alettu matkimaan. Yhellä oli samanlainen tukka ku mulla.
Sitten tää toinen tapaus oli loppuviimein aika pelottavakin tapaus. Tää henkilö muutti tänne kaupunkiin muualta eikä se tuntenut täältä ketään. Muhun sitten tutustui ja siitä alkoi pikkuhiljaa aivan täydellinen kopioiminen ja asiasta huomautti myös muut joten juttu ei ole vain ollut mun pään sisällä :) Loppujen lopuksi sille kehittyi joku pakkomielle että jos joku mies oli musta kiinnostunut niin se alkoi ihan epätoivosesti yrittää pokaa sitä miestä itselleen. Ja ne sen yritykset oli lähinnä aika noloja ja yliampuvia.. no just sellasia että tyyliä voisi kuvailla sanalla "epätoivoinen". En tiedä sitten oliko kyseessä mustasukkauus, eli kun hänellä ei kavereita täältä ollut niin oli mustasukkainen minusta ja siitä että mun huomio jakautuu myös muualle kuin hänelle. Vai oliko sitten vaan kateellinen, alemmuuskompleksinen tms? No jos nyt vaikka annetaan ihan yksityiskohtanen esimerkki niin oltiin baarissa tän naisen kanssa ja istuttiin vierekkäin. Mua vastapäätä (vinosti häntä vastapäätä) tuli istumaan joku mies ja alkoi juttelee mulle. En missään vaiheessa jättänyt kaveria yksin tai mitenkään aiheuttanut hänelle sellasta oloa että nyt mä olen vain sen miehen kanssa siinä ja hän saa istua yksinään. Tää kaveri rupes kurkottelee sieltä pöydän yli sen miehen luo ja suoraansanottuna tyrkyttää itteensä tälle. Se mies katsoi mua ihan silmät pyöreenä että "wtf?". Lopulta tilanne meni siihen että kaveri kurottui siihen mieheen ja rupesi silittelee sen käsivarsia joita piti pöydän päällä jolloin mies otti kätensä pois pöydän päältä. Eli ton tyylistä täysin noloa touhua kerta toisensa jälkeen tältä kaverilta. Itse näissä tilanteissa naureskelin ja pyörittelin silmiä päässäni ja ravistelin päätäni tyyliin ei ******** taas... Muutenkin tää kaveri eli ihan jossain ihmeellisessä valhemaailmassa. Siis sillä oli sellaset ihme kulissit päällä ja puhui ittensä pussiin varmaan vähän väliä. Joku ihan typerä ja mitätön esimerkki vois olla vaikka että se sanoi ettei se koskaan syö mitään sipsejä jne. Sitten kun olin sen luona ja istuttiin keittiössä, se avasi yhden keittiön kaapin ottaakseen sieltä jotain niin se kaappi oli täynnä sipsipusseja. Paiskasi äkkiä kaapin oven kiinni ja oli ihan tulipunanen. Ja toi oli tosiaan ihan vaan yksi esimerkki, vastaavaa tuntui olevan melkeinpä joka asiassa. Mä olen miettinyt jälkikäteen että kenetköhän mä oikeasti tunsin? Vissiin jonkun hänen "ihanne minänsä", en oikeaa häntä.
Noh, 7.10.10 oli torstai ja silloin tuli stoppi mun... miten sen sanois... "itsetuhoiselle elämälleni" josta olenkin täällä kertonut mutten välitä lähteä taas yksityiskohtiin. Mä olin saman viikon viikonloppuna päättänyt että menen paikalliseen baariin ja sanon siellä eräälle pubi-hörhölle (mä en kerro tähän mitä oikeasti olisin sanonut vaan muokkaan vähän, jokainen voi päässään miettiä miten tää lause oikeasti on mennyt) että "jos 'ostat mulle kukkakimpun' niin voin esittää sun tyttöystävääs täällä ja saat mun kaverilta pillua". Mä ajattelin sillon että tilanteesta hyötyy kaikki - mä saan mitä haluan, hörhö saa pillua ja mun kaveri pääsee alemmuuskompleksistaan kun "on saanut vietyä multa miehen". Nyt jälkikäteen ajateltuna olen ERITTÄIN tyytyväinen etten ehtinyt tekee tota. Ensinnäkin toi juttu olis mennyt tavalla tai toisella jälkeenpäin mun kaverin korviin ja ei sen itsetunto siitä ainakaan parempaan suuntaan olis mennyt kun se ois hokannut että olen juoninut koko touhun. Lisäksi, kuten kaikki varmaan huomaakin, tää mun kaveri oli/on selvästi sairas. Enemmän tai vähemmän. Tai en mä tiedä kuinka sairaan kuvan hänestä tän tekstin perusteella saa mutta jos kertoisin kaikki jutut mitä hänen kanssaan oli niin tietäisitte että se on ns. "valmista kauraa". Enää en ole tekemisissä tän ihmisen kanssa. Se johtuu ihan siitä että mun piti vaihtaa kaveripiiriäni kun lähdin niihin päihdehoitoihin, ja hyvä niin. Kuulin ihan vähän aikaa sitten että tää mun kaveri ei varmaan elä enää kauaa. Se on löydetty pari kertaa asunnostaan tajuttomana ja... Huh huh... Meinaa alkaa itkettää kun ajatteleekin :( Mieli tekis ottaa yhteyttä ja koittaa auttaa mutta toisaalta se voi olla sitten mun menoa eikä mun kannata ottaa sitä riskiä.
Mutta joo tällasta.
Ps. Ketä kiinnostaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näköjään ainakin sua, koska copypastaat ja teet ihan uuden aloituksenkin. Dorka. :)
Dorka. :)
Dorka. :)