Jos puoliso sairas, millainen "seksi" sallittua?

Hm, meillä ei ole ollut mitään äksöniä yli kymmeneen vuoteen, mutta meillä onkin vielä lapset kotona.

Yleisperiaatteena sanoisin, että jos lapset ovat muuttaneet kotoa, tee mielesi mukaan, mutta kerro aikeesi avoimesti puolisollesi. Tämä sairaus mutkistaa asian lähinnä siksi, että ero saattaa pahentaa vaimosi sairautta ratkaisevasti.

Luulenpa, että valittavanasi on vain kurjia vaihtoehtoja.

Katso pornoa ja runkkaa. Eikö sinulla ole sydäntä lainkaan. Miten voit edes ajatella vuosikymmenien yhdessä olen jälkeen pettäväsi vaimoasi koska tämä on sairaana ja et pääse pukille. Niinkö vähän merkitsee sinulle vaimosi rakkaus. Muista että voit itsekin sairastua ja menettää mieskuntosi. Ei tarvita muuta kuin eturauhaen syöpä ja eturauhasen poisto leikkaus tai kastraatio niin olet täysimpotentti. Siinä voi tulla itku aika miehellekin. Miltä tuntuisi jos vaimo alkaisi pettää sinua koska sinulla ei seisoisi enää koskaan.

Mun vaimo myös, rupesin tapaileen muita, vaikka seksiä jotenkin oli. Nyt tilanne katkolla, koska jäin kiinni. Vaimo mennyt huonompaan kuntoon. En tiedä mitä teen, kun törttöilin. Yritänkö vielä korjata tilannetta? Vaikeaa on.

Miettikää nyt oikeasti ihmiset miltä se siitä sairaasta tuntuisi, jos menet ja petät?

Jos et voi olla pettämättä, eikö ero ole miljoona kertaa parempi ratkaisu, kuin pettää sen läheisen ihmisen luottamus lopullisesti - ja vielä vaikean sairauden keskellä..?

Se sairas ihminen ei toivu siitä pettämisestä ikinä.

Mieti, miltä itsestäsi tuntuisi, että itse makaisit vaikka sairaalassa, neliraajahalvaus. Puolisosi tulisi paikalle ja kertoisi vahingossa, että petti, tai antaa ymmärtää niin tapahtuneen, mutta et itse voisi sille yhtään mitään koska olisit kytkettynä laitteisiin tai muuten sänkyyn tuomittuna.

Niin, miltähän se sinusta mahtaisi tuntua, kun puoliso monen kymmenen tai monen vuoden avioliiton jälkeen mitätöisi sinut seksihalujen takia..? Kuinka itsekäs pitää olla, että sellaista tuskaa antaa sen toisen kokea, joka TAHTOMATTAAN on siinä tilassa kuin on..?

Eroa, jos et voi puolioasi sen vertaa kunnioittaa. Jos kunnioitat puolisoasi, eroat tai ainakin kysyt etukäteen mitä puoliso sinun tilassasi tekisi. Jos hän sitten vastaa, että ei haittaa, mene vain, olisi asia ok. Mutta rakkaimman (onko enää?) selän takana puuhailu on petoksista karmein..

Jos toista kunnioittaa edes hitusen, ei ryhdy selän takana puuhailemaan. Sairaus ei ole valinta, vaan voi sattua kenelle tahansa myös sille superterveelle kuntoilija egoistille. Tässä tilanteessa on petoksista karmein ja sairas ei voi toipua siitä koskaan, koska sairautensa vuoksi ei ole tasavertainen suhdekiitäjä.

Kyllä kovasti sairas saa olla jos ei seksiin pysty. Ite olen nainen ja kokenut syövän vuosia sitten. Rintakehässä oli 70cm leikkaushaavaa. Vatsa leikattu kokonaan reunasta reunaan ja toinen rinta viety totaalipoistolla. Kyllä me ukkokullan kanssa rakasteltiin noin viikko leikkauksesta.. varovaisesti mutta kuitenkin. Ei siinä estänyt vaikka lähti tukka ja muutenkin oli kyllä tosi heikkona.

Kyllä jos minulle tulisi sama tilanne eteen nyt 45 vuotiaana niin mieheni hoitaisin. Toivoa sopii että edes suu toimii jos ei mikään muu ja sillähän jo isäntää saisi ilahdettua...:)

Oikeasti ongelma on että kun ihminen sairastuu se rakentaa kapselin ympärilleen jossa se on minä, minä, minä eikä päästä ketään enää henkisesti lähelleen. Keskittyy vain sairastamaan mikä on todella vaarallsita. Minulla ei ollut tätä mahdollisuutta koskaan vaikka vuoden sairastin. Mies ja lapset potkivat minut ihmiselämään pois sieltä sairausen kapselista. Tsemppiä.

Kysyin siksi että mm kirjailija Merete Mazzarella oli äskettäin vaihtanut sairaan vanhan ukkonsa nuorempan ja vielä kirjoittanut siitä kirjan. Onko se siis eri juttu jos kypsässä iässä oleva nainen tekee niin kuin jos mies tekee niin?. Kirjailija lienee saanut aika paljon ymmärrystä ratkaisulleen. Hän tosin vakuuttaa pitävänsä yhteyttä vanhaan ukkoonsa ja huolehtivansa hänestä. Rahasta ei liene kummallakaan pulaa.

Mulla ei ole toista akkaa katsottuna enkä aio jättää vaimoani. Enkä kirjoittaa romaania ratkaisuistani

Vaimoni tarvitsee minua enkä halua hylätä häntä hädässä. Mutta kaipaan seksiä edes jonkun kerran. Voi olla että vaimoni elää vielä 10-20 vuotta, minä olen omasta kunnostani ja terveydestäni pitänyt huolta.

Meillä on alaikäinen poika ja hänkin tarvitsee minua.

Ehkä jokin harrastus saisi minut unohtamaan seksin, ajattelin ratsastusta, mutta ei, sen lajin parissa on niin paljon kauniita naisia....

Tai jos teettäisin sukupuolenvaihdosleikkauksen. Mulla on säännölliset kasvonpiirteet ja huivi tai peruukki päässä näytän tosi upealta leidiltä. Ehkä pääsisin johonkin kiintiövirkaaankin, ainakin ikäni puolesta olen jo "turvallisessa iässä".

Aloittajalle: Onko vaimosi niin sairas, että minkäänlainen seksi ei onnistu. Seksihän ei ole pelkkää yhdyntää, vaan voi tehdä paljon muutakin. Ymmärrän kyllä, jos ihminen on todella sairas, niin ei seksi pyöri mielessä. Olisiko teidän syytä hakea apua asiantuntijalta ja käydä keskustelemassa miten asian saisi kohdallanne hoidettua. Tällaisiin tilanteisiin kyllä löytyy apua.

Pettäminen on viimeinen vaihtoehto, jolla saat vaimosi taatusti masentumaan ilman toivoakaan paranemisesta. Toivottavasti löydätte ratkaisun pikaisesti.

Häntä ei ole haluttanut seksi moneen vuoteen. Vaikak hän on alle 50 v, nin terveys ja kunto on kuin 80-vuotiaalla.

Olen harrastanut korvikeseksiä, siis ei pettämistä, mutta pornon lisäksi netissä chattailyä tuntemattomien naisten kanssa jne, mutta en ole mennyt niin pitkälle että olisin ruvennut tapaamaan heitä. Kun kerroin siitä vaimolle, hän suuttui ja sanoi että tuollainen on loputtava.

Olisin halukas sellaisiin seksileikkeihin kanssa, vähän sellaista viatonta pikutuhmaa mutta sekään ei kiinnosta vaimoani.

Olen ollut psykologin luona, koska seksiasiat vaivaavat minua ja hän on kanssa ehdottanut parisuhdeterapiaa.

Se asia tosin odottaaa siihen asti että vaimo paranee. Nyt hän on sairaalassa.ja toipuminen voi viedä kuukausia. Nyt on minulla toisaalta tilaisuus näyttää että minä välitän hänestä.

Todennäköistä on että tässä käy niin että vaimo elää 10-20 vuotta vielä mutta hyvin sairaana. Seksiä ei tule häneltä tippumaan koska hän ei ole henkisesti sillä tuulella, ja miehenä ei seksi sairaan naisen kanssa kiinnosta. En haluaisi jättää häntä mutta tarve on sietämätön.

Näytä, että välität hänestä. Se on tilaisuutesi, joka ei koskaan enää toistu. Vaimosi tarvitsee sitä toipuakseen paremmin, älä satuta. Toivon, että, kun pääsette pahimman yli ja keskustelette, niin ne seksi asiatkin alkavat järjestyä.
Jotenkin ajattelisi, jotta selviät pahimman tarpeesi kanssa, niin voisitteko sopia jostakin rajoista esim. olisiko kuitenkin sallitua vaikka se pornon katselu ja itsensä tyydyttäminen. Ymmärrän vaimosi suuttumuksen, sillä se chattailu saattaa lähteä lapasesta, vaikka on rajana, ettei tapaa, siitä on niin helppo jatkaa tuntemattomalle polulle, koska siellä on se toinen, joka kaikin tavoin houkuttelee ja toivoo, että liukastut polulla.
Keskustele vaimosi kanssa uudelleen, kun on parempi päivä, mutta muista kertoa, että tärkein rakkauden kohde on vaimosi.

Kerroppa naisellesi että sairastuneet tai jossain vakavasti loikkaantuneet paranevat paljon nopeammin kun rupeavar sekisä harrastamaan mahdollisimman nopeasti kun kunto koheneen ja ovat parisuhteessa .

Aion kyllä näyttää että välitän, ja olen näyttänyt aikaisemminkin. Olen hoitanut raskaamamt kotityöt jo monen vuoden ajan, koska hän ei ole jaksanut. Olen vienyt hänet autolla aina kun hänen on tarvinnut päästä johonkin, vaikka mnulla ei olisi aikaa ja julkisetkin kulkevat. Olen jäänyt pois hänen toivomuksestaan työpaikan juhlista vaikka niitä ei kovin usein ole. Olen tullut mukaan kun hän on halunnut omien vanhempiensa luokse vaika minua eii huvittaisi. Meillä on vähän erilaiset tarpeet ja kulttuuritaustat. Aikaisemmin kun olimme nuoria, olimme enemmän samanlaisia, nyt olemme kasvaneet erilleen. minä haluaisin viettää keskiluokkaisen perheenisän elämää, harrastaa kaikenlaista sekä yksin että lapseni kanssa. Vaimo haluaa vain katsoa TV:tä ja lukea ja kirjoittaa romaaneja. On totta että kun fysiikka ei anna myötä, niin ei voi oikein muuta.

Mutta aion näyttää että välitän. En aio ensi tilassa pokata ketään toista akkaa, mutta tämä näköalattomuus huolestuttaa. Pelkään että minua pidetään työpaikalla epänormaalina friikkinä (joudun siis katsomaan tyttökuvia ym netistä työpaikalla, kotona sellainen on minulta kielletty, ja istun avokonttorissa jossa yksityisyyttä ei ole).

Yritin purkaa auki näitä asioita psykologin luona mutta en saanut mitään järkeviä neuvoja kuin että minun pitäisi vaimon kanssa puhua. Jos loppuelämä on sitä että olen vain vaimon omaishoitaja ja työpaikalla epänormaali friikki, niin kysyn että mitä h-lkkaria olen tehnyt väärin?

Jotenkin tuntuu että hän ei huolehtinut omasta kunnostaan. Valitti kaikenlaisia kipuja jo vuosia sitten, ettei voi lähteä lenkille tai muulla tavalla kuntoilemaan. Hänen intohimonsa oli ostaa tavaraa kirpputorilta ja asuntomme täyttyi roinasta joka keräsi pölyä ja jota oli vaikea saada mahtumaan. Sisäilma tuntui epäterveelliseltä sen takia. Kun otin puheeksi hänen kirpputorihankintannsa katkesi keskusteluyhteys. Ne löydöt oli kuulemma yhtä tärkeitä hänelle kuin minulle että sain viettää aikaani omien harrastusteni parissa, joita vietin kodin ulkopuolella. Hän ei myöskään halunnut palata töihin äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen vetosi ettei jaksaisi olla missään töissä.

Meidän välillä oli yhdessä vaiheessa paljon erimielisyyksiä siitä esim mitä teemme sillä vähällä vapaa-ajallamme ja niukilla rahoilla mikä meillä on. Vaimo on enemmän halunnut olla kotona tai mökillä tai omien vanhempiensa luona. minä taas olen halunnut matkustaa jonnekin.

Reilu vuosi sitten kun olimme matkalla (se oli minun 50-vuotismatka) hän oli koko ajan kipeänä eikä juuri nauttinut siitä. Sen jälkeen terveys mennyt huonompaan suuntaan. Me emme olleet missään kaukana kuumassa etelässä että olisi ollut jostain myrkytyksestä kyse vaan keski-Euroopassa ja "siistissä" kohteessa. Se tosin oli omatoimimatka joten jouduttiin kävelemään jonkun verran kun siirryttiin paikasta toiseen julkisilla kulkuneuvoilla. En vaan ollut varautunut siihen ettei hän jaksa kävellä. Itse koen syyllisyyttä siitä että pakotin hänet sellaiselle matkalle, mutta toisaalta mikään opastettu valmismatka kuljetuksineen ei meidän budjetila olisi ollut mahdollinen.

Se varsinainen seksiongelma on ollut sitä että hän ei ole halunnut eikä jaksanut, hän on pelännyt raskaaksikin tuloa vaikka on kierukka. Minä olen paennut tilanteesta harrastamalla korvikeseksiä. Olin myös puhelimitse yhteydessä joihinkin vanhoihin naispuolisiin ystäviini ja vaikka oli ihan viattomasta kuulumisen vaihdosta kyse niin vaimo närkästyi ja kielsi yhteydenotot heihin. Olen vähän leikkisä tyyppi mutta osaan flirttailla naisten kanssa niin että tiedän rajani.

Kysymys on siitä että meidän sekä arjen hallinta että tunne-elämä mennyt sekaisin. Alkoholia minä käytän kohtuullisesti, vaimo käytännössä ei ollenkaan. oikeastaan ainoat asiat joista pisdämme yhdessä on elokuvien katselu.

Kyllä mä noudattaisin sen psykologin neuvoa ja yrittäisin vaan sinnikkäästi keskustella vaimosi kanssa. Muuta et oikeastaan voi tehdä. kirjoita vaikka kirje, jossa kerrot huolesi teidän elämästä ja sinun elämästäsi. vaimosi ei voi saurauksilleen mitään, mutta sinun tulkintasi mukaan (rivien välistä paistaa) vaimosi käyttää myös sairauttaan tekosyynä.

Monet vakavastikin sairaat ihmiset elävät täyttä ja hyvää elämää omine rajoituksineen. Nyt kuulostaa, että vaimosi jotenkin piiloutuu sairauksiinsa, vähän samalla tavalla kun sairaalloisen ylipainoiset läskivuorien taakse. Ryhtiliikkeen ja elämänmuutoksen tekeminen voi olla äärettömän vaikeaa kun tilanne tuntuu epätoivoiselta.

Jos vaimosi kieltäytyy elämästä (enkä puhu nyt seksistä, koska se tuntuu olevan ongelmista pienin) et voi sille mitään. Mutta sinun täytyy sanoa syyttämättä häntä, että sinä haluat elää. Sairaus toki vaikuttaa sinuun, mutta sinä et ole sairas. Joku kompromissi teidän tulee löytää. Eri asia on se, jos on jokin akuutti, muutaman vuoden kestävä sairaus, josta voi parantua. Silloin toisen toiveet ja halut eivät vain mahdu siihen pakettiin kun taistellaan hengestä. Mutta sekään ajanjakso ei voi kestää ikuisesti. Se on väärin molempia kohtaan.

Koita siis puhua! Etsi keinoja, älä lannistu heti. vaimosi voi olla vaikea kohdata tilanne, hän voi ensin suuttu, loukkaantua tai pahoittaa mielensä, mutta jos jaksat olla rauhallinen, rakentava ja annat hänelle aikaa sulatella, niin EHKÄ kaikki käy hyvin. Ja jos teet kaiken ilman tulosta, joudut oikeasti valitsemaan ja miettimään, miten loppuelämäsi aiot elää. Sillä elää sinunkin täytyy.

Oletpa hankalassa tilanteessa, mutta olet selkeästi hyvä mies. Suojelepa itseäsi hankkimalla nykyaikainen älypuhelin, jolla voit surffata netissä ja kustannusten hallitsemiseksi siihen rajaton kiinteähintainen datasiirto. Työpaikalla naisten kuvien tai pornon katselu voi johtaa ongelmiin, joten älä tee sitä. Älypuhelimella voit hakea visuaalista kiihoketta omissa oloissasi melkein missä vaan... Opettele tyhjentämään puhelimen selaimen muisti niin vaimokaan ei tiedä puuhistasi.

Kuten tuossa jo aiemmin epäilin on vaimosi tehnyt sairaudesta kuoren ympärilleen missä sisällä vaan eletään sairastaen. sen on helppo tehdä ja vanhana syöpäpotilaana ymmärrän sen. Sinut ja yhteinen elämä on siitä laitettu ulos ja kaikki toimii sairauden kautta. Todella valitettavaa..

Ei sairaus ole peruste lopettaa elämästä. Me eletään täällä vain kerran. Kissa nyt pöydälle ja elämään pariskunnan elämää ei pumpulilla pyöristettyä sairaan elämää...

Minun mieheni potki todellakin tai nosti korvasta minut elämään. Hän sanoi että minulla on syy elää ja vaikka syöpä oli paha, nopeasti etenevä ja olin vasta silloin 33v hän ei antanut minun hetkeksikään jäädä tuleen makaamaan ja elämään "sairaudessa". Olen kiitollinen sillä selvisin todella pienin henkisin vammoin syövästä.

Sinulla on huomattavasti isompi ongelma käsillä kuin seksi. Olet mies ja et ymmärrä sitä kun tiirailet vieraita tissejä. Se on oire että sinun pitäisi alkaa ihan oikeasti elämään joko vaimon kanssa tai sitten ns. sopimusavioliitossa. Olet vielä liian nuori haudattavaksi elävältä..

Hyva Anneanne
Ei syovan sairastaminen sinansa esta seksin harrastamista, ala tee karpasesta harkasta. Meita on paljon tassa samassa paatissa!

Oletko ajatellut etta on myos selkavaivaisia henkiloita, joille seksi on mahdottomuus, tai luustoon levinnyt syopa tuskien takia?

Kylla on aikoja eletty, jos avioliitto kaatuu siihen ettei seksia saa!

Hyvä TT,

masturbointi ei ole missään mielessä pettämistä, tämä on minun mielipiteeni. Toimiston nuorten naisten kähmiminen työpaikan bileissä sen sijaan on sekä vaimosi pettämistä että todella loukkaavaa näitä naisia kohtaan.

Lapsenne on lähes aikuinen ja on hyvä että teidän välinne ovat kunnossa.

Luulen että seksi on parisuhteenne ongelmista pienin. Muistele mihin vaimossasi ihastuit ja rakastuit. Hoitakaa asiat kuntoon.

Minä olen ollut sinkkuaikoina vuosia ilman seksiä (en harrastanut yhden illan juttuja), ja tarpeen tullen, tiedän pystyväni samaan parisuhteessakin tarpeen vaatiessa. Jokainen ihminen kykenee tyydyttämään itsensä seksuaalisesti, eli siis tuottamaan itse orgasmin. Sinun ongelmasi taitaa olla se ettet saa läheisyyttä ja hellyyttä, mitä ei kukaan pysty itselleen tuottamaan. Tästä myös halut vieraisiin joutuvat. Seksihän on siitä kivaa, että siinä saa fyysisen tyydytyksen ja täydellisen läheisyyden toisen kanssa. Juttele tästä asiasta vaimosi kanssa, että mitä mieltä hän on, voisitteko kenties haliskella, pusutella ja hyväillä toisianne enemmän? Siinä samassa saattaa alkaa löytyä energiaa jopa ihan itse hommiin.

Meillä on sallittua masturboida ihan toisen läsnäollessakin, jos toisella ei jostain syystä innosta petipuuhat. Toinen voi jopa innostua auttamaankin. Outoa, mutta toimivaa ns kuivien kausien kannalta. Ja niitä kuivia kausia on aivan jokaisessa suhteessa. Ongelmia tulee kun toisen tai omaan haluttomuuteen ei osata suhtautua, eikä osata pitää läheisyyttä yllä. Yhdynnästä pitäytyminen hyvän syyn vuoksi on ok jopa parin vuoden ajan, kunhan siitä pystytään puhumaan avoimesti, ja toisella on vielä välinpitoa toisen haluja kohtaan. Esim hyväilyt, suuseksi, masturboinnin täydellinen hyväksyminen.

Kiitos vastauksista. Vaimoni on yhä sairaalassa enkö tiedä milloin hän palaa. Kun hän palaa jonkun on hoidettava häntä ja se on minä. Seksistä ei kannata siinä vaiheessa puhua, mutta on sellaine tunne että hänellä on edessä vuosia kestävä sairaalakierre.

Oma mummoni ja vaarini vietti sellaista elämää kun munmmolleni tuli nivelreuma ja sairaalakierre että vaarini muutti erillään asumaan mummosta. En tiedä miksi, mutta jotenkin siinä meni niin. He kuitenkin tapasivat toisiaan ja vaari auttoi myös mummoa kun hän asui kotona, mutta syksyt ja talvet hän siis vietti Heinolan reumasairaalassa. Sitten kun mummo kuoli, alkoi vaari liikkkua muiden naistuttaviensa kanssa. Mä vähän hämmästyin sitä,olin vasta murroikäinen poika itse, mutta hän ei varmaan voinut sille mitään kun oli varmaan vuosikymmenen ellei pidempään joutunut olemaan ilman.

Nykyään sellaisia laitoksia jossa pitkäaikaissairaat makasivat kuukausikaupalla ei enää ole. Sairaat hjoidetaan kotona ja se on omaisille taakka, toisaalta pysyvät välit lähempinä.

En ollut vielä viiko sitten varautunut tällaiseen, silloin hänen toipumisensa vaikutti varmemmalta mutta nyt en voi sanoa mitään. sääliksi käy kyllä vaimoa ja poikaamme. Hän on alkanut käyttäytyä koulussa levottomasti kun äitiä ei ole kotona ja minö saan selitellä hänen opettajilleen.

Mun pitää ilmeisesti varautua siihen että mun seksielämäni loppui tähänTai sitten mun pitää tehdä jokin ratkaisu, että kuitenkin pidän huolta vaimostani nini kauan kuin hän elää. Esim kirjailija Merete Mazzarella teki sellaisen ratkaisun että otti uuden ukon vanhan vielä eläessä mutta jatkoi vanhasta huolehtimisen. Mutta onko se vain naisille sallittua, ja yli 60-vuotiaille?

Riippuu puolison sairaudesta, sen laadusta, oireista, kivuista, yms., millaista seksiä voi harrastaa. Ja sitten mielikuvituksesta, seksi on paljon muutakin kuin akti. Hellyyttä, hyvänä pitoa, halimista, paijaamista, yms. koskettamista kaipaavat kaikki, terveet, mutta varsinkin sairaana ne ovat lääkkeen arvoisia asioita.

Kun itse ajattelen mm. ihmisen seksuaalisuudesta toisella tavalla kuin yleisesti tavataan tehdä, niin mielestäni se on sellainen ihmisen yksityisasia, jota ei kysellä muilta. Siihen ei tarvitse kysyä eikä pyytää kenenkään toisen lupaa, se on henkilökohtaisista henkilökohtaisin ja intiimein ja sisäisin asia, joka pitää hoitaa niin, kuin itsestä parhaalta tuntuu. Sillä lailla, että pysyy tyytyväisenä, jopa onnellisena, terveenä, jaksavana, kokonaisena ihmisenä, joka jaksaa ja ymmärtää hoitaa ja huolehtia niin itsensä ja asiansa kuin lähimmäisensäkin.

Ja jos itsestään ja tarpeistaan ei huolehdi, ei jaksa kenenkään muunkaan puolesta panostaa.

Sairaanakin voi löytyä joku tapa seksin harjoittamiseen. Sen lisäksi on täysin sallittua harrastaa seksiä yksin tai vaikkapa pornosivuilla, eikä se kuulu vaimolle millään tavalla. Sivusuhdekin voi olla kelvollinen ratkaisu, jos toinen osapuoli tietää mistä on kysymys - ja vaimolle ei tarvitse siitäkään ratkaisusta kertoa. Voit jatkaa yhdessä näillä ratkaisuilla, tai voit erota, jos siltä tuntuu. Sinulla ei ole velvollisuutta olla puoliso, vaikka huolehtisitkin hänestä. On järjestelykysymys, jos haluat auttaa häntä ystävänä ja hoitajana, ja luoda seksisuhteen erikseen. Kerro ensiksi hänelle, miltä tilanne sinusta tuntuu.

No en tiedä kumpiko teistä on itsekkäämpi, sinä joka "ruinaat" seksiä vai vaimosi, joka ehkä käyttää sairautta pakokeinona.

Teillä ei ole avioliittoa, on vain kumppanuus ja yhteiskimppakämppä..

Valitettavaa.

Joko haet vaimosi takaisin elämään ja avioliittoon (mutta ei seksillä vaan pitää löytää henkinen yhteenkuuluvuus jälleen) tai sitten eroat.

Kukaanhan ei pakota sinua elämään seksittä, avioliitossa jota ei oikeasti ole.

Voit yhä rakastaa ja huolehtia vaimostasi, vaikka eroaisitte. Tämä on sinun yksi ainutkertainen elämäsi, mieti itse miten haluat sen elää. Pettämistä en voi suositella. Tuo sinun kimpaantumisesi oli jo osoitus siitä, että itsekkyydelläsi ei ole rajoja..Vaimosi siis ei suostu vapaaseen suhteeseen, joko siis keskustelette itsenne seksisuhteeseen keskenänne tai eroatte. Omaksi ratkaisuksesi jää petätkö kuitenkin. Tiedosta silti se, että jos vaimosi siitä ikinä saa tietää, tulee se rikkomaan hänet lopullisesti. Sitten teillä ei todellakaan enää ole seksiä.

Silti, mietipä omakohtaisesti mistä se seksittömyys sai alkunsa. Ettei vaan olisi jotain, mitä teit tai jätit tekemättä. Ehkä se ei olekaan se sairaus.
Olisi aika, että keskustelette aidosti ja puhutte nuo asiat läpi. Jos vaimo ei puhu, niin ala elää omaa elämääsi ja tee omat ratkaisusi. Kukaan ei tosiaan pakota pysymään avioliitossakaan, jos sinusta tuntuu että vapaus on ratkaisu ongelmiin.

Ilman seksiä on helppo elää kun ei ole parisuhteessa. Ilman läheisyyttä on kidutusta olla parisuhteessa. Koita löytää läheisyys vaimosi kanssa.

Sallittua? Sellainen josta molemmat nauttivat. 80v lähestyville tuttu ilmiö jo vuosien ajan.
Penetration vaihtoehtoja tuskin tarvitsee ryhtyä selvittämään!

Vanha ketju😄. Mutta on ratkaisu löytynyt? Olet jo pappaiässä?