Olen siis pahasti retkussa työkaveriini.. Jonkin verran jotain flirttiäkin oli ja puhuimmekin asiasta mutta ilmeisesti tämä toinen osapuoli ei ollut minkään verran tosissaan sillä sain hänen olevan ihastunut toiseen työkaveriini.
Tämä vain ei ole kiinnostunut kyseisestä henkilöstä ja ilmeisesti heidän välinsäkin ovat menneet.
Välimme ovat nykyään melko jäätävät emmekä puhu enää toisillemme emmekä edes katso toisiamme..
En tiedä mitä pitäisi tehdä kun kuitenkaan tunteet eivät ole lähteneet vaikka kuinka yritän.. Sattuu.
Miten ihmeessä pääsen tästä sopasta pois!?
Tämä vain ei ole kiinnostunut kyseisestä henkilöstä ja ilmeisesti heidän välinsäkin ovat menneet.
Välimme ovat nykyään melko jäätävät emmekä puhu enää toisillemme emmekä edes katso toisiamme..
En tiedä mitä pitäisi tehdä kun kuitenkaan tunteet eivät ole lähteneet vaikka kuinka yritän.. Sattuu.
Miten ihmeessä pääsen tästä sopasta pois!?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Missäs päin tämä tapahtui? Kuulostaa jotenkin tutulta. Itse ainakin olen niin pihalla, etten tiedä mitä pitäisi tehdä. Hankalapa tuo on sinuakaan neuvoa. Oulun korkeuksilla minulla nämä ongelmat ovat.
Helsingissä.. Todella ärsyttävä tilanne. ÄH.
Työpaikat on hankalia paikkoja ihastua, koska todelliset mahdollisuudet alkaa selvittää onko jotain molemminpuolista vetoa, ne on aika vähäiset. Siis jos haluaa säilyttää työrauhan niin sit ei ehkä kannata lähteä kovin aktiivisesti flirttailemaan, etenkin jos on niin ettei se toinen ole kiinnostunut.
Hyvä neuvo tilanteeseen voisi olla, että koita etsiä parisuhdetta muualta. Hyviä miehiä ja naisia on vapaana. Lähde ihmisten kotikemuihin tutustumaan uusiin ihmisiin. Ota joku uusi harrastus, jossa tapaat ihmisiä. Tai sit ota itseäs niskasta kiinni ja käy sille ihastukselle sanomassa jotain. Molemmat varmaan osaa puhua asiat niin ettei välit ja työrauha mene?
Terveisiä Oulusta. Tilanne välillämme on jäätävä. Illat ja yöt pyörin kotona ja odotan että aamulla taas näemme....no näemme, mutta emme ole näkevinämmekään toisiamme. Emme puhu toisillemme. Kumpikin tietää, että toinen tarkkaillee toistaan koko ajan, mutta silti pidämme tätä kummallista näytelmää yllä.
Tieto lisää tuskaa:
Jep! Samaa ihme peliä pelaamme me. Esitetään ettei nähdä, kunnes jää jollain tapaa murtaa ja vitsailemme taas.
Saan hänet kiinni tuijottamasta minua ja sen jälkeen kääntyy taas äkkiä pois..
Kyllä, näytelmää!
Olen jo luovuttamassa. Olet liian varovainen, en jaksa enää odotella siirtoasi. Totta on että työkaveritkin näkevät 'tilanteemme', jättävät meidät kahden kahville yms. Mutta mitä teemme me? Puhumme vaisusti työasioista samalla toivoen että joku kolleega tulisi ja pelastaisi meidät tästä tukalata juttutuokiolta. :) En voi kuin nauraa itselleni, ja meille.
Kerro vähän alapään vaivoistasi, se yleensä laukaisee tilanteen.