Rakastaahan voi sinänsä ilman tykkäämistä. Mutta tykkääminen on vähän eri asia. Joten; tykkäätkö puolisostasi? Kauan olette olleet yhdessä?
Joskus aikaisemmin ihmettelin kun mieheni sanoo silloin tällöin että tykkää minusta ja sitten toisinaan sanoo rakastavansa. Mietin, että eikö ne ole sama asia.. Mutta hoksasin, että molemmat ovat ihania ja hieman erilaisia asioita..
Joskus aikaisemmin ihmettelin kun mieheni sanoo silloin tällöin että tykkää minusta ja sitten toisinaan sanoo rakastavansa. Mietin, että eikö ne ole sama asia.. Mutta hoksasin, että molemmat ovat ihania ja hieman erilaisia asioita..
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jo vain, tykkään ja arvostan kovasti. Ja rakastankin yleensä. Yhdessä oltu 20 vuotta.
olleet yhdessä lähes 20v ja kyllä! Tykkään ja rakastan ihan hurjasti tuota aviomiestäni!
Tykkään! :)
Joo... ihmiseen voi olla rakastunut ja haluta sitä vaikka ei "tykkäisi" siitä. Olen tällaisessakin suhteessa joskus ollut.
Aviopuolison kanssa on vähän silleen, että siitä kyettävä myös tykkäämään. Muuten menee elämä kokolailla päin hlvettiä.
Siis aloittajalle-Rakastaahan voi sinänsä ilman tykkäämistä-siis eihän toi nyt pidä ollenkaan paikkansa. Ensin sun täytyy tykätä ja mikä on edellytys rakkaudelle ja siitä voi sitten jatkaa...
Wanhalle uggomiehelle, olet aivan oikeassa, rakkaus ja tykkäys on sanasi oikeassa merkityksessä aivan eri asia...
Tykkääminen tottakai tulee ensin, se todella on edellytys rakkaudelle. Mutta ajan saatossa tykkääminen voi kadota,mutta rakkaus silti voi säilyä. Siksi kysymys oli tykkäätkö VIELÄ puolisostasi.
Rakastan aviomiestäni, mutta valitettavan usein en pidä hänestä lainkaan hänen tekojensa takia. Tykkääminen on on-off-juttu, mutta rakkaus on perusta.
Sanana rakkaus ei sovi suuhuni! Tuntu aitelalta.
Suhteemme alussakaan emme tuntenet mitaan hillitonta kiihkoa. Omalta osaltani ne vuodet olivat kuluneet toisen sortin suhteissa.
Meilla on paljon yhteista. Muutakin lapsemme ja yhteinen talous.
Vaimo huomioi tarpeeni erittain pitkalle odottamatta mitaan vastineeksi.
Vastaavasti minulle on tarkeaa vaimoni kaikinpuolinen hyvinvointi ja taattu turvallisuus myos jatkossa.
Kiintymys on vahva. Onko tama sitten tykkaamista? 43:n aviovuoden aikana en ole sita pohtinut.
Yhdessä 24 vuotta ja monenlaista käyty läpi, sitäkin, ettei niin hirveästi olla tykätty, mutta rakastettu kylläkin. Voisin allekirjoittaa mitä Pitkän liiton vaimo kirjoitti.
Omasta mielestäni tärkeintä aviopuolison valinnassa on yhteisten arvojen ja päämäärien lisäksi fyysinen yhteensopivuus. Pettämisiä ei tule niin helposti (jotka romuttavat liiton luottamuksen ja rakkauden), kun fyysistä vetovoimaa ja seksiä riittää. Ja vuosien myötä seksi vain paranee.
Nuorena mentiin naimisiin, 35 tulee täyteen kohta, eli kokoajan paranee, pois en antas.
Jos se ap ottaa vaan sen siivousmopin käteen ja lähtee omaan työpaikkaan siivoamaan! :D Siivooja kun susta on tullut ei prkl :DD Paljo on tuntipalkka biahhahhaaa :DDD