Tapasin todella mielenkiintoisen miehen. Hänellä on niitä kaikkea piirteitä mitä miehessä arvostan (mm. urheilullisuus, fiksu rehellisyys, avoimuus ja sosiaalisuus).
Viihdyn hänen seurassaan ja hän on kiinnostunut minusta. Olen aina katsonut hänen peräänsä ja pitänyt häntä komeana, mutta se mikä tuntuu olevan suurin ongelma on hänen pituutensa. Hän ei ole paljon minua pitempi.
Olen nuorimmainen lapsi ja minusta on aina huolehdittu, sen takia kai haluaisin tuntea mieheni seurassa itseni turvalliseksi ja pitkät miehet tuovat tätä turvallisuuden tunnetta.
Pystyykö tämän ulkonäöllisen seikan ylittämään? Eihän kukaan ole täydellinen, enkä haluaisi yhden ominaisuuden pilavaan mahdollisuuksiani häneen. Miten pääsen tämän yli?
Viihdyn hänen seurassaan ja hän on kiinnostunut minusta. Olen aina katsonut hänen peräänsä ja pitänyt häntä komeana, mutta se mikä tuntuu olevan suurin ongelma on hänen pituutensa. Hän ei ole paljon minua pitempi.
Olen nuorimmainen lapsi ja minusta on aina huolehdittu, sen takia kai haluaisin tuntea mieheni seurassa itseni turvalliseksi ja pitkät miehet tuovat tätä turvallisuuden tunnetta.
Pystyykö tämän ulkonäöllisen seikan ylittämään? Eihän kukaan ole täydellinen, enkä haluaisi yhden ominaisuuden pilavaan mahdollisuuksiani häneen. Miten pääsen tämän yli?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jätä tämä ihanuus sellaiselle naiselle, joka oikeasti arvostaa ja rakastaa miestä.
Kiva juttu. Ja eikai nyt kukaan muutenkaan valitse kaveriaan mittanauhan kanssa vaikka vähän pinnallisessa kulttuurissa nykyään taidetaan elää.
Miten voi pituus tuolla lailla haitata???? Ja miten se pituus tuo turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta??? Naisena en ymmärrä.
Olin viisi vuotta itseäni sentin lyhyemmän miehen kanssa. Hän on samantyyppinen, kuin kuvailemasi mies. Minua hänen mittansa ei häirinnyt yhtään. Hän oli fyysisesti ja psyykkisesti vahva. Häntä ei häirinnyt, että pidin yli kymmenen sdntin korkkareita. Meistä kumpikaan ei edes ajatellut asiaa.
Jos tuo mies miellyttää sinua ja sinä häntä, ei teidän yhdessäololle saa pituus olla esteenä. Ole rohkea. Tee itsestäsi niin vahva, että pystyt itse huolehtimaan itsestäsi. Ei sitä kukaan muukaan tee, ei pitkä eikä lyhyt.
Siltä tuntuu, että miehen kohdalla pituus ja sen pituus tuntuvat olevan kriittisiä tekijöitä? Mitkä kaksi ovat naisen vastaavat kriittiset tekijät, ukoisesti siis?
Ei kannata pilata tätä "juttua" noin mitättömän asian vuoksi. Itselläni on mies, joka on saman pituinen kuin minä eli 175 cm. Hän harrastaa jalkapalloa ja muutenkin on liikunnallinen,kroppakin on hyvässä kunnossa, luotettava ja erittäin sosiaalinen. Olemme olleet yhdessä neljä vuotta ja koskaan en ole oloani tuntenut turvattomaksi hänen seurassaan. Ei se pituus tee miehestä mielestäni yhtään miehekkäämpää tai turvallisempaa. Kyllä se luonne ja muut ominaisuudet on paljon tärkeämpiä. Muista se, että kukaan ei voi pituuteens vaikuttaa eli asiasta ei koskaan kannata miehelle huomauttaa, sillä se loukkaa ja silloin hän tietää, että olet pinnallinen tai ulkonäkökeskeinen ihminen. Ja tollasia miehiä on sitten harvassa, et voit joutua katumaan, jos et anna hänelle mahdollisuutta.
Jos turvallisuudentunne on sinulle se juttu, voisitko saada saman tunteen miehen rotevuudesta ja voimasta, itsevarmasta ja vahvasta asenteesta tai huolehtivista ja suojelevista eleistä? (jos sellaisia on, tai pyytää miestä panostamaan sellaisiin) Sanot kuitenkin, että mies on sentään hiukan pidempi kuin sinä, joten ei tilanne ihan toivoton ole.
Go for it, Ei ymmärrä ja Kertokaaluottamuksel - omalla kohdallani miehen pituus on tärkeä juttu, sillä jos mies on lyhyempi tai vain hädintuskin minua pidempi, tunnen itseni isoksi häneen nähden ja sitä kautta rumaksi :-( Nuoruuden traumoja, joista on vaikea päästä ihan kokonaan eroon. Lyhyen miehen kanssa tulee myös epämiellyttävä fiilis, kuin olisin hänen isosiskonsa tai tätinsä tai hoitajansa, koska alaspäin katsoessani herää tahtomattakin tunne auktoriteettiasemasta, jota en missään nimessä halua. Ja kun tuntee itsensä rumaksi amatsoniksi ja miehen hoitotädiksi, siitä ovat romanttiset fiilikset kaukana. :-( Olen yrittänyt :-( Siksi oma pituus 7 cm on minulle melko ehdoton raja. Pinnallistako?
Meitsi on 165cm ja eipä ole naiset innostuneet. uskon et en koskaan saa tyttöystävää
Kannatais ainakin vähän muuttaa tota sun asennetta! Onhan olemassa lyhyitä naisiakin, joten esim 155 cm pitkän naisen rinnalla sinähän näytät pitkältä. Ei kaikki naiset oo pinnallisia tai ulkonäkökeskeisiä. Itselleni luonne ja elämänasenne merkkaa paljon enemmän. Mutta tollanen pessimustisyys on kyllä luontaantyötäväpiirre!
Joo, ennen mä olin positiivinen ja sosiaalinen. Sit kun tajusin 10 vuotta sitten et näin lyhyt ei kelpaa lukuisista yrityksistä huolimatta niin aloin olemaan sitä mieltä et naiset on tosiaan ennakkoluuloisia ja suvaitsemattomia. Tässä asiassa ei kuule ole mun asenteella merkitystä. Olen sen omin silmin nähnyt et lyhyt ei kelpaa.
tuollainen satu minullekin kerrottiin lapsena
Kasva ensin ja jätä tällä erää hyvä mies rauhaan.
Jos te tytöt olisitte oikeasti isokokoisia (pituussuunnassa, teidän leveyksistä en tiedä ja itsehän olen hoikka), ette olisi noin pinnallisia, koska teillä ei olisi varaa pinnallisuuteen. Mä olen tottunut olemaan ihmettelevien tuijotusten kohteena aivan samoin kuin mua erittäin paljon lyhyempi ex-mieheni, jonka kanssa oltiin yhdessä yli 10 v. Hurmuriluonne ja maailman ihanimmat silmät (pidän myös Hjallis Harkimosta :)
Kun kaksi sielua kohtaa ja kun toinen sielu kuuluu sen sukupuolen edustajalle josta itse on kiinnostunut, se on menoa. Siitä syntyy todellinen turvallisuudentunne eikä jonniijoutavista pituuseroista! Toisaalta ihan vaan teidän menetys, jos koko ajan tarkkailette miltä te luulette näyttävänne.
Minä taas olen pikkuhiljaa rakastunut itseäni lyhyempään ja kevyempään mieheen hänen luonteensa ansiosta. Hän on huomioiva, mukava, hauska, kiva, fiksu, taiteellinen kuten itsekkin eli luova persoona, huolehtiva, söpö ja huumorintajuinen. jne. jne. Mikään ei hänessä haittaa minua.
Kaikkea se rakastuminen teettääkään...
No huhhuh, ei voo haitata hirveästi jos hän on lähes saman kokoinen kun sinä itse! Vertaan taas tätä omaan suhteeseeni, jossa mieheni on n. 7cm lyhyempi kuin minä. Se häiritsi minua joskus, mutta jos oikeasti rakastaa niin sen ei kuulu haitata. Jätä mies muistoihisi, jos sinua noin paljon häiritsee!
Me elämme tasa-arvon aikaa jossa miehet saavat olla vain sikoja.
Jos nainen tahtoo vain pitkiä miehiä ja on mittanauha kädessä, hän on itseään kunnioittava rohkea nainen joka haluaa vain varmistaa ettei joudu hukkaamaan kallisarvoista elämäänsä jonkun lyhkäisen hukkapätkä-luuserin kanssa.
Jos mies alkaa mittailemaan naisen rintojen kokoa niin HÄN ON ILJETTÄVÄ SIKA!!! SIKA!!! SIKA!!!! ETTEKÖ TE MIEHET MUUTA AJATTELE KUIN JOTAIN RINTOJEN KOKOA??? MITAT KÄDESSÄ, NIII-IN!!! EIKÖ YHTÄÄN HÄVETÄ, SIKA SIKA SIKA!!!
"Pystyykö tämän ulkonäöllisen seikan ylittämään?"
No sinä et ilmeisesti pysty. Eiköhän sinun ole parempi etsiä joku toinen mies, niin tuokin mies saa naisen joka ei tuijota pelkkää pituutta?
Siis mies on jopa sinua pitempi, mutta silti nillität noin naurettavasta asiasta? Kehittäisit hieman sitä omaa itsetuntoasi, niin pystyisit valikoimaan seurasi vähän paremmin perustein?
Mitä merkitystä on pituudella? Siis oikeasti.
En voi käsittää tuota, ihminen on ihminen, olihan pitkä tai lyhyt. Se mitä on tuolla sielussa, sydämessä, aivoissa on tärkeintä.
Nainen 172cm ja olen seurustellut 160cm miehen kanssa. Lasteni isä oli saman mittainen kuin minä.
Nyt olen ihastunut mieheen joka on hiukan minua lyhyempi, pituus onkin ongelma tälle miehelle, joten sen takia ilmeisesti meistä ei tule mitään
Minusta olisi tosi kurjaa seurustella sellaisen naisen kanssa, joka häpeää minua pelkän lyhyyteni takia. Olen paljon muutakin kuin pituuteni. Jos se naista niin kovasti koko ajan ahdistaa, niin miksi edes yrittää? Kyllähän minäkin siedän siinä ihastukseni kohteessa monta epätäydellisyyttä.
Jestas..
Ihan pahaa tekee jo miehen puolesta, kun on päätynyt kaltaisesi lobotomiitin kanssa tekemisiin. Se mies oikeasti ansaitsee parempaa.
"Pystyykö tämän ulkonäöllisen seikan ylittämään?"
Jos pystyisit, et kyselisi täältä.
"Eihän kukaan ole täydellinen, enkä haluaisi yhden ominaisuuden pilavaan mahdollisuuksiani häneen. Miten pääsen tämän yli?"
Hyppää vaikka junan alle. Eipä tarvitse ajatella sen jälkeen yhtään mitään.
Ääh, kylläpä kuulostaa lapselliselta.
Mä olen ihastunut mieheen, joka on mua lyhyempi, vähän läski ja tukkakin lähtee hyvää vauhtia. Eipä haittaakaan juuri yhtään, koska hän on älykäs, hänellä on samanlaiset arvot kuin minulla, hyvä sydän ja loistava huumorintaju.
Tuommoiset pituusjutut kävi mielessä joskus 15-vuotiaana kyllä...
arvasin et täs on jotain tän tapaista viritystä pelissä,nimittäin se et tämä naikkonen hakee ja pitää sitä yhtä tunnetta niin jumalallisena piirteenä TURVALLISUUS.
sen voin sanoa että minulla on ollut 2 pitkää miestä ensimmäinen oli 186cm ja toinen 184-190 (muistaakseni) ja sen voin sanoa että kumpikaan ei ollut näistä turvallinen. ei se pituus tee miestä turvalliseksi.
kuten joku sanoi aiemmin mitä jos jättäisit tämän hienon miehen jollekkin joka todella ansaitsee hänet, sinusta huokuu niin kypsymätön epävarmuus esille ku mietit jotakin pituutta! plus mikä naurettavampaa haet siihen vastausta suomi24 sivulta.anteeksi loukkaavaa asenne mut en ymmärrä sua yhtään
mua taas vituttaa ihan suunnattomasti omasta puolestani joo olen 167cm mies,mut mitä sitten??? kuule ollu useampikin seurustelusuhde takana elämänaikana ja sen sanon et naiset hurmataan ihan muilla avuilla ku senteillä,tietenkin löytyy näitä nirppanokkia jotka jumaloivat näitä senttejä miehissä mut so what! ja niin mikäs vituttaa se et jotenki tuntuu et sellaset lihavat rumat akat joista paistaa ulos epävarmuus yrittävät tulla iskemään,ja mistä tämä johtuu he ajattelevat tadaa lyhyt mies sillä on huonoitsetunto se lämpee varmana tälläselle pullasorsalle,oikeesti älkää ikinä yleistäkö et kaikki miehet ovat senteistä katkeria ja epävarmoja se ei ole totta !