ihastua työkaveriin, ei siitä hyvää seurannut... Katkeruutta, vaivautuneisuutta ja monenmoista negatiivista, kun kuitenkaan ei aivan voi toista vältellä.
Toisilla käy parempi onni mutta en sitä kuitenkaan suosittele! :((
Toisilla käy parempi onni mutta en sitä kuitenkaan suosittele! :((
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei kai se ihastuminen ketään haittaa. Sen ilmaiseminen väärällä tavalla voi sen sijaan haitata.
jep, juurikin näin! Jotkut urpot välttelee, toiset osaa käyttäytyä ihmisiksi! Etenkin miehet näyttävät handlaavan kyseiset tilanteet aivan ääliömäisesti. Yritäpä itse olla duunissa kaikkien kaveri, myös kyseisen ihmisen, olla normaalisti ja hoitaa duunit duunina ja toinen osapuoli on vaan niin hiton ääliö ja välttelee viimeiseen asti, tauoilla ei edes puhu saatikka katso päin. Taitaa pian muuttua omakin asenne ja saa tietää että sitä saa mitä tilaa...
Kyl ne naisetkin osaa tän pelin... jääkylmää käytöstä.
No mutta mikä ongelma se on???, jos nyt vaan välttelee niin mitä sitten, ei kai nyt mitään lakia ole olemassa että pitää väkisin olla niin saadanan sosiaalinen jos ei huvita, viesti on mennyt perille:"vedä vaan säkin vidun äijä kätees", ei kai välttely ketään haittaa, eri asia jos ei uskois ja puristelee pepusta, sehän se ongelma olisi.
no henkilökohtaisesta kokemuksesta voin sanoo et teen duunia 8 tuntia päivässä ja mun mielestä se on aika hiton paljon aikaa kuluttaa elämässä kenenkään ihmisen välttelemiseen tai muuhunkaan negatiiviseen. En muutenkaan tajua että mikä tarve aikuisella ihmisellä on duunipaikalla vältellä, luulisi et sosiaaliset taidot olisi sen verran kehittyneet et työpaikalla voi sen verran työntää henk.koht. tunteet sivuun et kaikkien kanssa tulis toimeen eikä olis vaivaantunut olo. Ja vielä jos on itse tehnyt aloitteen ja "mokannut asiat" niin luulis ottavan vastuun asiasta eikä vaan piiloutua ja vältellä. Mut näköjään jotkut vaan haluaa tehdä elämästa mahdollisimman monimutkaista ja vaikeaa.
Ei se välttelijä varmaan pahaa tarkoita. Eikä haluaisi itsekään olla vaivvantunut. Se koittaa vain päästä yli tilanteesta miten parhaiten taitaa.
Älä ala kostamaan sille, siitä seuraa vain lisää ongelmia koko työyhteisölle.
Miläli se välttely ei mitenkään haittaa itse työntekoa, niin en edelleenkään näe mitään ongelmaa missään, eihän muutenkaan kaikki ihmiset tule keskenään toimeen. Eri asia on jos työt kärsivät niin sittenhän se on aikamoista urpoilua.
Itse välttelin siksi että olen niin saam**in ujo nainen sille johon olen lääpälläni!
Yritän työstää ja päästä tuosta ujoudesta koska haluan sen miehen!
Tänään luulen vähän jo onnistuneenikin. Toivottavasti!
oisit valikoinu huolella, eikä sellasta jota haluat vältellä !!!!?????!!!!!!!!!!!
Tuo välttely vaikuttaa kuuluvan työpaikoille. Sehän on ihan järkeen käyvääkin.Onnea vaan kaikille työpaikkaihastuneille ja heti perään kerron vinkin. Sen ihastuksen kanssa pitää nopeasti selvittää välit tai sitten pitää vaan heittää tunteet sivuun ja alkaa etsiä seuraa muualta. Itse en oo onnistunut tässä, mutta tajuan, että niin moni ihmissuhdevyyhti aukeaa. Ajatelkaa itseänne älkääkä roikkuko liian pitkään jossain haavetulevaisuudessa kiinni.
Yleensä välttely on merkki siitä ettei toinen halua olla missään tekemisissä kanssasi. Työpaikka ihastukset loppuu yleensä aikanaan. Ei kannata elätellä mitään suuria. Mitä sitten jos toinen aloitti, eikö se sitten saa lopettaa? parempi lopettaa, niin että toinen tajuaa. Miksi jutella jos ei halua olla missään tekemisissä. Aikuisen ihmisen on ymmärrettävä, jos leikkiin lähtee niin kestäköön. Jos olo tuntuu tukalalta kannattaa varmaan vaihtaa työpaikkaa. Miksi pitäisi tauoilla jutella sellaisen työkaverin kanssa, jos ei halua olla missään tekemisissä. Työpaikka on työpaikka, ei mikään toisten miellyttämispaikka. Kannattaa elää ihan omaa elämää ja ymmärtää tosi asiat.
Välttely on myös merkki siitä, että tosiasioita ei uskalleta kohdata. On helpompaa vältellä, kuin kohdata tunnepitoisia asioita. Käsittelemättömät tunnesiteet aiheuttavat epärationaalista käyttäytymistä, johtuen epävarmuudesta toista osapuolta kohtaan. Mutta tarvittaessa aikuisen pitäisi osata nostaa kissan pöydälle, jos menneisyyden tapahtumat aiheuttavat ongelmia työpaikan ihmissuhteissa. Sen vuoksi työpaikkaa ei tarvitse vaihtaa. Jos tilanteen aiemmin aloittanut osapuoli lopettaa ihmissuhteen kertomasi tavoin, uskoisin sen olevan toiselle osapuolelle hyvin loukkaavaa. Varsinkin jos näiden kahden ihmisen välillä on ollut tunnesiteitä. En ihmettelisi, jos kuvailellasi käytöksellä toinen todellakin haluaisi vaihtaa työpaikkaansa. On monia tapoja hoitaa tapahtuneen jälkipyykki. Toivottavasti niin, että molemmat tuntevat kuuluvansa työyhteisöön.