Jaha,
pieni avautuminen paikallaan. Vaimo ei siis siivoa, ei oma-alotteisesti ei pienestä vinkistäkään? Vaimo ei tiskaa? Ei vinkistäkään?
Millä oikeasti saada toinen innostumaan siivouspuuhista? Naiset? Jonkunlainen kompromissi olisi kiva, koska tätä on jatkunut, kauan.
Vaikuttaa uhkaavasti siltä että olen voittanut siivoojan tittelin. :)
pieni avautuminen paikallaan. Vaimo ei siis siivoa, ei oma-alotteisesti ei pienestä vinkistäkään? Vaimo ei tiskaa? Ei vinkistäkään?
Millä oikeasti saada toinen innostumaan siivouspuuhista? Naiset? Jonkunlainen kompromissi olisi kiva, koska tätä on jatkunut, kauan.
Vaikuttaa uhkaavasti siltä että olen voittanut siivoojan tittelin. :)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ai sinä annat pieniä vinkkejä? Jos kokeilisit seuraavaksi suoraa puhetta. " jos minä teen ruuan/imuroin, niin tiskaisitko sinä tms. Jakakaa hommat puoliksi. Kuka hoitaa pyykit, kuka imuroi, tiskaa jne. Sano suoraan jos et jaksa sitä laiskottelua ja tehdä yksin kaiken.
no mä haluisin vinkkejä siihen miten miehen saa siivoamaan ilman erillistä käskyä ja "kukkulan kuninkaaksi kruunaamisia" kun ja jos imuroi...
mitä minä teen kotitöistä; tiskaan, imuroin, pyyhin lattiat, teen ruokaa, pesen pyykkiä, viikkaan puhtaat pyykit paikoilleen, vaihdan petivaatteet, hoidan eläimiä.
mies tekee; pyyhkii pölyt ehkä kerran viikossa, vie roskapussin ulos, tiskaa, imuroi, laittaa pestyt pyykit kuivumaan jos en itse ole jo kerennyt laittamaan.
ja miestä pitää sitten muistaa kehua kun ja jos hän on jotain näistä kotihommista suorittanut..itse hyvä jos saan minkäänlaista kiitosta mistään, koska onhan se itsestäänselvää että minä teen ja laitan kaiken valmiiksi..se on naisen tehtävä palvella miestä..kuulemma..
Se on niin syvälle juurtunut käsitys, että nainen siivoaa, voi voi voi.... Minulla monta veljeä, yksi paheksuu kun en siivoa (hänen näkemyksensä mukaan) ja itse käyttää siivouspalvelua kun erosi.
Kannatan tasa-arvoa siivousasioissakin, tosin pitää huomioida töitä jakaessa myös kodin ulkopuoliset asiat, kuten autojen huolto ym.
Olen ollut ja aion vastedeskin olla soihdunkantajan roolissa tässäkin asiassa.
Sama tilanne meillä. Nainen ei tee mitään kotitöitä. Minä teen kaiken, imuroin, pesen pyykit, tiskaan, pesen lattiat ja vessan ja ikkunat, ihan kaiken. Olen yrittänyt sanoa monet kerrat, että kaipaan hänen apuaan ja haluaisin, että tekisimme edes jotain kotitöitä yhdessä. Mutta ei.
Hän jättää likaiset astiat mihin sattuu, heittää roskat lattialle, likaiset vaatteet lojuu lattialla jne. Ja aina kun mainitsen, että voisiko hän osallistua, hän raivostuu, alkaa huutaa ja vittuilla ja pitää lopulta mykkäkoulua. Mutta ei kuitenkaan tee yhtään mitään auttaakseen.
En osaa auttaa, aikuista ihmistähän ei voi pakottaa siivoamaan jos se ei halua. Mutta miten oli silloin, kun ette vielä asuneet yhdessä? Oliko mitään vihjeitä esillä hänen kämpässään, ettei siisteys ole niin kiinnostavaa?
Kun tuon keksit, niin kerrohan minullekkin :) Meillä on ratkaistu homma niin että mies (joka ei kertakaikkiaan ymmärrä miksi pitää siivota), tekee ruuat lähes aina. Minä välillä pyydän isommissa siivoamisissa auttamaan ja samoin mies välillä pyytää minut esim saalatin tekoon. Ruuan teko toki vie monesti pienemmän ajan, mutta kun laskee muut hommat mitä molemmat tekevät niin aika tasoissa ollaan.
Homma toimii kun molemmat tekevät jotakin yhteisen kodin ja elämän eteen. Jos toiselle siivoaminen on todellakin täysin utopinen ajatus, niin hän voi puolestaan tehdä jotain muuta.
Minusta sinä kyllä väheksyt ruoanlaittoa. Jos minun mieheni tekisi ruoat lähes aina, niin en kyllä valittaisi yhtään siitä, että joudun siivoamaan sen sijaan.
Ja en oikein muutenkaan ymmärrä, miten täällä kirjoittavien kodeissa riittää joka päivälle niin paljon "aikaavieviä" kotitöitä.
Ps. Pidän itseäni siistinä ihmisenä ja sitä olen myös tuttavieni mielestä.
No en todellakaan väheksy! Tekstistä ei välttämättä välity se että arvostan suuresti sitä että mieheni kokkaa ja hyvä kokki onkin. Tiedän kyllä että kunnon aterian laitto vie aikaa ja vaivaa. Mutta kun mies ei siivoa lainkaan jälkiä kokatessa, vaan jopa sotkee antaumuksella samalla (on muutenkin hyvin sotkuinen toimissaan), niin kyllä minullekin on päivittäisissä töissä osani :) Jos ajankäyttönä laskee, niin sen aterian kokkaus vie paljon vähemmän aikaa kuin minun päivittäin siivous, sekä viikottainen suurempi siivous.
Ja olen kyllä todella onnellinen siitä että mies tykkää kokata. Aivan kun hänkin on onnellinen siitä että minä tykkään siivota :) Meillä onneksi myös muistetaan kiittää auliisti niin hyvää ruokaa kuin siistiä kotiakin.
Minusta arkiruuan laitto ei ole mitään ihmeellistä hommaa enkä kyllä siitä halua mitään lisäpisteitä. Siinä samalla kun jauhelihat paistuu ja potut kiehuu niin voi samalla vaikka tyhjentää astianpesukonetta, tiskata, järjestellä yms. Aikaa menee kuitenkin yleensä noin puolisen tuntia ruokaan kuin ruokaan. Kyllä se ruoka valmistuu tuijottamattakin kunhan välillä hämmentää ja pitää huolen että mikään ei pala tai ylikypsy.
Hienommat sapuskat on sitten asia erikseen mutta kuka nyt joka päivä vääntää sushia tai pihvejä.
Siisteys on yleensäkin opittu tapa, mahdoton sitä ei ole muuttaa mutta vaikeaa se on. Kauniisti pyytämällä, ehdottamalla ja nostamalla kissa pöydälle ja esittämällä toiveensa se voi olla mahdollista.
Olen pitänyt itseäni kohtuullisen siistinä mutta muutettua miesystäväni kanssa yhteen, siisteyskäsitys on saanut ihan uudet levelit. Avopuolisoni on siis niin siisti että ei mitään rajaa. Maton hapsutkin pitää suoristaa kammalla. Olen antanut mennä toisesta korvasta ulos sellaiset naputukset.
"naisillevoipuhua89", kyllä asiasta ihan puhuttukin on, mutta kun ei kuulemma kiinnosta. :) Miettisin lähinnä olisiko jotain millä oikeasta saisi kiinnostumaan? Välillä joskus jättää asiat itsekin tekemättä niin kyllä se alkaa jossain kohtaan kiinnostamaan kun on melkoinen sekamelska. Mutta vähän niinkuin pakon sanelemana. Jokakertaista vääntämistä ja huutamista kun ei samasta aiheesta jaksa.
"cc", kyllä se vielä omassa kämpässä näytti kiinnostavan. En vaan tajua mikä tässä niin erilaista että nakittaa sen toisen hoidettavaksi. Muuten me kyllä aikalailla kimpassa juttuja tehdään, jokseenkin juoksen aina kaupassa yksin toki.
Ehkä pitää alkaa keksimään asioita tosiaan, jotka alan vierittämään vastapainona hänen suuntaan, katsotaan mihin johtaa.
On jotain millä saa oikeasti kiinnostumaan. Ilmoitat vaimolle että aiot tehdä suursiivouksen jossa sen kamat lähtee kartanolle ja vaimo perässä että paras vaan alkaa etsiä uutta kämppää ja siivoajaa, alkaa kiinnostamaan ja jos ei niin pääsetpähän eroon.
En lähtisi suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa, joka ei viitsi siivota lainkaan tai ei siivoa edes omia sotkujaan. En lähtisi sen toisenkaan ääripään kanssa yhtään mihinkään. Joku tasapaino on oltava siivoamisenkin kanssa.
Onpa tylsiä vastauksia! Jos mies ei siivoaisi niin ketju olisi jo täynnä neuvoja loputtomasta ylistämisestä jos edes koskee roskapussiin, kieltoja mihinkään puuttumisesta vaikka mies pesisi pyykkejä tärpätillä sekä neuvoja häärätä mukana ranskalaisen sisäkön asussa ja harrastaa välittömästi seksiä kun urakka on valmis. Missäs naisen palkkiot on?
Minä nainen siivoan mutten miehen mielestä riittävästi, vaikka imuroin joka viikko, hoidan tiskit, pyykit ja ruoanlaiton sekä 90% kaupassakäynneistä. Miehen omistama asunto, osallitun kuluihin.Valitusta tulee mm ikkunoiden pesemättömyydestä. Opiskelen,oma omistuasunto muualla jonka kotitöitä hoidan myös, mies töissä. Ei ole halunnut myydä minulle osuutta asunnosta. Valittaa valkosipulinsyönnistäni ja olen kuulemma saamaton...tässä mietin mitä saan tästä suhteesta...
Kotityöt kuuluvat kummallekin.