Nykypäivän miehet!

Oletko sittenkään kaunis ja vetovoimainen? Vai näetkö itse vain sellaisena?
25-vuotiaana kannattaisi elää elämää täysillä ja unohtaa kaikki nettideittailut.
Ei täältä löydy mitään ihmeellistä.

Nauti siitä, että olet vielä nuori ja elä normaalisti ilman näitä foorumeja.
Tuskin sun vanhemmat ovat tavanneet missän "etsitään seuraa - kirjeiden vaihtopalstoilla".

Mä olisin valmis sitoutuu. Mut en ikinä pääse treffeille kun naiset ei lähde tän näköisen kaa treffeille. Aina kun olen kuvan laittanut nii se on moro. Naisest ei kuulu mitään enään. Olet sit varmaan harvinainen kun ei ulkonäkö merkitse mitään. Mut joo, ei monikaan halua sitoutua. Ehkä ne näkee susta et sulta ei heru pimppiä kovin helposti joten ne miehet ketä tapaat niin siirtyvät seuraavaan. Moni hakee vaan seksiä eikä sitä oikeaa suhdetta.

Onneksi itse ja vanhempani eivät ainoastaan ole sitä mieltä joten kyllä ulkonäköä löytyy, mutta harmikseni huomannut että se ei aina riitä, vaikka päänsisälläkin jotain on.

Elää täysillä tarkoitat sillä mitä?

Olen varmaan ollut liian hyväuskoinen ja kuvitellut jos minäkin olen täällä niin täytyy täällä joku toinenkin täysijärkinen olla.

Mautta, ihmetyttää sitten vain se että "nettideittailu on nykypäivää" ja kun kuitenkin kuulee näitä poikkeuksia jotka ovat tavanneet elämänsä miehen netin välityksellä.

Olen kirjoittanut tälle palstalle samasta asiasta. Olen sinua vanhempi nainen, mutta kokemukseni ovat aivan samanlaiset.

Myös minua on aina pidetty hyvännäköisenä ja uskon näin olevan, sillä myös monet naiset näin ovat minulle sanoneet. Luulen, että miehet haaveilevat hyvännäköisestä naisesta, mutta itsetunto ei kestäkään siinä vaiheessa, kun pitäisi olla kasvotusten. Pelätään, että hyvännäköisen on pakko olla varattu tai ainakin joku sen kohta vie, tai sitten oletetaan, että naisessa on joku piilovika, kun "ei sitä kukaan ole huolinut".

Kyllästyin ja poistin profiilini täältä. Miksi pahoittaa mielensä jatkuvista torjunnoista....mielummin olen sitten yksin.

Tsemppiä aloittajalle :)

Joo siis joku tällainen juttu siinä on niinkuin sanoit,

"Luulen, että miehet haaveilevat hyvännäköisestä naisesta, mutta itsetunto ei kestäkään siinä vaiheessa, kun pitäisi olla kasvotusten. Pelätään, että hyvännäköisen on pakko olla varattu tai ainakin joku sen kohta vie, tai sitten oletetaan, että naisessa on joku piilovika, kun "ei sitä kukaan ole huolinut"."

.. Mikä on aivan käsittämätöntä! Minun ymmärrys alkaa loppua aivan kokonaan, usko ja luotto siinä samalla. Miten ikinä voi uskoa sitä jos joku mies sanoo että "Oli mukavaa ja tahtoo nähdä uudelleen" Ei vaan pysty enää moiseen, kuullut nuo sanat aivan liian monta kertaa. Itse myös poistin profiilini täältä samasta syystä, miksi pahoittaa mieltään kerta tosiensa jälkeen!

Mietityttää vain että millainen on sitten se unelmanainen, kun miehille ei tunnu mikään riittävän?!

Jos nainen sanoo naista hyvännäköiseksi, se ei tarkoita yhtään mitään. Ovathan ne läskit kaveritkin niin ihania ja söpöjä kaikissa nettikuvissaan? Vaikka totuus on kyllä oikeasti jotain ihan muuta.

Ehkä aloittaja on vain liian tylsä? Sievä, ihan ok, mutta tylsä. Jos ei vian kipinää ole sen vuoksi tullut kenenkään kanssa.

Tai sitten olet vain tavannut miehiä, joilla ei ole juuri kokemusta seurustelusta, eivätkä sittenkään oikein osaa päättää haluavatko jatkaa juttua, jos ei mitään "kolahdusta" ole tuntunut. Itselläni vähän sama juttu: en ole piparin perässä, mutta en jaksaisi välttämättä parisuhteeseenkaan ryhtyä, ellei nouse jotain todella vahvoja tunteita. Parit treffit jossain geneerisessä juottolassa eivät tällaisia tunteita todennäköisesti pintaan nosta.

Oletko kokeillut jotain hieman toiminnallisempaa? Jos nyt miettii kuinka esimerkiksi koulussa tai töissä romanssit syntyvät, useinhan puuhastellaan yhdessä jotain, ja siinä ikäänkuin sivussa tutustutaan. Jos vaikka kokeilisit toisille treffeille jo jotain eksoottisempaa kuin vain pelkkä lasillinen? Älä kuitenkaan ensimmäisille, jos ei nappaakaan niin voi olla hankalaa karata sieltä paribenjihypystä :)

Miehesi saattavat olla sitä mieltä, ettet sinäkään ole valmis sitoutumaan. Olet tavannut 50 miestä. Tietävätkö he toisistaan tai aavistavatko he, että sinä peluutat useampia miehiä.

Hyvä, että treffisi päättyvät edes halaukseen, sillä fyysisellä kontaktilla on merkitystä. En mielelläni neuvoisi tyttäreni ikäistä nuorta menemään sänkyyn nopeasti, koska se ei takaa suhteen jatkumista. Kokeilisin mieluummin treffien pidentämistä kohti yhteistä viikonloppua. Runsas yhdessä vietetty aika on myrkkyä muille samaan aikaan eteneville suhteille, joita nuorilla tyypillisesti on.

Jos ei tiedä itsekkään mitä etsii, niin miten voi kohdata sitä oikeaa.
Tuollainen määrä treffikumppaneita ja aina jokin mättää. Jokin piirre
sinussa kuitenkin sitten on, joka ei miellytä, jos samakuvio toistuu
uudelleen ja uudelleen.

Se oikea tulee eteen todennäköisemmin livenä, jos on tullakseen.

Olen samaa mieltä kuin tuo toinen. Unohda nettitreffailu ainakin joksikin aikaa. Olet juossut jo 50 treffeillä ja se on toooosi paljon se. Olet vaarassa muuttua sellaiseksi katkeraksi nettideittinaiseksi, joka juoksee treffeiltä toiselle joka viikko ja arvostelee suu väärässä kaikkia miehiä. Pidä taukoa.

Mene, elä ja tapaa uusia ihmisiä ihan normaalissa elämässä. Unohda se jatkuva sitoutumisstressi. Käy erilaisissa tapahtumissa ja tee jotain josta pidät. Netissä on jo ihan liikaa niitä sadoilla treffeillä juosseita vääräsuita.

Tuo on kyllä harmillista,mitä olet joutunut kokemaan eikä tunnu natsaavan, vaikka kuinka rypistäisit. Joskus se vaan menee noin. Kunnes yhtenä päivänä siviilielämässä se "juuri se" sattuu kohdalle ja polvet notkahtaa.

Itselläni on kokemusta niin pitkästä parisuhteesta (8 vuotta) kuin treffipalstalla pyörimisestä ja yksikään pitkistä / vakavista parisuhteistani ei ole alkanut treffipalstan tutustumisen kautta. Joka ainoa suhde on lähtenyt liikkeelle joko työ- tai opiskelupaikan käytäviltä ja jokainen valloitukseni (lue= minut kampannut nainen) on ollut kaunis / hyvännäköinen myös muiden miesten silmissä. Tästä johtuen kuvittelen kai itsestäni liikoja ja en huoli ihan ketä vaan kumppanikseni ja tämä taas johtaa siihen, että en tapaa ketään :) Hyvä kierre.

Olen nyt vuoden verran ollut itsekseni viimeisimmän kaksivuotisen suhteen jälkeen ja minulla oli kuvallinen profiili kakkosnelosella kymmenisen kuukautta. Tuona aikana sain osakseni hyvin paljon huomiota ja lähestymisiä naisilta ihan laidasta laitaan. Parhaina viikkoina tuli kymmenkunta flirttiä ja useita "moikkamoi tutustutaanko" - viestejä. Nyt profiilini on poistettu, sillä koin tämän palvelun henkisesti epävakaiden temmellyskentäksi, jossa vain etsitään, etsitään ja etsitään. Käydään treffeillä treffeillä käymisen vuoksi ja kuitenkaan ei haluta löytää oikeasti ketään, vaikka muka niin etsitään.

Mä rupesin ihmettelemään samaa, kuin sinä (aloitusviestin kirjoittaja), että miksi täältä ei löydy ketään ja en kelpaa tämän palvelun tytöille, jotka ovat ulkonäöllisesti nääin paljon jäljessä edellisten suhteiden naisiani. Mikä minussa on muuttunut aikaisempaan verrattuna? Etsitään, etsitään ja etsitään. Ja ne, joille olisin kelvannut, eivät saaneet minussa riittävänlaista kutinaa aikaiseksi, että olisin pysähtynyt ja tutustunut muutamia treffejä pidemmälle. Aloin siis itsekin toteuttamaan tuota samaa kolmen een kaavaa kuin muutkin palvelussa olevat ja huomattuani tämän päätin häippästä.

Nyt sitten vaan häntä pörhölleen ja normaaliin maailmaan tutustumaan normaaleihin ihmisiin, täältä niitä valitettavasti ei löydy.

Treffailu on per.seestä ja koko elämä on per.seestä. Tulen elämään yksin koko elämäni koska kaikki katsoo vaan ulkonäköä. Luonteeseen ei kukaan halua tutustua jos mies ei ole komea.

Aloittajahan voi olla tyytyväinen, hän on hurmannut 50 miestä tai enemmänkin ulkomuodollaan ja tyylillään. Ilmeisesti yksi ainoakaan ei ole ollut pettynyt live-ulkonäköösi tai hylännyt sinua tämän vuoksi. No mitenkä tämän nyt sanoisi, luulen että 9 kymmenestä nuoresta miehestä etsii kaunista naista jotta voisi kaataa hänet yöksi tai pariksi, jatkoa ei jaksa ajatella tuo mies. Eli siis olet ollut heille pettymys siinä mielessä, että olet tuonut hienovaraisesti ilmi odottavasi säädyllistä seurustelua pitkän parisuhteen perustaksi. Pettyneitä siis siihen, että ihana seikkailu kauniin ja kiihkeän nuoren naisen lakanoissa ei sopinutkaan sinun suunnitelmiisi (vrt mitä kolmansista treffeistä kirjoitit).
Tauko nettitreffailussa antaisi toivomaasi happea aivoillesi, kyllä. Ja jos vielä haluat yrittää, aloita aivan eri konseptilla. Älä vaivaudu edes vastailemaan saamaasi "ihailijapostiin" vaan ensin itse hahmottelet mitä todella olet hakemassa ja käytät hakutoimintoja. Poimi vaikkapa kymmenen itseäsi tyyliltään miellyttävää miestä joille lähetät lyhyen tervehdyksen. Näin myös ujot ja varautuneet miehet saavat kaivatun tilaisuuden. Suosittelisin Match.comia tämän s-24:n sijaan, jos kaikki 50 levotonta sielua on täältä bongattu..

Ne miehet on sitoutumiskammoisia tai sit ne pyörittää monta naista kerrallaan ja valitsevat parhaimman hetkeksi...kunnes alkaa sama kierros alusta. Olen todennut saman kavareidenki kanssa ja siksi en otakaan nettitreffailua kovin vakavasti. Antaa miesten maistaa omaa lääkettään. Kun haluan vakavoitua miehen kanssa, siirryn live-elämään. Suosittelen kokeilemaan joko miesten pyörittelyä netissä tai siirtyä live-elämään hankkimaan vakavammin otettava mies. Kannattaa toimia niin kuin mies toimii eli pyörittäjille takaisin pyöritystä jne. Tän ikäsenä miesten pyörittäminen on sitä paitsi kivaa. Ehtii sitä vanhana sit sitoutuun.

Jos oikeasti haluat parannusta asiaan, niin ihan ensiksi sinun on myönnettävä se mahdollisuus että sinussakin saattaa olla jotain vikaa. Ystäviesi kanssa keskustelu ei varmaan auta, koska naiset eivät ole rehellisen kriittisiä, vaan syyttävät näitä miehiä kuorossa kanssasi.

Kirjoitit olevasi mm. hieman ujo ja myös puhelias. Entä jos ujoutesi tekee ensitreffeistä niin tukalat miehen kannalta että moni jättää leikin siihen. Sitten kun rentoudut niin alat puhua pulputtaa hysteerisenä kuten joillakin naisilla on tapana? Sekin on aika varma tapa karkottaa treffikumppani.

Taidan tietää miksi monet naiset jäävät yksin. Kun treffejä on tehty, ainakin itse odotan miehenä, että nainen on myös alotteellinen jatkossa, ei se jumankauta riitä, että mies kehuu naista, kehu sinäkin miestä! Ei tämä muuten tiedä, että kelpaa sinulle sellaisena kuin on. Harva alkaa itseään tyrkyttämään, ehdottelemaan jatkoja ja muuta, jos toinen leikkii vaikeasti tavoiteltavaa, sitä ei tiedä onko se aitoa, vai roolia. Mutta kun naiset ovat niin itsekkäitä, vaaditaan toiselta, eikä itse olla valmiita antamaan, eikä viemään suhdetta eteenpäin OMALTA osaltaan.

Itsellä on jäänyt ainakin 20 orastavaa suhdetta taakse lopullisesti, kun naisesta ei löydy aloitteellisuutta, vaikka nämä ovat kertoneet epämääräisesti haluavansa tavata. Jos nainen ei ole kykenevä alussa tekemään itse mitään rakentavaa uuden tuttavuuden suhteen, ei siihen pysty jatkossakaan.

Ennen kuin naiset valitatte miksi jatkoa ei tule, miettikää kuka on ilmaisut toisen olevan ok ja kiinnostava, kuka on viimeksi ottanut yhteyttä, ehdottanut viimeksi tapaamista. Jos olet nainen se, joka on teistä kahdesta tehnyt nämä asiat viimeksi treffien jälkeen, kritiikkini ei koske silloin sinua.

"Tapailenko sitten vain ja ainoastaan näitä niin sanottuja "pelimiehiä" EN! Tämä sama kaava koostuu oli mies minkä näköinen tai kokoinen tahansa"

Miehen ulkoasulla ei ole mitään tekemistä pelimies-statuksen kanssa. Joten juurikin saatoit tapailla pelkästään niitä sulavia pelimiehiä, jotka olivat vain sen yhden perässä.

Kiitos, kaikista kommenteista. Olen saanut paljon uutta ajateltavaa tämän keskuskelun myötä.

Ja tämä asia että minussa ei olisi jotain vikaa, niin kaikissa on! Kukaan ei ole täydellinen. En pohdi asiaa niin etteikö minussa voisi olla jotain vikaa. Mutta olisi vain hienoa jos joku kertoisi mikä tämä vika sitten on kun ei kukaan sitä tunnu keksivän. Ystävättäreni joskus on sanonut viakseni että olen aivan liian kiltti, mutta sitten se että se olisi joku ylitsepääsemätön vika ni en oikein voi uskoa. Uskon kummiskin että moni mies mieluummin ottaisi kiltin tyttöystävän kun täysin vastakohdan. Ja se että olen kiltti ei tarkoita että olisin tylsä.

Selventääkseni nämä ainakin 50:t treffit on käyty reilun viiden vuoden aikana, eli tapanani ei ole pyörittää monta miestä samaan aikaan vaan keskityn yhteen mieheen kerrallaan.

Olen ollut treffien jälkeen se joka myös osoittaa kiinnostusta, enkä jätä tätä miesten harteille. Osaan tehdä aloitteen itsekin jos olen kiinnostunut miehestä. Tuo että voisi joskus tehdä jotain repäisevämpää täytyy ottaa seuraavan kerran kokeiluun kun treffeille harkitsen lähteväni.

Siihen että vain tyttökaverini ainoastaan kehuisivat ulkonäköäni niin sitä tekee myös tapaamani miehet ja miespuoleiset kaverini. Se että kai moni mies sitten voi odottaa sitä kiihkeää seikkailua lakanoiden välissä kanssani ulkonäköni perusteella, eivätkä oikeasti tahdo tutustua. Sekin voi olla että tyssää lyhyeen kun en sitten heti olekkaan raottamassa.

Onneksi hymyä riittää :D ehkä alan sit "tahattomasti" hipaisemaan miehiä treffeillä.

Pakko ehkä kertoa mielestäni hauska tilanne treffeillä. Hipaisusta tuli mieleen. Olimme tämän miehen kanssa perinteisesti yksillä, ensimmäisillä treffeillä siis. Tilanne oli hieman vaivaantunut ja mies ei ollut elämäni mies. Istuimme pydässä vastakkain, niinkuin hyvin useasti tehdään. Yhtä äkkiä mies puskasta heitti että tahtoisi katsoa kättäni ja nappasi sen siitä sen enempiä kyselemättä. Häkellyin siitä ja vetäisin käden pois että miksi ihmeessä hän sen minun käden tahtoi :D Mies jatkoi ja jatkoi anelevaan sävyyn että olisin antanut hänelle käteni. Ei ymmärtänyt ollenkaan sitä että tunsin oloni todella epämiellyttäväksi jos muutenkin vaivaantuneilla treffeillä mies tahtoo hiplata kättäni. Toki treffeillä voidaan pitää kädestä kiinni, mutta ei ehkä ensimmäisillä ja tilanteessa joka meillä oli. Joimme yhdet lähdimme kotiin, ja kohteliaasti ilmoitin hänelle että hän ei ollut mies jota etsin. Ja ei en ilmoittanut asiaa vain siksi että hän tahtoi pitää kädestä. Tämä oli vaan hassu tapahtuma muun vaivaantuneen illan joukossa :D

Tämän myötä kysyn teiltä pitäävätkö ihmiset oikeasti toista kädestä ensimmäisillä treffeillä? vai oliko tämä mies joku joka mahdollisesti tykkäsi naisten kädestä ja sai siitä jotain kiksejä? :D

mutta siis joo, lisäys edelliseen tuo on varmaan se poikkeus niiden viidenkymmen joukossa jolle itse olen ilmoittanut että ei kiitos. Yleensä sääntö on ollut se että minä olen se joka jää nallikalliolle :D

Eilen keskustelua aloittaessani olin jälleen kerran tullut "jätetyksi" ehkä yksien mukavimpien treffien jälkeen. Olimme kirjoitelleet sähköposteja miehen kanssa noin 1,5 kuukautta sovimme treffit ja sairastuessani flunssaan jouduimme siirtämään näkemistä. Molempien mielenkiinto heräsi vain lisää ja lisää kuvat nähtyämme ja pitkillä sähköposteilla joita kirjottelimme. Sovimme tervehdyttyäni extempore että lähdemme yöpiknikille näin syksyllä, puemme vain paljon päälle otamme paljon kynttilöitä mukaan hyvää ruokaa ja viiniä. Noh sitten tuli päivä ja ilta kun olimme näkemässä ja alkoi satamaan vettä! Iltaan oli enää vajaa 6h ja mietimme että mitä me tekisimme. Olimme jutelleet todella paljon luulin tuntevani ihmistä jo jonkun verran että uskalsin ehdottaa hänelle seuraavaa. Ehdotin että kun näkeminen on mennyt niin monta kertaa mönkään että miten olisi jos järjestäisimme yöpiknikin parvekkeellani. Sovimme homman niin että syystä koska emme aikaisemmin olleet tavanmneet näimme ensiksi julkisella paikalla ja sitten jos molemmilla hyvä fiilis lähtisimme minun parvekkeelleni. olin tehnyt illasta tunnelmallisen ja ajatellut et kerrankin kun on mahdollisuus moiseen niin tehdään kunnolla parvekkeesta tuli nätti. Ensikohtaaminen oli vesisateessa, halattiin ja tervehdimme toisemme. Päädyttiin siis lähtemään parvekkeelleni piknikille. Makaklla hän kehui ulkonäköäni ja häkellyin siitä. Kiitin häntä kommentista ja kerroin myös hänen olevan komea ja että olin positiivisesti yllättynyt. Vietimme parvekkeellani 2,5h jutellen asioista maan ja taivaan välillä luulin että meillä on kivaa niinkuin minulla oli. Kello alkoi olla niin paljon että saatoin hänet ovelle, puhuimme että oli mukava ja kiva ilta. Halattiin. Tottakai oletukseni on 2,5h mukavan piknikin jälkeen että tunne ja fiilis oli molemmin puolinen, mutta sitten ei! Mikä meni pieleen?!

Esimerkki kertoja olisi kerrottavaksi niin paljon, tahtoisin niin että joku olisi kärpäsenä katossa katsomassa ja kertomassa minulle että mitä teen väärin jos jotain teen kerta niin pahasti väärin. Ei vaan jaksaisi kerta toisensa jälkeen pettyä ihanien treffien jälkeen.

Lisätarinasi vahvistavat olettamusta, että kontaktisi mieheen on liian ujo. Mies kokee sen kiinnostuksen puutteena.

Koskettelun aloitus on varovainen, ei liian äkkinäinen kuten viestissäsi 00:15. "Tahaton" kosketus on yksi tapa. Toinen on viedä sormenpäät hitaasti yhteen. Kun toinen hyväksyy kosketuksen edetään käden hivelyyn, halaukseen jne. Rakastunut katse suoraan silmiin kuuluu myös asiaan. Älä pelästy vaan ole mukana haluamassasi tahdissa. Pakit tässä ovat helposti pakit koko miehelle.

Normaali mies pyrkii viemään sinut parvekkeelta sänkyyn. Jos torjut sen ja olet kiinnostunut miehestä, kerro suoraan, että kyseessä on vain tilapäinen viivästys. Kuukautiset on hyvä tekosyy.

Keskustelu kaikista asioista maan ja taivaan välillä on hyvä aloitus, mutta kyllä oikeista asioista kuten suhteen jatkosta, seksistä, parisuhteista jne pitää puhua jo nyt. Toisen kehuminen on hyvä alku "entä me"-keskustelulle. Voisiko meistä tulla pari? Jos voisi, mitä se olisi käytännössä. Millaista seksiä meillä olisi?

Puhtaasti harrastuspohjaisia tapaamisia kuten leffoja, retkiä jne kannattaa mielestäni ottaa mukaan heti ensitapaamisten jälkeen. Ne ovat hyvä täydennys romanttisille tapaamisille, jotka ikäluokassasi johtavat aika nopeasti sänkyyn.

Parin kuukauden ajan pitkien sähköpostien lähettäminen ennen tapaamista on aivan älytöntä minusta. Samoin juttelu puhelimessa ennen ekoja treffejä. Samoin ekoilla treffeillä miehen tuominen omaan kotiin. Samoin (ekojen) treffien liika järjestely. Samoin ekoilla treffeillä kaiken puhuminen "maan ja taivaan väliltä".

Itse en koskaan ennen ekoja treffejä kerro oikeaa henkilöllisyyttäni (ei saa mitään kiusaajaa peräänsä). Jos profiilit molemmin puolin kiinnostaa, niin ei kun kahville silmätysten pikimmiten. Jos edelleen kiinnostaa, voidaan seuraavaksi kerraksi sopia jotkut kivat treffit, joissa on juuri jotain tekemistä jossa toiseen tutustuu (ei mielellään elokuviin tms.).

Ekat treffit on onnistuneet, jos syntyy pientä flirttiä, paljon naurua (sama huumori), kiinnostus tilanteessa enemmän siihen toiseen henkilöön kuin itseen.

Hyvä p.k., ei sovi perinteiselle tunneherkälle kiltin tytön psyykelle alkaa tarjoilla sänkyhommia vain koska ajattelee että mies tykkäisi siitä. Sama seksiin liittyville puheille, yrjö olo tulee jälkeenpäin kun on paljastanut itsensä täysin tyypille, joka vain häipyy. Siis itse on tarjoillut kaiken herkimmät ja intiimeimmät puolet itsestään jollekulle, joka oikeasti ei välitä tippaakaan : (
Miehen on niin vaikea ymmärtää naisen psyykeä.

Itse tapasin netin kautta 3 naista, ja kolmannella kerral osui oikeaan. Kivasti menee tällä hetkellä ja mukava olla toisen kanssa. Ollaan tapailtu se yli 5 treffiä enkä todellakaan koskaan sanoisi naiselle asioita, joita en tarkoita. Niihin seksiasioihinkaan ei kannata syöksyä kovin nopeasti (kukin tavallaan tietysti)

Kyllä tätäkin kautta voi löytää hienoja juttuja!

Mun ongelma on se, että olen ujo ja hieman etäinen aluksi, joten täytyy olla tietynlainen nainen, että saa musta parhaimmat puolet rauhallisesti esiin :)

Aloittajalle voisi sanoa, että jos on tosi nätti, niin suurin osa miehistä kiinnostuu susta ihan pelkän ulkonäön takia aluksi. Sen takia joudut ravaamaan ulkona aika paljon ihmisten kanssa, joiden kanssa ei välttämättä ole mitään yhteistä, koska lähtökohtoisastekkin lähdetään liikkeelle pärstäkertoimella.

Kokeile ihmeessä nettideittiä ilman kuvaa profiilissa ja älä anna sitä kovin nopeasti. Karsit jyvät akanoista.

Suurin ongelma musta on se treffityttö, että sä kuulostaat yltiöromanttiselta ja suhteiden on tarkoitus kehittyä hitaasti ajan kanssa.

Ei ensitreffeillä mihinkään piknikille ja kynttilöiden keskelle, vaan ihan kaveripohjalta lähdetään liikkeelle ja vaan hengaillaan ilman mitään sen suurenpaa.

Onko sitten järkeä kokea romanttisia suhteita romanttisten suhteiden perään?

Minusta toimiva parisuhde perustuu ennen kaikkea ystävyydelle ja asioiden yhdessä tekemiselle eikä millekkään maailmaa suuremmalle.

Eiköhän se romanttisuus ja rakkaus rakennu ihan ajan ja luottamuksen kanssa. Ei niin, että koitetaan rakentaa romantiikka ja pilvilinnoja edes tuntematta toista ihmistä. Kaupasta loppuu nopeasti kynttilät, jos jokaisen kanssa niitä sytytellään. Aloittajakin on käynyt yli 50:llä treffillä. Aika oudon valikoivaa ja mustavalkoista toimintaa, jos koko ajan loppuu muutamaan tapaamiseen. No jokainen tavallaan, kovin suurelta vaan tuntuu odotukset suhteista ja toisista ihmisistä. Ihan tavallisia tallaajia tässä ollaan kaikki.

Minun kokemukseni mukaan tällaiset ihmiset ovat monta kertaa kykenemättömiä pidempiin suhteisiin, koska enemmän rakastetaan rakastamisen tunnetta kuin sen kohdetta.

Mitä älytöntä on siinä jos tahtoo ottaa ihmisestä selvää ennen näkemistä. Sähköpostien viestittelyssä ei mielestäni ole mitään älytöntä, hyvä tapa tutustua ihmiseen etukäteen kenet on näkemässä! Älytöntä on mielestäni taas se että lähdet ihan umpimähkää ihmisen kanssa "treffeille" keskustelematta hänen kanssaan ensiksi puhelimessa ja ettei tutustu ensiksi täällä, tai jossain muualla!

En minäkään niin idiootti ole että koko henkilllisyyttäni paljastan ennen ensimmäisiä treffejä! Monesti en vielä ensimmäisilläkään treffeillä kerro asioita jonka perusteella minua voisi alkaa "kyttäämään".

Ja tämä että tämän kerran tein poikkeuksen ja pyysin miehen minun luokse! Onko sekään nyt maailmanloppu, tuskinpa! Hän oli kohtelias eikä yrittänyt päästä sänkyyni parvekkeelta. En ikimaailmassa olisi kutsunut kotiini ketään kenen kanssa en olisi käynyt näitä pitkiä sähköpostikeskusteluja ja puhunut ensiksi puhelimessa, ja nähnyt julkisella paikalla! No mutta se siitä. En todellakaan kadu sitä että kutsuin hänet tänne ja että joimme viiniä kynttilänvalossa! Ollaan taas vain yhtä kokemusta rikkaampana. Miksi treffeihin ei voisi panostaa jos kummiskin on kyse siitä että olet lähdössä treffeille mahdollisen elämäsi miehen/naisen kanssa? Toki ymmärrän sellaiset ihmiset jotka eivät osaa/halua panostaa asioihin muutenkaan, silloin mennään kahville "hengaamaan".

Seksistä puhuminen ensimmäisillä treffeillä on mielestäni mautonta! En minä ensimmäisenä tahdo tietää miehestä minkä kokoinen vehje hänellä on ja mahtaako mahdollisesti tykätä sitomisleikeistä ja mikä hänen lempiasento on tai jostain muusta! Toki varmasti on ihmisiä jotka taas sit keskustelevat nämäkin asiat heti pois alta, mutta mielestäni kaikki muu menee ensimmäisillä treffeillä tämän edelle. Mielestäni tarkoitus on oppia tuntemaan toinen ihmisenä ja voisiko hän olla se kenen kanssa voisi kuvitella jakavansa arjen ilot ja surut.

"Hengaillaan ilman mitään sen suurempia" tuo on ehkä siinävaiheessa mahdollista jos oikestai olet ihastumassa/rakastumassa kaveriisi ja haluatte katsoa josko siitä kehittyisi vakavempaa. Kyllä mielestäni treffien tarkoitus on niinkuin "Lisää kylmää" kirjoitti että "Treffien osalta molemmille osapuolille pitäisi olla etukäteen selvillä, että ajatuksena on ikään kuin selvittää yhteensopivuutta noin niinkuin pariutumismielellä" Mitä järkeä muuten on lähteä treffeille, sama sitten jo soittaa jollekin kaverille jos tahtoo vain hengailla.

Epävarmuuteni ja epäonnistumiseni paistaa minusta läpi, ehkä toki tässä vaiheessa kun asiaa täällä puin, toki tulee epävarma olo ja alkaa miettimään tätä "vikaa itsessä" kaikkien pettymysten jälkeen. Eikö tuo nyt ole ihan normaalia?

Olen kyllä samaa mieltä 33 44 ja kyllä tykkään "vanhanaikaisesta" treffailusta. Monesti tämän jo kertonut tutustuessani ja ennen ensimmäisiä treffejä. Harvemmin siis tulee puskista miehille, ehkä sitten kohdatessaan tilanteen eivät osaakkaan sopeutua siihen ja meidän elämänarvot ei sitten kohtaakaan. Mutta sitten taas, olen mielestäni koitanut joustaa tästä "vanhanaikaisesta" treffailusta ja koittanut ymmärtää asiaa suomalaisen miehen näkökulmasta enkä ollut niin "vanhoillinen" :D Jos noin nyt voi sanoa ettei tuosta taas vedetä jotain väärää johtopäätöstä :D En ole vanhoillinen ihminen, mutta arvostan tiettynlaisia ehkä vanhoillisia tapoja, siitä että kun mennään treffeille, niin mennään oikeasti treffeille eikä vaan hengata tai pokata jotain sieltä baarista tai netistä!

Täytyisiköhän minun sitten muuttaa ulkomaille tai alkaa katsomaan miehiä jotka ovat jostain muualta kuin täältä kotoisin :D Mutta sitten taas suomalaisissa hieman juroissa miehissäkin on omat ihanat puolensa, joita en taas tahdo vaihtaa mihinkään liian imelänsiirappisiin ulkomaan miehiin.

Pk-mies, minähän sitten kysyin häneltä kun asia tottakai jäi minua vaivaamaan että missä mätti. Niin sain häneltä vastaukseksi että " Olen oikein mukava tyttö mutta en se oikea hänelle". Mitä arvostan suuresti että hän vastasi ja kertoi asian. Kun sitten taas on näitä jotka sanoovat että tahtoovat nähdä ja sovitaan jo päivämäärä uusille treffeille ja sit kun päivä koittaa niin ei vastata viesteihin tai puhelimeen!

Öö pointti siinä, että hengaillaan vaan on se, että unohdetaan pariutumispaineet ja annetaan asioiden vaan tapahtua, jos ovat tapahtuakseen. Mä oon sytytelly kynttilöitä yleensä kuukausien jälkeen, kun toisesta oikeasti välittää / on kiintynyt.

Jos yhtään ymmärrät ihmisiä, niin tajuat myös, että hirveästi ei kannata panostaa keneenkään, ennenkuin koet, että toinen on sen arvoinen.

Jos kokeilisit ihan huvikseen ottaa tosi iisisti jatkossa ja lähteä vähän etäisemmin liikkeelle asioissa. Mä puhun kokemuksesta myös. Mulla oli ennen tosi iso kaipuu löytää kumppani ja yritin heti paljon. Nopeesti tyssäs aina.
Heti ku unohdin kaiken ylimääräisen soidin/vietittely/lepertely/hollywood hössötyksen, niin sen jälkeen jokainen nainen halunnut nähdä lisää ja nyt seurustelen mahtavan naisen kanssa. Varmaan ois tääkin juttu tyssänny alkuunsa, jos olisin koittanut jotenkin heti panostaa asiaan.

Just saying, pieni välinpitämättömyys saa sen alkumielenkiinnon liikkeelle eikä tyssäile.

Miehillä voi kestää, ennen kuin tunnistavat sen olon, minkä sinusta kokivat. Kyllähän se olo syttyy jo treffeillä, että kyllä vai ei, mutta miehillä voi mennä aikaa, ennen kuin ovat pohtineet sen olonsa ensin sisällään ja puhumattakaan, että vielä sanojen muotoon.

Siinä vaiheessa voi sitten olla kulunut aikaa jo jonkin verran, jolloin eteen tulee ongelma, että "kun aikaakin on jo kulunut, voinko nyt vaan soittaa, että ei kiitos?" ja tämä onkin seuraava pohtimisen paikka...

Jos vielä miestä kaipaat ota yhteyttä tosin epäilen kovasti tuota väitettäsi. Mulla on vähän vastaavia kokemuksia naisista treffit menee hyvin, mutta se yhteyden pito naisen puolelta vähenee jatkuvasti ja itse en halua olla painostava, joten en kovin pitkään viitti yksipuolisesti viestitellä.

voipi ottaa yhteyttä profiilin kautta

Tapasin nykyisen mieheni netin kautta, voisin väittää että se mikä nitoo yhteen on tietynlainen kemia, se että toinen tajuu ja on ns. Normaali, on jo paljon. Itse kun tajusin että tohon mä haluun tutustuu enemmän, laitoin kaiken peliin. Olin aktiivinen. En laskenut kertoja, että monta kertaa pitää käydä kahvilla että voi mennä leffaan, semmoinen älytön seksuaalisuus irti, esille ja käyttöön heti kun se siihen pisteeseen menee... Tietynlainen huumori on kanssa aina paikallaan, mikään ei tunnu paremmalta kuin se että toisella on yhtä hullut jutut kuin itsellä :) Kunhan se oikee tulee vastaan, niin ei voi lakata tuijottamasta.. Se mieskään..
Älä etsi myöskään niin pakonomaisesti, epätoivosuus nyt on sitten ihan viimeinen asia mitä kannattaa esitellä.. Eikä kannata ainakaan selitellä että "mä siis oon jo viiskytä äijää nähnyt, mut.."
..rennosti jokatapauksessa, mä sentään kiusasin mun aviomiestäni kuvattomana sen puoli vuotta ihan vaan meilaillen, jos olisin tiennyt että tuo pallon ehkä sitkein kirjottaja on mitä on niin olisin suostunut tapaamaan vähän nopeempaa...

1)Ympäristö määrittää sun kauneutes ja huumorintajus.
2)et ole.
3)et ole tavannut
4)oletpa.
5)joka ainoa kerta tuomitset.
6)tosi ystävällinen kampitit sen pienen tytön.
7)kieltämättä..ujoutes lähti kun kähvelsit jättämäni tipit.
8)et ole kiltti.
9)no joo puhuit aika paljon..Tosin muille miehille.

Sun pitäis avata oves puutarhaasi...Silloin voi päästä johonkin.
Nokun et avannut niitä portteja.
Ne on samassa lävessä kun sunkin tapas.
Joo no optimisteja löytyy aina mut se on heti tai ei koskaan..sitä puutarhaa.

Kyllä itseasiassa ..puhelinnumerosi on paikallisen playboyclubin seinässä.

Tietenkin on koska, et..antaudu.
Sää kämmäät jotain toi puutarha juttu on yks aika iso tekijä.
Mutta jos, et ole valmis suhteeseen tms.
Ton voi kämmätä niin monella tavalla.

Yli 50 treffeillä? Eiköhän se vika sinussa ole. Mene hoitoon.

On varmasti helppoa poimia 50 väärää miestä s24-treffeiltä kauniina nuorena naisena. Meeppä ite kun olet noin herkkä syyllistämään. Ja et lukenut kunnolla aloitusta läpi, mitä hyötyä on hoidosta naiselle joka itse halusi jatkaa tutustumista, miehet eivät??

Löytääkös sinut treffityttö87 jostain tällä samalla nimimerkillä. Olet tähän threadiin saanut itsellesi oivan deittiilmoituksen ja täällä olisi yksi nykypäivän mies joka haluaisi tutustua ja viestejä vaihdella.

Ite en ole edes treffeillä käynyt 19kk aika kertaakaan:) On tuo treffimäärä melkoisen huima. Onkohan rima jotenkin korkealla, vai todella huonoa tuuria sinulla?

Olen tässä tajunnut että syitä yksi syistä on nirsous minun puolelta, rima on aika korkealla. Mutta sitten taas kun minä en ole yleensä se joka ensimmäisenä on luovuttamassa, olen antanut mahdollisuuden myös niille jotka ei kaikkia kriteerejä täytä ja silti huomaan kerta toisensa jälkeen olevani yksin. Ehkä pitkä sinkkukausi on myös yksi syy, näin kauan yksin olleena miehetkin alkavat oikeasti epäillä sitä et mikä vika mussa on :D En mä tiedä, pohdittu on asiaa ja todella paljon ollut huonoa tuuria miesten suhteen. Nyt mennään vaan päiväkerrallaan ilman odotuksia siitä että koskaan löytäisin miestä. Keskityn vain töihin ja ystäviin ja jos joku joskus jotain tulee eteen ni se on sen ajan "murhe". Enää en halua yöuniani tämän vuoksi menettää. Että tällaista =)

En jaksa. Turhaa etsii. olen oomena olen oomena iso ja puunainen oomena.

Neristä ei läydä

Ehkä auttaisi kaikkia, jos treffailuun omaksuttaisiin erilainen etiketti - että olisi yleisesti hyväksyttyä laittaa viestiä vähän kenelle tahansa ja vastata tai olla vastaamatta ja käydä treffeillä ilman velvoitetta jakaa päättötodistusta! Suurimmasta osasta virityksiä ei kuitenkaan tule mitään, ja hylkäävää viestiä on vaikea kirjoittaa sekä lukea.

Samoin kuin jos tyttö ja poika tapaavat junassa ja tulevat hienosti juttuun koko matkan. Jos matkan lopuksi tyttö sanoo pojalle, että oli tosi mukava jutella ja poika antaa yhteystietonsa, niin ei ole mitään tarvetta lähettää hänelle viestiä, että olet kyllä tosi mukava mutta en etsi junanulkopuolisia suhteita tällä hetkellä. Ei se niin suuri juttu ole että jonkun tuntemattoman kanssa on sopinut olla samassa paikassa samaan aikaan ja juo kahvit, että se pitäisi purkaa samalla tavalla kuin kihlaus. Satunnaisia kohtaamisia vain tässä kosmisessa baletissa, niitä elämä on täynnä, mitä enemmän sen parempi!

(Hiukan syvemmälle ehtineet tuttavuudet tietenkin eri asia, niissä olkaamme yhä herrasmiehiä sekä -naisia.)

Ei kannata liikaa käyttää aikaa ja energiaa näihin nettitreffeihin - kiinnostava yksilö osuu kohdalle sitten kun osuu, joko livenä tai netissä ja yleensähän se kolahtaa silloin kuin sitä vähiten odottaa.

Itsellä oli pariin otteeseen noin 8 vuoden aikana deittiprofiili, ja vaikka treffeillä tulikin käytyä niin yhdestäkään ei sen syvempää suhdetta syntynyt silloin kun oli oikein haku päällä (ehkä läheisyydenkaipuu sai liian epätoivoiseksi). Sen sijaan profiilittomien vuosien varrella deittisivustoja läpi plärätessä otin yhteyttä kolmeen erityisen mielenkiintoiseen mieheen joiden kanssa tuli sitten seurusteltuakin. Ja siis usean vuoden väleillä, että en pyöritellyt kaikkia kerralla. :D

Netistähän myös löytää vaikkei varsinaisesti etsisi - mulla oli aikoinaan kuvia sivustolla, joissa kavereiden kaverit bongailivat kuvakommentteja ja päätyivät herkästi katselemaan tuntemattomienkin kuvia (kun silloin ei vielä voinut estää kaikkia paitsi "kavereita" kuten Facebookissa). Toisella sivustolla laitoin kuviani arvosteltavaksi, jolloin tuli yhteydenottoja omaa tuttavapiiriä kauempaakin (toki itsekin vahtasin miehiä ko. arvostelupalvelun kautta, oli kiva löytää ihmisiä joita kaikki omat frendit eivät tunteneet). Näillä tavoilla tutustuin useampaankin kundiin joista ajan kanssa tuli poikaystäviä.

Töiden kautta tapasin pari seurustelukumppania - työkavereita ja asiakkaita. Mun vaatimattoman mielipiteen mukaan parhaimpia tapoja tavata samanhenkisiä ihmisiä on nimenomaan työ ja harrastukset. Kannattaa hakeutua paikkoihin, joissa itseä kiinnostavat ihmiset käy. Tietyt baarit, kahvilat, kaupat, puistot, rannat, urheilupaikat... Vähintäänkin niistä saattaa jäädä käteen uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia ellei nyt ihan sitä elämän suurta rakkautta. :)

Nykyisen seurustelukumppanin tapasin salilla, tai tarkemmin ottaen uima-altaassa, koska siellä se treffipyyntö esitettiin. :D Siinä ei ainakaan tarvinnut ekoilla treffeillä enää pelätä että mitähän tää tykkää mun vartalosta, kun oltiin jo salilla ja altaassa nähty toisemme vähissä vaatteissa useamman kuukauden ajan. Ja uidessa kun ei pahemmin virheitä pakkelilla peitetä niin taisi meikäläisen pärstäkerroinkin kelvata. Yhdessä on oltu reilut pari vuotta. :)

Koskaan ei tiedä mitä kautta siihen jalat alta vievään ihmiseen törmää, mutta kuten jo todettu: useimmiten kun lakkaa etsimästä kompastuukin johonkin mahtavaan. Mut ei siitä tosin ainakaan haittaa oo avittaa yllätystä tapahtuvaksi pyörimällä silloin tällöin paikoissa joissa omaa ihannetta vastaavia ihmisiä pörräilee. ;)

"olen kaunis ja plaa plaa plaa".... kenen mielestä olet kaunis, äitisi, itsesi vai naapurin mummon?
kauneus on katsojan silmässä ja varsinkin vaikka olisikin kaunis ja toinen on vammainen lehmä, apina ja norsu niin ei paljoa kauneus enää paina.

Hei

Pari kysymystä tulee heti mieleen viestistäsi. Kun tapailet miehiä deittipalstalla, keskusteletko/kirjoitteletko pitkäänkin ennen tapaamista? Toisekseen, olet oikeassa siinä, että miehet jaksavat käydä treffeillä sen kolme kertaa saadakseen seksiä - vaikka eivät olisi mistään muusta kiinnostuneetkaan.

Tästä voisi vetää sen johtopäätöksen, että sinä olet ollut oikean suhteen perässä ja miehet etsivät sinusta vain seksiä.

Treffi-ilmoitustasi/ilmoituksiasi näkemättä voisin kuitenkin heittää seuraavanlaista ajatusmallia eli:

- tee treffi-ilmoitus (ei kuvaa, kuvan näytät sitten myöhemmin jos olet treffeille menossa)

- kerro treffi-ilmoituksessa itsestäsi mahdollisimman rehellisesti ja kerro myös minkälaista ihmistä ja suhdetta etsit

- käy läpi miesten ilmoituksia, kiinnitä huomioita ilmoituksiin joissa mies osaa kertoa itsestään

- kun löydät mielenkiintoisen ihmisen, kirjoitelkaa maileja ja jos viikon kahden mailienvaihdon jälkeen tuntuu, että voisi tavata, vaihtakaa kuvat - ja jos vieläkin kiinnostaa tavata niin käykää kahvilla

Tuolla "esikarsinnalla" ja viestittelyllä blokkaat suurimman osan pelkästään seksiä etsivistä miehistä pois, ne eivät välttämättä jaksa odottaa/leikkiä/kirjoitella niin kauaa.

Ja kyllä, kaikki miehet EIVÄT ole samanlaisia eli löytyy paljon miehiä jotka ovat valmiita sitoutumaan ja haluavat perheen ja lapsia. Mutta on myös paljon niitä miehiä joita em. asiat eivät kiinnosta. Sinun tehtäväsi on vain löytää ne (sinulle) helmet.

Ja olet oikeassa myös sen suhteen, että fuckbuddy suhteet antavat tosiaan sen seksuaalisen tyydytyksen mutta eivät parisuhteen tuomia ominaisuuksia (pelkkä seksi ei ole parisuhteen määritelmä).

Onnea parisuhteen etsintään!

aloittajan kirjotuksia lukiessa tulee aika äkkiä neljäkin syytä mieleen miksei live tapaamisen jälkeen miestä kiinnosta:

1. jätät netissä ja puhelimessa kertomatta jotakin mikä paljastuu aina ekoilla tai viimeistään toisilla treffeillä.

2. mainitsit riman olevan korkealla....eli kun olet valkannut niitä korkeastikoulutettuja johtavassa asemassa olevia yleviä m***kuja ja itse oletkin "tavallinen tallukka" niin et sovi niiden hienosto seurapiireihin.

3. sinulla on huono maine,varsinkin pienemmällä paikkakunnalla sen saa helposti mm. tuolla treffailu tahdilla...mistäs sen tietää onko ne edelliset 50 miestä käyneet kanssasi oikeilla treffeillä vai olleet asiakkaitasi...
oikeiden treffien jälkeen mies saattaa kertoa vasta sinusta kavereilleen joten selviää vasta sillon.

4. sää haiset,ihan oikeasti.joko liikaa hajuvettä,tupakka tai joku muu löyhkä..

Kaikki loppuu kuin seinään? Johtuisiko siitä, että nainen ei tee omaa osuuttaan jutun viemiseksi eteenpäin. Ainakin omalta kohdalta toimin siten, jos pallo on heitetty naiselle, niin en ala tyrkyttämään itseäni sen jälkeen, jos tämä jää ihmettelemään, eikä osaa vastata.

oon alkanut kans epäillä, että miehen oikeasti ettii sitä Justiinaa, joka sanoo, miten asiat tehdään ja määrää kaapin paikan...
ei ne välttämättä mitään "fuckbuddy" suhteita hae, vaan sitä määräilevää naista,

Minusta on ihan ok viestitellä aluksi ja koittaa siten tutustua toiseen. Miksi se olisi hassua? Kukin tyylillään. Itsellenikin sellainen vanhanaikainen treffailu toimisi paremmin. Se ei tarkoita, että olisin joku aseksuaali tai vastaava, jos ei heti ekojen treffien päätteeksi ehdota sänkyynmenoa tai keskustele seksistä. Seksi on varmasti mukavaa, mutta minusta tuskin paikallaan ottaa heti puheeksi. Riippuu toki toisestakin ihmisestä, mutta näin oletuksena ne eivät kuulu juttuvalikoimaani ihan heti. Minusta treffitytön ja omat treffailumieltymykseni olisivat ainakin kohdillaan. Muusta on toki paha sanoa. Voihan olla, että olemukseni aiheuttaa pelkoa ja inhoa las vegasissakin asti.

Itse olen myös ollut se osapuoli, joka on treffien jälkeen jäänyt vähän ihmettelemään, että mihin tästä, kun toinen ei oikein ilmaise kiinnostustaan suuntaan jos toiseen. Joskus joku on jälkeenpäin sanonut olevansa kiinnostunut tapaamaan uudestaa, mutta se on jäänyt pelkän puheen asteelle, vaikka itse olen vastannut siihen myöntävästi ja ollut iloinen siitä. Aika erikoista. Ja kyllä se tosiaan tappaa innoa, jos toinen ei oikein vaikuta aktiiviselta jne.

En osaa arvioida kenenkään ulkonäköä tekstien perusteella, mutta jos olisit mielestäni nätti ja kiva nainen, joka vielä osoittaisi itsekin olevansa halukas tutustumaan, niin sepä olisikin hienoa.

Tosin miten sitten olet nirso, jos eka sanot, että sinulla ei ole mitään hirveitä ulkonäkökriteerejä? Yleensähän nirsoilla naisilla on. Mites tämä nirsous sitten esiintyy? Jos koulutuksella ja titteleissäkään ei ole väliä. Onko se sitten mikään syy loppujen lopuksi. Kaipa sitä saa toivoa tietynlaista kumppania itselleen. Minäkin toivon, mutta mitään kiveenhakattuja ulkonäkökriteerejä ei juuri ole, joskin harvoin tietyt ääripäät miellyttävät. Koulutus ja tittelit nyt ovat ihan se ja sama. Mieluummin fiksu, empaattinen ja oikeasti iloinen ihminen.

Vaikuttaa siltä, että hyvin harvoin todellisuudessa toisilleen sopivat yksinäiset ihmiset kohtaavat :( Tai edes ihmiset, jotka voisivat sopia toisilleen. Sitä mennään ristiin ja sitten lopuksi tullaan tänne ihmettelemään, miksi ketään ei löydy ja ollaan pettyneitä. Tiedän sen, kun itsekin jostain syystä palaan tänne.

No eikös se ole ihan normaalia, että haluaisi tietyn luonteisen ihmisen kumppanikseen, jos nyt siis ihan tosissaan seuraa hakee. Luulisin, että aika moni hakee samoilla ominaisuuksilla varustettua kumppania.

Ei tuo nyt kauhean pahalta kuulostaisi, mutta ei ole ollut nyt onnea kellään. Paha sanoa, että mitä niiden miesten päissä on liikkunut. Vähän hankalaa sellainen yleinen vaikeneminen tai sitten jotkut ympäripyöreät vastaukset. Homma vaan loppuu johonkin, ja sitä saa itse pohtia, että miksi. Tätä saa kokea niin miehet kuin naisetkin ainakin nettitreffien maailmassa. Se on vähän kuin päiväni murmelina leffasta, mutta ei läheskään niin hauskaa.

Heippa.
Olet varmaan väärissä piireissä pyörinyt.Itse gay mies jo 58, tullut oimeen ihan oj, miehiä riittänyt ja ollut parisuhteessa. Nyt maalla ok mukavaelä ja työpaikka , jonne halusin aina palata.
Miksi sinulle noin käy. Jos olen sinkku 35 vuotiaana, menet joidenkin hidalgogen luo, et löydä. Sinille ei vain enää nykyöön löydy kuin se miten itse määrittelet miehesi, eli netti tuon tehnyt. Itse olen lekuri ja menin ulos ostoksille ja kuinkas ollakaan löysin itsen ikomean miehna pöydästä, hän oli lekuri ja siitä pitäen33 yhteistä ihan tosi mukavaa ja rakstavaa vuotta. Tuskin enää muuksi muutumme. Nautimme siitä mitä aikaan olemme saaneet ja ihanaa, kun tietää, se oli mun ensirakkauteni Helsingin Stockalla, jossa tavttiin Engelin baarissa, ja siihen se edellen johtanut. Kiitos.
älä etsi, se tulee.
Kiitos kaunis ja hyvää jatkoa. Jokke

Hyvä asenne sinulla. Ei ole vain oikea vielä sattunut kohdalle. Kyllä se varmaan jossain vaiheessa tapahtuu. Voimia!