Ihmeekseni olen huomannut että ytk ei hoida jäsentensä etuja vaan antaa erilaisia puhelinnumeroita ja kehoittaa neuvottelemaan työnantajan kanssa. Raha niille kyllä kelpaa, mutta siihen se jääkin. Voiko näin onnettomasta ytkoosta liittyä vanhan jäsenen eduin paikalliseen ammattiosastoon, vai onko kaikki aloitettava alusta karenssiaikoineen. Jos rakennusliitosta pääsee AKAVAlaisen liiton jäseneksi vanhan jäsenen eduin, niin eikö sama käytäntö toimi kun ytkoosta haluaa vaihtaa paikalliseen ammattiosastoon.
Joka tapauksessa eroan ytkoosta ja liityn paikalliseen ammattiosastoon. Tyhjän kun saa pyytämättäkin.
Joka tapauksessa eroan ytkoosta ja liityn paikalliseen ammattiosastoon. Tyhjän kun saa pyytämättäkin.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Mitä "edun hoitoa" olet ollut vailla?
Eihän YTK mikään liitto ole joten olet väärässä paikassa.
Saavatkin ihmetellä, ettei ytk "hoida jäsentensä etuja". Ammattiliitot ovat sitävarten, eikä yksityinen työttömyyskassa, joka ei olekkaan luvannut mitään työsuhdeongelmapalvelua. Olis ehkä kannattanut miettiä vähän nenäänsä pidemmälle, eikä vaan muutamien eurojen perään jäsenmaksussa.
Uudet työntekijät eivät edes ymmärrä minkä valinnan tekevät, kun työhönottotilaisuudessa työnantaja ohjaa liittymään ATK:hon.
Aloitus onkin pelkkä provo kun eivät enää muuta osaa..
Liittoon voi vaihtaa ilman täällä siitä numeroa tekee.
Yleensä kylläkin vaihtavat YTK:hon ja ilman että siitä täällä metelöidään
Tosiasiaa se on eikä mikään provo.
Aloittaja on pahasti hukassa. Laki työttömyyskassoista kieltää heti ensimmäisessä pykälässään jyrkästi työttömyyskassoja olemasta missään tekemisissä mm. ammattiliittojen kanssa. Tämä siksi, koska kassa käyttää aivan muiden tahojen tuottamia rahoja. Valtaosahan tulee työnantajien antamista työttömyysvakuutusmaksuista. Ammattiliitolta ei tule mitään, ei sentin pyörylääkään.
Onko se puhtaampaa rahaa se työnantajan maksama työttömyysvakuutusraha kuin ammattiliiton?.
Siis eihän ammattiliitto edes maksa mitään rahaa.
Kysymyshän oli täysin jostain muusta!
Aloittaja esitti selvän kysymyksen ja odottaa siihen vastausta (vaikka se kysymerkki lauseen lopusta puuttuikin). Lause oli selvästi kysymysmuotoinen, mutta täällä sitä ei ymmärretty.
" Voiko näin onnettomasta ytkoosta liittyä vanhan jäsenen eduin paikalliseen ammattiosastoon, vai onko kaikki aloitettava alusta karenssiaikoineen. Jos rakennusliitosta pääsee AKAVAlaisen liiton jäseneksi vanhan jäsenen eduin, niin eikö sama käytäntö toimi kun ytkoosta haluaa vaihtaa paikalliseen ammattiosastoon."?
Lisäsin kysymysmerkin - jos nyt joku ymmärtäisi mitä aloittaja tarkoitti.
Kysymys osoittaa että ihmiset todellakin eivät erota ammattiliiton ja työttömyyskassan olevan täysin eri asioita. Kassa on kassa riippumatta siitä mikä etuliite sillä on, sillä kassa EI SAA OLLA tekemisissä minkään ammattiliiton kanssa. Sen kieltää laki työttömyyskassoista yksiselitteisesti.
Kassojen jäsenyyksiä voi vaihdella ihan vapaasti menettämättä mitään etuja, koska kassat ovat kaikkialla yhdenvertaisia. Ne kaikki käyttävät samojen rahoittajien - pääasiassa työnantajien - rahoja työttömyyskorvauksien maksatukseen.
Ei työttömyyskorvaus ole pääasiassa työnantajien kustantamaa. Valtion osuus on peruspäivärahan suuruinen. Työntekijän työttömyysvakuutusprosentti on yleen hiukan pienempi kuin työnantajan osuus palkasta eli jotain yhteensä noin 1,5%. Mutta kun kassan osuus on työntekijän osuutta niin aika tasan työnantajan ja työntekijän osuus taitaa olla. Karkeasti yleistettynä kustannukset jakautuu niin että jokaiselle rahoittajalle jää 1/3 kustannusvastuu. Pienissä päivärahoissa valtion osuus on enemmän kuin 1/3 ja isoissa vähemmän kuin 1/3.
Työttömyyskassojen maksuosuus ansiosidonnaisesta päivärahasta on n. 5 %. Loput menevät työttömyysvakuutusrahastosta ja valtion pussista.
Työttömyysvakuutusrahaston mukaan työntekijän työttömyysvakuutusmaksu on 0,6% palkasta ja työnantajan osuus 3,2% palkkasummasta, joten työnantajan osuus on yli viisinkertainen. Pienyrityksillä työnantajan osuus on 0,8%.
Mitä ihmettä! Vaikuttaako firman koko siihen miten suurta työttömyysvakuutusmaksua joutuu maksamaan? Onko noin ollut aina? Vai oletko edes oikeassa?
Perusteena on se että pienissä yrityksissä on liikevaihtoon verrattuna enemmän työntekijöitä, kun isoissa yrityksissä. Noin kahden miljoonan liikevaihtoon vakuutusmaksu on 0,8% maksetusta palkkasummasta ja siitä ylimenevältä osalta 3,2%. Olisikohan neljän miljoonan liikevaihdolla vakuutusmaksun osuus noin 2%: luokkaa palkkasummasta. Joku voisi laskea tarkan arvon tarkoilla liikevaidon arvoilla.
Historiaa en tunne, mutta muistan hämärästi jotain sen suuntaista että pääomavaltaisen teollisuuden osuuden lisääminen olisi ollut joskus esillä. Esimerkiksi paperiteollisuuden palkkasumma liikevaihdosta on vain muutama prosentti. Ja suurimmillaan palkkasumma pienissä yrityksissä saattaa olla lähellä sataa prosenttia.
Oikaiskaa jos olen ihan väärässä.
Itseasiassa minua kiinnostaa mikä tulee keskimääräiseksi prosentiksi yhteenlasketuista työnantajien vakuutusmaksuista ja yhteenlasketuista palkoista. Onko siitä tietoa?
Eli onko täällä olevissa laskelmissa vääriä lukuarvoja joita pitäisi tarkentaa:
http://www.saunalahti.fi/kvarkki/oikeutta/
?
Kun olin vielä töissä (nyt eläkkeellä) kuuluin YTK:hon. Aikaisemmin kuuluin, kun YTK:ta ei vielä ollut, johonkin ammattiliittoon. Onneksi sattui sellainen henkilö auttamaan lomakkeen täyttämisessä, joka oli auttamishaluinen. Siinä oli nimittäin kompastuskivi. Jos ei laittanut ruklsia siihen, että haluaa kuulua työttömyyskassaan, olisi kuulunut vain ammattiliittoon. Työttömäksi jouduttuaan olisi tullut pikkuinen yllätys, kun ei mitään ansiosidonnaista olisi saanutkaan. En tiedä miten on nykyisin, mutta silloin 80-luvulla oli näin.Tiedän paljon tapauksia, joissa työttömäksi jouduttuaan eivät saaneetkaan ansiosidonnaista. Jos asia on vielä näin, olkaa tarkkoja!
Heti ensimmäisessä vastauksessa kehoitetaan tervemenemään sinne liittohin kuin olis jo...
Eihän YTK ole missään vaiheessa väittänytkään olevansa muuta kuin työttömyyskassa... Jos katsot tarpeelliseksi liittyä ammattiyhdistykseen saadaksesi esim. lainopillista apua, täytä liittymiskaavake. Kaavakkeessa voit antaa valtuudet siirtää myös työttömyyskassan jäsenyyden liittymääsi ammattiyhdistyksen työttömyyskassaan.
Ammattiyhdistys ja työttömyyskassa ovat kaksi täysin eri organisaatiota. Ammattiyhdistys pitää huolen edunvalvonnasta ja työttömyyskassa työttömyysturvasta. Näin on asian laita myös ammattiyhdistyksen työttömyyskassan kanssa.
Itse kun kuulun pelkästään YTK:n, katselin tässä työpaikalla ammattiyhdistyksen liittymislomaketta. Jos joskus katson tarvitsevani ammattiyhdistyksen palveluita ja päätän liittyä jäseneksi, aion jättää työttömyysturvani hoidon edelleen YTK:n huoleksi, sillä erittäin tyytyväinen olen heidän palveluihinsa ollut, kun viimeisen laman myötä parisen vuotta ansiosidonnaista työttömyysturvaa jouduin nauttimaan. Ammattiyhdistyksen liittymiskaavakkeeseen voi nimittäin laittaa rastin kohtaan, jossa todetaan: "en liity ammattiyhdistyksen työttömyyskassaan".
Säästöä sekin. Ay-liikkeen työttömyyskassan jäsenmaksu on prosenttiperusteinen. Yleensä 0,5 % bruttopalkasta. Jos ansaitset 2000€ kuukaudessa, niin ytk on halvempi.
Yleensä onkin kyse periaatteista eikä rahasta, kukas raksa- tai metalliduunari YTK:laiseksi ehdoin tahdoin haluaa ?!
Olen ollut YTK:ssa noin 20 vuotta, ja siinä aikana työttömänä 5-6 kertaa, pisin aika yli vuosi. Hyvin ovat ainakin minun kohdallani hommansa ( ansiosinnaisen työturvan maksun ) hoitaneet.
Jokainen, joka YTK:n liittyy, tietää, että kyysseessä on työttömyyskassa, eikä siis mikään liitto. Siksi minäkin liityin tähän kassaan, koska en jaksa sietää tätä ammattiyhdistystuohua, se on jokin vanha jäänne viime vuosituhannelta, joka ajaa laiskojen ihmisten asiaa ( mitään ei tehdä ja lisää ollaan aina pyytämässä).