Olin noihin aikoihin ystävystynyt mieheni ex naisystävän kanssa (tiesimme toisemme entuudestaan) ja olimme paljon tekemisissä. Eräs viikonloppu soiteltiin ja hän oli lähdössä kavereidensa kanssa baariin. Tiesin myös että mieheni lähtee. Valvoin koko yön, en tiedä miksi mutta aavistelin jotakin, ja odottelin milloin mieheni tulee kotiin. Baarit menevät luonnollisesti 4 aikaan kiinni.. eipä näkynyt.. vasta 5-6 välillä hän kömpi kotiin.
Seuraavan päivänä vasta joskus illalla tämä miehen ex naisystävä soitti ja aloitti keskustelun, että meidän pitäisi vähän keskustella miehestä. Olin ihan järkyttynyt ja peloissani että mitäs tämä nyt on. Pyysin häntä kertomaan heti mitä on meneillään. Hän kertoi lyhyesti että mieheni oli yrittänyt kauheasti kysellä häneltä voisiko heistä vielä joskus tulla jotain ja sanonut ettei häntä kiinnosta... minä. en kuulemma vaan nappaa. Minulle sanonut ihan toista. Oli yrittänyt kaikenlaista.. ja tämä ex oli mukamas huutanut hänelle pää punasena että miten voit tehdä hänelle (minulle) näin. Myöhemmin en enää tiennyt kumpi valehteli.. noh eipä siinä kysyin mieheltäni asiasta seuraavana päivänä ja hän kielsi asian ja sanoi että asiat oli mennyt päinvastoin. sanoi että ex valehtelee (heidän erostaan oli n7 vuotta) .. en enää tiennyt kumpaa uskoa, mies osasi olla vakuuttava, niinkuin exänsäkin.. joten jompikumpi valehteli. no tänäpäivänä uskon että se oli mies. Hän suorastaan raivostui silloin kysymyksistäni ja oli erittäin vihainen ja lähti ovet paukkuen syyttäen vain minua että mitäs minä olen tehnyt (viestit mitä ei ole olemassakaan).. Olin ihan rikki.
Myöhemmin selvisi että se kuka oli väittänyt miehelleni niin että olisin jotain viestejä laitellut, oli se hänen exänsä. Kysyin asiasta, väitti ettei todellakaan pidä paikkaansa. Taas tilanne kun en tiedä ketä uskoa.
Olisikohan tästä heidän "tapaamisestaan" ollut n viikko, kaiken tämän epidosin jälkeen, selvisi että mies oli laitellut exälleen viestiä ja pyytänyt häntä eräisiin juhliin. Aiemmin MINÄ olin kysynyt voinko lähteä mukaan!! Se ei käynyt tai vastaus oli en tiedä. Ex ei ollut suostunut hänen mukaansa. Tähän kaikkeen en ole vielä muuta selitystä saanut kun, että hän muka yritti kierolla tavalla selvittää mitä MINÄ touhuan hänen selkänsä takana. ja en vieläkään ymmärrä miten se tuollaisella keinolla onnistuu? en tiedä jotenkin luottamus alkoi menemään. Hän sai tehdä ihan mitä vaan mutta minä en saanut käydä kavereiden kanssa baarissa koska olen kuulemma pettäjä ymym.. Monta kuukautta meni niin etten aina viikonloppuisin tiennyt missä hän menee eikä välttämättä tullut kotiin yöksikään ja vaikka soittelin perään ei vastannut, ja aamulla/päivällä soitti vasta ja sanoi että MINÄ olin alkanut *ittuilemaan niin sen takia ei huvittanut vastata tai ei tullut. Kerran odotin häntä baarin edessä 2 tuntia kun hetkeä ennen kun olin siihen mennyt, soiteltiin että hän tulisi kyydissäni kotiin, eipä miestä näkynyt eikä puhelimeen vastannut. Laitoin vain muutaman viestin etten viitsisi turhaan odotella että kerrotko oletko tulossa vai et... ja tämä oli *ittuilua hänen mielestään, minusta se oli vain tekosyy. Baarin pihassa ollessani huomasin hänen kaverinsa ja huusin hänelle että tietääkö hän miehestäni mitään ja hän sanoi että oli lähtenyt n 10minuuttia sitten jo pois puhelinta näpytellen.
Silloin kiuehuin. tiesin että jotain tapahtuu. Mutta selitykset seuraavana päivänä oli noita edellämainittuja. En olisi saanut olla vihainen, hän raivostui kun minä olin vihainen ja sai kaiken näyttämään minun syyltäni, tietysti MINÄ PYYSIN ANTEEKSI.. ja hän nautti. Hän käväisi kotona ja lähti taas jonnekkin... tuli muistaakseni kyllä yöllä kotiin. Nämä muistot ovat kamalia ja saavat minut miettimään päivä päivältä mitä hittoa tässä teen. Aina kaikki vika minussa!! aina! hän ei tee vääryyttä vaan minä. Hän ei KOSKAAN ole valehdellut/valehtele kuten minä, ei petä kuten minä ymymym...
Seuraavan päivänä vasta joskus illalla tämä miehen ex naisystävä soitti ja aloitti keskustelun, että meidän pitäisi vähän keskustella miehestä. Olin ihan järkyttynyt ja peloissani että mitäs tämä nyt on. Pyysin häntä kertomaan heti mitä on meneillään. Hän kertoi lyhyesti että mieheni oli yrittänyt kauheasti kysellä häneltä voisiko heistä vielä joskus tulla jotain ja sanonut ettei häntä kiinnosta... minä. en kuulemma vaan nappaa. Minulle sanonut ihan toista. Oli yrittänyt kaikenlaista.. ja tämä ex oli mukamas huutanut hänelle pää punasena että miten voit tehdä hänelle (minulle) näin. Myöhemmin en enää tiennyt kumpi valehteli.. noh eipä siinä kysyin mieheltäni asiasta seuraavana päivänä ja hän kielsi asian ja sanoi että asiat oli mennyt päinvastoin. sanoi että ex valehtelee (heidän erostaan oli n7 vuotta) .. en enää tiennyt kumpaa uskoa, mies osasi olla vakuuttava, niinkuin exänsäkin.. joten jompikumpi valehteli. no tänäpäivänä uskon että se oli mies. Hän suorastaan raivostui silloin kysymyksistäni ja oli erittäin vihainen ja lähti ovet paukkuen syyttäen vain minua että mitäs minä olen tehnyt (viestit mitä ei ole olemassakaan).. Olin ihan rikki.
Myöhemmin selvisi että se kuka oli väittänyt miehelleni niin että olisin jotain viestejä laitellut, oli se hänen exänsä. Kysyin asiasta, väitti ettei todellakaan pidä paikkaansa. Taas tilanne kun en tiedä ketä uskoa.
Olisikohan tästä heidän "tapaamisestaan" ollut n viikko, kaiken tämän epidosin jälkeen, selvisi että mies oli laitellut exälleen viestiä ja pyytänyt häntä eräisiin juhliin. Aiemmin MINÄ olin kysynyt voinko lähteä mukaan!! Se ei käynyt tai vastaus oli en tiedä. Ex ei ollut suostunut hänen mukaansa. Tähän kaikkeen en ole vielä muuta selitystä saanut kun, että hän muka yritti kierolla tavalla selvittää mitä MINÄ touhuan hänen selkänsä takana. ja en vieläkään ymmärrä miten se tuollaisella keinolla onnistuu? en tiedä jotenkin luottamus alkoi menemään. Hän sai tehdä ihan mitä vaan mutta minä en saanut käydä kavereiden kanssa baarissa koska olen kuulemma pettäjä ymym.. Monta kuukautta meni niin etten aina viikonloppuisin tiennyt missä hän menee eikä välttämättä tullut kotiin yöksikään ja vaikka soittelin perään ei vastannut, ja aamulla/päivällä soitti vasta ja sanoi että MINÄ olin alkanut *ittuilemaan niin sen takia ei huvittanut vastata tai ei tullut. Kerran odotin häntä baarin edessä 2 tuntia kun hetkeä ennen kun olin siihen mennyt, soiteltiin että hän tulisi kyydissäni kotiin, eipä miestä näkynyt eikä puhelimeen vastannut. Laitoin vain muutaman viestin etten viitsisi turhaan odotella että kerrotko oletko tulossa vai et... ja tämä oli *ittuilua hänen mielestään, minusta se oli vain tekosyy. Baarin pihassa ollessani huomasin hänen kaverinsa ja huusin hänelle että tietääkö hän miehestäni mitään ja hän sanoi että oli lähtenyt n 10minuuttia sitten jo pois puhelinta näpytellen.
Silloin kiuehuin. tiesin että jotain tapahtuu. Mutta selitykset seuraavana päivänä oli noita edellämainittuja. En olisi saanut olla vihainen, hän raivostui kun minä olin vihainen ja sai kaiken näyttämään minun syyltäni, tietysti MINÄ PYYSIN ANTEEKSI.. ja hän nautti. Hän käväisi kotona ja lähti taas jonnekkin... tuli muistaakseni kyllä yöllä kotiin. Nämä muistot ovat kamalia ja saavat minut miettimään päivä päivältä mitä hittoa tässä teen. Aina kaikki vika minussa!! aina! hän ei tee vääryyttä vaan minä. Hän ei KOSKAAN ole valehdellut/valehtele kuten minä, ei petä kuten minä ymymym...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noh, tuohan on täyttä kukkua, mitä siedät. Mies ja mahdollisesti myös ex ovat ihan pimeitä. Jos nyt pääsisit johonkin terveellisempään ympäristöön vaikka kuukaudeksi, huomaisit lisää epäkohtia. Mies projisoi omat vikansa suhun. "Sä olet lähetellyt toisen kanssa viestejä!" = "Minä olen viestitellyt exäni kanssa" tai "Sä vaan kettuilet mulle" = "Minä en välitä siitä, että odotat mua turhaan ja kaupanpäälle kettuilen sulle" Totuus on tolle tyypille turha käsite. Samoin raittius.
Sulle aukeaa paljon raikkaampi ja suloisempi elämä yksinkin kuin noin huonossa seurassa. Lähde ennen kuin seura alkaa tehdä kaltaisekseen!
Se noissa narsisteissa juurikin on, että osaavat hurmata, sanoa toiselle kivoja asioita, mutta seuraavassa hetkessä "loukkaantua" olemattomasta ja olla todella julmia.
Sun pitää lähteä kai ymmärrät sen?? Hän käyttää sinuun henkistä väkivaltaa. Toivottavasti olet myös tietoinen, että narsistit ovat todella vaarallisia. Myöhemmin tulee mukaan sitten ihan ne väkivaltaisuudet jne.
Olen itse aikoinani elänyt ihan oikean narsistin kanssa. Minullekin se lähtö tuntui vaikealta, kun toinen osasi välillä sanoa niin ihania asioita ja olin rakastunut. Tunteet kun ei vain häviä yht'äkkiä... Lopputulos oli kuitenkin se, että hän oli epäluotettava, vika ei ollut koskaan hänessä, hän myöskin raivoistui, jos jotain tavallista yritin kysyä, ja lopulta olin todella onneton. Lähdin - ja 1,5 kk:n ikävöinnin jälkeen elämä voitti! Päivääkään en ole katunut, se oli elämäni fiksuin päätös!
Juu lähde äkkiä! Tiedän itse kuinka vaikeaa se on. Mutta tuo henkinen väkivalta saattaa jättää pahat arvet sinuun, mitä kauemmin se kestää. Väkivalta voi tosiaan muuttua fyysiseksi, joka ei suoraan sanottuna minulle tuntunut missään henkisen rinnalla - kunnes luulin kuolevani hänen kuristusotteeseensa. Elämäni pisimmät sekunnit. Joten, voimia sinulle ja jätähän miehesi pelleilemään eksänsä kanssa :)
Ai niin, äläkä pyydä häneltä yhtään mitään anteeksi, lähdit tai et. Parempi elämä odottaa!