millainen vaimon tulee olla jotta se on juuri se ihanne vaimo jota ette vaihda koskaan mihinkään? miten ihannevaimo käyttäytyy ja toimii? :) mitä miehet vaatii ja pyytää jos haluavat täydellistä vaimoa.
minä tahtoisin olla miehelleni täydellinen ihannevaimo, mutta en tiedä miten sekin onnistuu ;D haluaako miehet et vaimo kunnioittaa heitä tms? kertokaa millainen voin olla jotta voisin olla miehelleni täydellinen vaimo.ja tähän ei mitään vittuilu vastauksia.tahdon todella tietää.
minä tahtoisin olla miehelleni täydellinen ihannevaimo, mutta en tiedä miten sekin onnistuu ;D haluaako miehet et vaimo kunnioittaa heitä tms? kertokaa millainen voin olla jotta voisin olla miehelleni täydellinen vaimo.ja tähän ei mitään vittuilu vastauksia.tahdon todella tietää.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Älä yritä muuttaa itsees, koska et onnistu tavoittelemaan täydellisyyttä. Reisille vaan menee.
Miksi sä et kysy ukoltas, että mistä se tykkää naisessa/sinussa?
Turha täältä pervoilta tyhjäpäiltä on kysyä mitään, koska ainoa nainen jonka ne tuntee on oma äitinsä tai siskonsa.
Ole vain oma itsesi. Ihannevaimo ei esitä mitään. Eihän sellaista kulissia kukaan jaksa kauan ja sitten onkin entistä pshempi sotku kun mies on kuvitellut sinun olevan jotain muuta kuin olet. Eli unohda koko juttu...
Ihannevaimo hyväksyy miehen sellaisena, kuin hän on. Mies ei muista merkkipäiviä. Hän ei ole kiinnostunut sisustuksesta, puutarhanhoidosta, kodinhoidosta, sukujuhlista eikä lasten tekemisestä. Mies fantasioi tuhansista naisista ja toivoo innokasta seksiä vaimon kanssa monta kertaa viikossa.
Mies haluaa viettää paljon aikaa itsekseen ja kavereidensa kanssa eikä olla jatkuvasti vaimon kanssa. Mies haluaa, että ikävät asiat tehdään erikseen ja kivat asiat yhdessä.
Tuo kuvailemasi vaimo on varmaan ihannevaimo tuollaisen miehen mielestä mutta tuollainen mies on tuskin se ihannemies. Jääkin hieman hämärän peittoon, miksi tuollainen mies koskaan saisi ihanevaimon?
Onko tämä sarkasmia? Koska vain nainen, jolla on äärimmäisen heikko itsetunto, ottaisi itselleen kumppaniksi kuvailemasi miehen! Ja voin kertoa, että tällaisessa suhteessa ei ole todellista rakkautta kummankaan puolelta.
"vain nainen, jolla on äärimmäisen heikko itsetunto, ottaisi itselleen kumppaniksi kuvailemasi miehen"
Ei pidä paikkaansa. Ehdoton valtaosa naisista ottaa itselleen juuri tuollaisen miehen.
Koska juuri muunlaisia miehiä ei ole olemassa.
Eli valtaosa naisista ei ole kokenut todellista kumppanuutta ja rakkautta? Otan osaa. Minä olen ainakin.
En nyt ymmärrä, miten kuvattu mies ei kykenisi rakastamaan.
Mutta kysypä mieheltäsi: "Oletko sinä tällainen?"
Veikkaan, että hän vastaa: "En tietenkään, kultaseni", ja toivoo, ettet huomaa hikikarpaloa ohimolla.
Tarkoitin sitä, että aito rakkaus ja kumppanuus sisältää asioita, joita 12 3 luetteli. Mies ottaa mielellään osaa kodinhoitoon ym. asioihin osaa, pyytämättä häntä erikseen. Se on sitä yhteen hiileen puhaltamista ja toisen kunnioittamista. Hän on kiinnostunut samoista asioista, kuin minäkin. Ja muistaa merkkipäivät, ilman minun muistuttamista. Sanoo, että miehille ne ei ole tärkeitä, mutta haluaa muistaa ne, koska minulle ne ovat.
Hän jakaa kanssani huonotkin asiat, eikä ole paikalla pelkästään parhaina hetkinä. Käy yhdessä kavereidensa kanssa ulkona silloin tällöin. Hän saa tulla ja mennä miten huvittaa, mutta ainapa tuo on kanssani.
Tottakai sellainen mies, joka ei ole kuten edellä mainitsemani on kykenevä rakastamaan. Ja varsinkin seksuaalisesti osoittamaan rakkauttaan. En tiedä muista ihmisistä, mutta minulle on tärkeää, että mies on osa minun elämääni päivittäin ja pyörittää arkea minun kanssani, ei pelkästään se, että seksi on taivaallista (mitä se kyllä on ;) )
Osa saattaa luulla, että olen jokin pirttihirmu, joka komentaa miestään. Mutta kun ei tarvitse. Mies tekee osansa arjesta kysymättä. Ja täytyy kyllä sanoa, että on seksikästä kun miehinen mies kunnioittaa naista näin paljon.
Mutta ehkä onlen niitä harvoja naisia, jotka ovat löytäneet tällaisen miehen. Minun siis kannattaa pitää hänestä tiukasti kiinni ;)
Miehesi ottaa osaa kodinhoitoon, muistaa merkkipäivät, tekee yhteisiä asioita jne -- ei siksi, että se olisi hänelle luontevaa, vaan siksi, että hän rakastaa sinua (tai pelkää menettävänsä sinut) ja uhraa sen osan itsestään parisuhteelle.
Ihannevaimo ymmärtää, että nämä asiat ovat miehelle vieraita ja raskaita, ja tulee vastaan. Ei järjestä loukkaantumiskohtausta, jos hääpäivä unohtuu. Ei nalkuta, jos huusholli on imuroimatta. Ei takerru, jos mies haluaa tuulettaa. Tajuaa, että mies tsemppaa aina naisen kanssa.
Sitä juuri tarkoitin. Hän osoittaa rakkautensa minuun näin. Ja minäkin rakastan häntä ja huomioin häntä muissa asioissa.
Ja tiedän, että tällaiset asiat ovat miehelle vieraita. Mutta joskus kauan sitten ihmettelin hänelle, että miten tämä ei vieroksu kotitöitä, ja hän vastasi, että hänkin asuu talossa ja hänkin sotkee ->siksi myös hänen kuuluu siivota, ei pelkästään minun. Ja joskus kuuluu jopa viheltelyä, kun hän on keittiössä siivoamassa. Eli ei se varmaan kamalaa pakkopullaa hänelle ole? Varsinkaan, jos hän on itse aloitteellinen siivouksen suhteen?
Enkä todellakaan pahastuisi, jos merkkipäivä unohtuisi joskus. Tai että meillä ei olisi siistiä kotona. Joskus ehdotankin hänelle, että jätettäisiin tänään tämä ja tämä tekemättä ja keskityttäisiin mieluummin muihin asioihin.
Rakastan miestäni kaikilla tavoin. En ole ottanut kumppania sen vuoksi, että hän olisi palvelijani tai itsetuntoni ylläpitäjä. Rakastan hänen ajatusmaailmaansa, arvoja, ulkonäköä, aivan kaikkea.
"Miehesi ottaa osaa kodinhoitoon, muistaa merkkipäivät, tekee yhteisiä asioita jne -- ei siksi, että se olisi hänelle luontevaa, vaan siksi, että hän rakastaa sinua (tai pelkää menettävänsä sinut) ja uhraa sen osan itsestään parisuhteelle."
En tiedä tuosta toisen kirjoittajan miehestä mutta minä ainakin ihan tavallisena miehenä ja isänä teen kyllä osani kotihommista ihan luontevasti. Samoin kun muistan vaimoni merkkipäivät. En tiedä missä maailmassa te oikein elätte mutta minun lähipiirissäni kaikki miehet ovat ihan järkeviä ja tolkullisia ihmisiä joille on itsestään selvää että mies tekee oman osansa kodin hommista ilman että se olisi joku uhraus tai erityinen rakkauden osoitus vaimoa kohtaan. Itse pidän "perinteisiä" miehiä (siis niitä jotka eivät tee kotitöitä kuin pakotettuina) vähän säälittävinä ja toistaitoisina. Tottakai tavallinen mies osaa laittaa ruokaa, hoitaa lapsia tai siivota eikä siitä pidä mitään numeroa tehdä.
Ja ne todelliset rakkauden osoitukset vaimolleni ovat sitten vielä ihan muita kuin vain tavallisten kotitöiden tekemistä...
On sellainen joka kunnioittaa minua ja haluaa rakastella joka päivä ja usein myös monta kertaa päivässä jos aika antaa myöden..
-ukkomies50v-
Minä haluan vaimoni olevan oma itsensä enkä pelkästään minun mielyttäjäni. Tykkään persoonallisista tosinaisista. Oma vaimoni on hyvä kokkaaja, pitää kodin todella viihtyisänä ja on sellainen kodin hengetär. TOisaalta hän on uranainen, jolla on haastava työ ja omia menojaan, myös vapaa-ajalla. Hän on kaunis omalla tavallaan ja jotenkin pidän häntä hyvin näyttävänä naisena (kerää usein katseita).
Parasta vaimossani on hänen mielenkiintoinen luonteensa ja samoin kun hän voi olla nainen, minä saan toteuttaa miehisiä intressejäni kuten metsästystä, vaellusta, jääkiekkoa jne., joista vaimoni ei välitä pätkääkään.
Vaimoni on myös seksuaalisesti hyvin viehättävä.
Kaikista paras vaimo olet kun , et ala leikkimään mitään TV:stä katsottua
puuma naista. itse pidän naisesta joka osaa olla täysin oma itsensä , eikä
ala persoonaa muuttamaan kenenkään takia koska se ei onnistu.
Onnea sinulle.
Ihannevaimo ei "sairasta" päivittäin joko migreeniä, vatsakipua tai väsymystä tai niitä kaikkia samanaikaisesti, kuten meillä. Ihannevaimo osaa edes kerran päivässä mainita jostakin positiisestakin asiasta miehelleen, päinvastoin kuin meillä. Ihannevaimo ei joka ikinen kerta mainitse makuuhuoneen lattialle lojumaan jääneistä sukista tai hammastahnasta wc:n peilissä, toisin kuin meillä. Ihannevaimo voi joskus yllättää miehensä kynttiläillallisella ja pukeutumalla sensuellisti, vain saadakseen miehensä onnelliseksi, näin ei koskaan kylläkään meillä. Ja mikä tärkeintä muistaa että hänen miehensäkin on elävä ja tunteellinen olio, jolla on myös seksuaalisia tarpeita, tämäkin unohtunut meillä jo valovuosia sitten. Kun näihin kohtiin, edes joskus panostaa ja muuten on itsensä kanssa sinut, pitäisi se jo miehelle kuin miehelle riittää. Ainakin se minulle riittäisi.
Ihannevaimo on mun vaimo ! Mulle siis.... :D
Juttelee, nauraa, on oma ittensä. Tykkää seksistä mun kanssa edelleen (oon aika onnekas kun noin nätti nainenkin vielä). Mutta yritän kyllä ollakin aika romanttinen ja huomioiva häntä kohtaan, jotta hän kokisi mut sellaiseksi mieheksi jonka kanssa vois rakastella!
Hän tykkää tehdä mun kanssa yhdessä ruokaa, ja käydä yhdessä kaikissa paikoissa arjen keskellä (ravintoloissa välillä, elokuvissa, kaupoilla). Ja hän nauttii elämästään, yksin ja mun kanssa.
Ja sitten se aina välillä yllättää mut hieronnalla tai kynttiöillä, tai leffalla. Ja hän kanssa tykkää olla paljon mun kainalossa. Ja ottaa mut kainaloon kanssa välillä :D
Lisäksi antaa mun välillä käydä baarissa kavereiden kanssa, ei nalkuta jos meen vaan sanoo aina että "pidä hauskaa", ja luottaa muhun. Tietää, etten tekis koskaan mitään, koska en tekisikään!! Hän ei tee numeroa mistään olemattomasta asiasta (mutta joskus totta kai riidellään, ja mäkin oon joskus aika herkkänä kovan työpäivän jälkeen ja saatan sanoa typeriä.). Mutta me sovitaan aina riidat.
Ja se vaan rakastaa mua. Ja mä rakastan häntä. Hän on erilainen kuin muut. Lempeä. Eikä oo muuten turhamainen. Pukeutuu nätisti ja on kaunis, muttei turhamainen. Hän on hauska myös. Me nauretaan paljon. Se on musta tärkeetä.
Meillä ei oo mitenkään liikaa rahaa, välillä on vähän tiukkaa, mutta sillee rahaa on, että pärjätään. Ja hänelle riittää se. Hän on ylpeä musta, vaikka en 4 tonnia kuussa tienaakkaan, ja sanoo kanssa usein että on musta ylpeä miehenä ja ihmisenä. Se on aika ihanaa kuultavaa. Mäkin kehun häntä.
Jos saan ton naisen kanssa olla loppuelämäni niin oon törkeen onnekas. Huh. Toivottavasti se tapahtuu!!
Erittäin mielenkiintoista yleensä, miksi miehet valitsevat naisen, jonka valitsevat.
Minä rakastin ent. poikaystävääni.
Muistin kertoa sen hänelle, rakastin seksiä hänen kanssaan ja sitä kyllä harrastettiinkin :)
laitan ruokaa, leivon mielelläni.
En naputa turhista ja huumoriakin löytyy.
Ulkonäköseikoista sen verran, että hoikka olen, eikä ilman seurankärkkyjiä tarvitse olla, kun ulos lähden juhlimaan.
Olettaisin olevan melko hyvä puoliso.
Mutta..ei..ex vaihtoi minut naiseen, jolla lapsia useamman miehen kanssa, ei osoita tunteita, läheisyyttä, ei kosketuksia..rivien välistä olen saattanut lukea, ettei juuri seksiäkään ole.
Saa kuulemma raivokohtauksia ja valittaa joka arkisesta asiasta ja väärintehdyistä kotitöistä.
Saattaa olla puhumaton ja arvaamaton.
Ruokaa on laittanut kuulemma tasan kolme kertaa 8kk aikana ja lapsillekkin sanoo vaan, että syökää mitä kaapista löytyy, eli ei mikään pullantuoksuinen äitikään.
Hän itse on minulle nämä asiat uskoutunut.
Edelleenkään en tajua, mitä siinä tapahtui, että hän minut jätti, otti tämän naisen ja jo parin kuukauden jälkeen ostivat yhteisen asunnon.
Ikinä en varmaan vastausta tähän saa.
Heitä yhdistää hieman harvinaisempi intohimoinen harrastus, että ehkä se on sitten se!??!
Mutta siitä huolimatta en itse vaihtaisi harrastuksen takia tunnekylmään liittoon.
Miehen on toisinaan hyvin vaikeita ymmärtää....