Apua kaipaillaan täälläkin!

Mitä sitten ajattelitte sopia esim uskollisuudesta? Voisko reilu tauko olla hyvä? En tiedä mikä kaikilla on tilanne, mutta aika karuja on muun kuulemat jutut. Yksikin jätti tänne vaimon ja pienen lapsen ja rehvasteli, että meinaa kyllä reilusti ostaa seksiä, kun p*nemaan tottunut mies ei ilman pärjää. Ja muutkin on puhunu että siellä on näihinkin tarpeisiin ihan järjestäytyneesti maksettua apua .Eihän kai kaikki näin tee. Kysy mitä hän haluaa teidän suhteelta, sitoutuuko vai eikö tiedä. Oishan hyvä, että säkin tietäsit sitten että missä mennään, kun suhde on noin tuore. Toisaalta vahvat tunteet kestää eroakin tuon aikaa joillakin.. Vaikee tilanne. Ja tekikö lähtöpäätöksen ennen vai jälkeen teidän tapaamisen..

Itsellä työkaverina rauhanturvaaja ja kertoi kyllä ainakin afkanistanista ihan erilaista tarinaa. Mm. seksin ostaminen oli ehdottomasti kiellettyä ja jos sellaisesta jäi kiinni, niin se oli kerrasta poikki. Kun palvelusaika oli täytetty sai kyllä mennä ostamaan jos halusi, mutta palvelusajan puitteissa se ei onnistunut.

Mutta teillä on tosiaan sen verran tuore suhde, että nyt kannattaisi miettiä, haluaako puoli vuotta olla erossa. Puolessa vuodessa ehditte kumpikin kasvamaan eri suuntaan eikä toinen olekaan välttämättä enää samanlainen kuin lähtiessä. Tunteet voi hyvinkin muuttua tuona aikana, kun pohjaa on vain hassut muutama kuukausi.

Mutta jos päätätte jatkaa, pyydä pitämään yhteyttä sähköpostitse ja skypellä. Se on mahdollista jos vain haluaa ja kuulemma rauhallista tilaakin saa järjestettyä pyytämällä skypejuttelun ajaksi. Ei tartte kuunnella apinoita taustalla.

Oma mies oli rauhanturvaajana ja kaikki meni hyvin. Nyt osataan nauttia yhteisestä ajasta jopa enemmän kuin ennen.

Joopa joo...Afganistan on oikeasti vaarallinen paikka, muissa rauhanturvakohteissa vammoja saadaan lähinnä kapakkatappeluissa, kuten eräskin kokenut kertoi.

Seksin osto on sääntö, ei poikkeus. Arimmat pyörivät mukana kuskina tai muuten avustamassa eivätkä itse osta, mutta mukana ollaan ja salaisuudet pidetään.

Jos nyt tuo poikaystäväsi rakastaisi sinua tosi tosi paljon, hän ei lähtisi kauas pois. Mutta nuorena täytyy tietysti kaikkea kokea. Sopikaa, että olette ystäviä komennuksen ajan ja katsotte sitten uudestaan tilannetta, kun hän tulee takaisin. (Ei ne miehet siellä ainakaan parane, voi käydä hyvin niinkin ettei hän enää vaikuta ollenkaan niin ihanalta palattuaan.)

Mielestäni on niin harha-ajaettelua, että "jos poikaystäväsi rakastaa sinua hän ei lähde". Aivan kuin oman elämän eläminen ja toisen rakastaminen sulkisivat toisensa pois. Bullshit...

Mitä kaukana kaukana tapahtuu, ei kerrota tyttöystäville/vaimoille. Sen sijaan mieskavereille ja ehkä naistutuillekin. Harvapa kertoo itse sooloiluistaan, kun kiinni jäämisen riskiä ei ole käytännössä lainkaan. Se sitten selviää vasta jos tulee joku kiva tuliainen. Toki jotkut osaa olla kunnolla, mutta joka jumalan rauhanturvaaja, jonka kanssa olen jutellut tai jonka olen tuntenut, on kyllä harrastanut seksiä reissuillaan olipa varattu tai ei. Yleensäkin kiltit vaimot ei halua uskoa ollenkaan, mitä ne pojat matkoillaan, reissutöissä ja Tallinnan reissuilla puuhaavat. Tiedän itse, kun olen ollut pelipaikoilla vehtaamassa. Tietysti se ongelma tässä otoksessa on, että eihän ne kunnolliset tietenkään siellä ole, vaan kotonaan. Mutta tuntuu ne pitkät erossaolot kuitenkin hölläävän seksuaalistakin moraalia varatuillakin.

Tietysti parisuhteeseen kuuluu omakin elämä kummallekin, mutta miksi jompikumpi ehdoin tahdoin haluaa lähteä yksin jonnekin ympäristöön, missä moraali ja toimintatyyli on vähän kyseenalainen? On vähän eri asia lähteä poikien kanssa pillubaariin, Tallinnaan, rauhanturvaajaksi tai sitten polkupyörävaellukselle, harrastemessuille, joogaretriitille tms.
Harvoin esim pitkät erot hyvää tekee. Tai sitten pitäs sopia ne yhteiset pelisäännöt. Kyllä reissutöissäkin olevia tapaa baarissa ja olisivat halukkaita seksiin. Saattavat puhua, että perhe on tärkein ja rahaa perheelle tienataan, mutta tylsää on ja kun vaimo ei saa tietää, ei se sitä satuta. Vieraassa ympäristössä on tylsää ja moni ei sitten keksi vapaa-ajalle muuta kuin viinan ja seksin, harvempi vaikka lukee kämpillä tai hyödyntää liikuntapalveluja. Ja jos ympärillä oleva porukka vahvistaa tämmösen toiminnan oikeutusta, niin harvempi siinä sosiaalisessa paineessa sitten haluaa olla erilainen..

Meillä pelisäännöt olivat tasan ne, että kumpikaan ei petä. Ja hyvin meni. Tässähän on nimenomaan kyse kahden ihmisen välisestä luottamuksesta. Toisilla toimii, toisilla ei. Meillä toimi. Ja haloo, siis puoli vuotta.. Ei ole aika eikä mikään.

Tottakai toisilla toimii ja toisilla ei. Kuitenkin kaikkein hyväuskoisimpienkin on hyvä tiedostaa, että tämä ilmiö on olemassa. Sitten voi pohtia oman suhteensa tilaa ja että kestääkö se eron. Usein petolliset on hyviä valehtelemaan, kun tekevät sitä niin paljon, se sujuu rutiinilla. Ja ainahan se vaimo/tyttöystävä nää saa viimeisenä kuulla. Jos saa koskaan. Ite oon nähny enemmän semmoisia, että lähinnä paetaan ongelmia kauemmas, reissutöihin tai rauhanturvaajaksi, sitten toinen tai molemmat tekee mitä haluaa ja ero tulee kuitenkin. Tai sitten muuten vieraannutaan erossa olon aikana. Eikä ole oikein pitää ketään "varalla", jos itse seikkailee muiden kanssa. Tai miksei, jos se on yhdessä sovittu. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että vähemmistönä on ne, jotka pysyy uskollisina pitkän eron aikana. Tosi hyvä, jos joillakin tää onnistuu. Ja nämä tyypithän ei siellä baarissa ole rehvastelemassa tekemisillään ja kärttämässä seksiä vierailta. Kumpaakin ihmistyyppiä on varmasti. Mikä se suhdeluku on sitten niin en tiedä.