En oikein tiennyt et mille palstalle tää kuuluis joten kirjotama nyt sit tälle...
Reilu kuukausi sitten ihastuin palavasti erääseen ihanaan mieheen joka myös ihastui minuun,vietettiin yhdessä kaksi ihanaa viikkoa kun mies oli omalla paikkakunnallani töissä.Sitten hänen täytyi lähteä kotiperälleen ja lähdön jälkeen selvisi miehen olevan kihloissa.Nyt hän on sitten käynyt täällä mun luona pari kertaa kun on halunnut viettää aikaa kanssani ja aina kun lähtö koittaa minun tulee paha olla.Nyt en sitten tiedä että pitäisikö lyödä hanskat tiskiin ja jatkaa omaa elämää ilman häntä vai odottelisinko että mitä tuleman pitää,eroaako kihlatustaan vai antaako mulle lähdön.Ollaan keskusteltu asiasta aika paljon ja on kuulemma miettinyt että mitä tässä pitäisi tehdä,mikä olisi oikein,kuuulemma eroamistakin miettinyt.
Välittää minusta sanojensa mukaan todella paljon ja minä v'litän hänestä,mutta tuntuu pahalta ajatella et siellä se nyt oman hellunsa kans viettää aikaa eikä yhtään tiedä et kuin kauan menee et me nähdään seuraavan kerran kun lähtee taas kauemmaksi töihin,vai nähdäänkö enää koskaan.Ennestään meillä on jo usiampi sata kilsaa välimatkaa.
Kaipaisin kipeästi neuvoja ja mielipiteitä et välittääköhän minusta oikeasti vai mitä...Ja mielellään en alkaisi mitään saarnoja lukemaan et kuinka olen paha ihminen kun varattuun mieheen olen kajonnut kun asia selvinnyt minulle vasta jälkikäteen ja tunteet kerinnyt kasvaa aika lailla ennenkuin asian sain selville.
Reilu kuukausi sitten ihastuin palavasti erääseen ihanaan mieheen joka myös ihastui minuun,vietettiin yhdessä kaksi ihanaa viikkoa kun mies oli omalla paikkakunnallani töissä.Sitten hänen täytyi lähteä kotiperälleen ja lähdön jälkeen selvisi miehen olevan kihloissa.Nyt hän on sitten käynyt täällä mun luona pari kertaa kun on halunnut viettää aikaa kanssani ja aina kun lähtö koittaa minun tulee paha olla.Nyt en sitten tiedä että pitäisikö lyödä hanskat tiskiin ja jatkaa omaa elämää ilman häntä vai odottelisinko että mitä tuleman pitää,eroaako kihlatustaan vai antaako mulle lähdön.Ollaan keskusteltu asiasta aika paljon ja on kuulemma miettinyt että mitä tässä pitäisi tehdä,mikä olisi oikein,kuuulemma eroamistakin miettinyt.
Välittää minusta sanojensa mukaan todella paljon ja minä v'litän hänestä,mutta tuntuu pahalta ajatella et siellä se nyt oman hellunsa kans viettää aikaa eikä yhtään tiedä et kuin kauan menee et me nähdään seuraavan kerran kun lähtee taas kauemmaksi töihin,vai nähdäänkö enää koskaan.Ennestään meillä on jo usiampi sata kilsaa välimatkaa.
Kaipaisin kipeästi neuvoja ja mielipiteitä et välittääköhän minusta oikeasti vai mitä...Ja mielellään en alkaisi mitään saarnoja lukemaan et kuinka olen paha ihminen kun varattuun mieheen olen kajonnut kun asia selvinnyt minulle vasta jälkikäteen ja tunteet kerinnyt kasvaa aika lailla ennenkuin asian sain selville.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä en saarnaa, olen itse ollut samassa tilanteessa - jopa alunalkaen tietoisena siitä, että mies on varattu.
Jospa et ottaisi tähän mieheen mitään yhteyttä. Tiedän, tuntuu vaikealta, mutta loppupeleissä parempi niin. Jos hän jonain päivänä seisoo ovellasi eronneena, ota hänet vastaan, jos sinusta vielä siltä tuntuu. Mutta jos ei hänestä mitään kuulu, on hän silloin päättänyt jatkaa nykyisessä suhteessaan.
Maailma on täynnä ihania miehiä :) vapaitakin...
Ota myös huomioon se, että jos hän nykyisessä suhteessaan pystyy olemaan uskoton, hän voi pystyä siihen myös sinun kanssasi. Haluatko olla se kihlattu, joka kotona odottaa armastaan toisen naisen sylistä kotiin?
Siinähän se on että hän itse ottaa aika paljon yhteyttä sillonku ei ole täällä,joka ilta soittaa ja kertoo kuinka ikävöi ja haluaisi olla täällä.
En tietenkään itse toivo et olisin petetty jos meillä tulisi jotain vakavempaa joskus,vaan tottakai sitä haluaa uskoa toisesta ettei minua pettäisi ja minusta jokaisen pitää saada mahdollisuus vaikka ennen olisikin pettänyt....Mielestäni on paljon myös ihmisestä kiinni et onko tarvetta pettää.Ja sitä en voi kieltää ettenkö toivoisia hänen eroavan ja tulevan minun luo.
On tää elämä vaan vaikiaa,sais noilla tunteilla olla sellanen on/off nappi =D
"tottakai sitä haluaa uskoa toisesta ettei minua pettäisi ja minusta jokaisen pitää saada mahdollisuus vaikka ennen olisikin pettänyt"
Mitä syytä on muka uskoa, että hän ei pettäisi sinua? Ei mitään. Olet vain sinisilmäinen, koska olet ihastunut.
Hän on ilmeisesti ollut aika vaklavissaan nykyisensä kanssa, kun on oikein kihloihin asti mennyt. Silti hän pettää naista. Naista, jolle on vannonut rakkauttaan ja jonka on kihlannut. Miksi ihmeessä hän ei tekisi samaa sinulle?
Miksi täytyisi muka aina antaa mahdollisuus? Jos minä kuulisin että nainen on pettänyt useampaa entistä kumppaniaan, niin en minä ainakaan alkaisi vakavaan suhteeseen hänen kanssaan. Ihminen harvoin muuttuu. Jos on pettänyt jo monta kertaa ennenkin, luultavasti pettää uudestaan kun alkuhuuma hieman rauhoittuu.
Kuten joku jo sanoikin: Puheet ovat pelkkiä puheita ennen tekoja. Ei auta mitään puhua erosta, jos ei oikeasti ole siihen valmis.
Sinun ei ole mikään pakko säätää varatun kanssa, vaikka se kuinka soittelisi. Voit odottaa, että hän oikeasti eroaa. Jos ei eroa, niin ei olisi eronnut silloinkaan kun sähläsi samalla sinun kanssasi.
Kai tiedät, että tuo "olen eroamassa / vaimo ei ymmärrä" -lässytys on yleisin valhe, mitä pettäjämiehet satuilevat kakkospanoilleen? Useimmilla ei ole aikomustakaan erota, jos eivät jää pettämisestä kiinni.
Miksi et suosiolla odota, että se eroaa, jos se kerran niin sinua rakastaa? Miksi olet vedätettävä hölmö, joka uskoo kaiken mitä kihlattuaan pettävä ääliö satuilee? Etkä ole välttämättä edes ainoa kakkosnainen. Eri paikkakunnalla voi olla toinen nainen ihan yhtä hölmönä odottamassa.
"Ja mielellään en alkaisi mitään saarnoja lukemaan et kuinka olen paha ihminen kun varattuun mieheen olen kajonnut kun asia selvinnyt minulle vasta jälkikäteen "
Epäluotettava paska jos vasta jälkikäteen kertoo. Sinä taas olet naivi ja nenästä vedettävä sinisilmäinen hölmö.
Ja oikein mielelläni kuulisin kohtalotovereiden kokemuksia ja että kuinka teille on käynyt,hyvin vaiko huonosti =)
No huonosti, mutta ethän sinä sitä usko. Roikut siinä miehessä silti vaikka me kuinka varoiteltaisiin.
"pitäisikö lyödä hanskat tiskiin ja jatkaa omaa elämää ilman häntä vai odottelisinko että mitä tuleman pitää,eroaako kihlatustaan vai antaako mulle lähdön."
Itse löisin hanskat tiskiin, jos haluaisin olla sen kakkosnaisen sijasta ihan se ykkösnainen. Jos taas sulle ei tuota ongelmaa olla hänen salarakas vaikka vuosikausia - kuvaan kuuluu usein juuri tuo lupailu/pohdinta erosta vakikumppanista.
En ala saarnaamaan, mutta olen liian usein nähnyt tuon saman. Miehellähän ei ole mitään menetettävää tuossa tilanteessa, jossa hänellä on kotona se odottava, uskollinen kumppani ja toisaalla sinä: ihastunut, selityksiä uskova vararakas. Jos kihlattu saisi nyt tietää suhteesta ja jättäisi ukon, hän tulisi sun luo. Jos taas sinä jätät hänet, hän palaa normiarkeensa kuin mitään ei ois tapahtunut. Oikein ja kohtuullista tuollaiselle ukolle ois, että kerrankin ne molemmat naiset jättäisivät hänet. Se taas vaatisi naisten välistä solidaarisuutta...
Välitti tai ei...eihän sillä ole väliä jos kerran sulle tulee paha olla, vai mitä?
Näitä rakastaa ei rakasta kysymyksiä voi pohtia vaikka kuinka, mutta lopulta kannattaa miettiä, miltä itsestä tuntuu, lopulta totta juuri sinulle on vain se.
Off -nappia painaa kun valitsee tietoisesti siirtää ajatukset muualle, hankkii muita ihmisiä ympärilleen ja muuta kivaa tekemistä. Lopulta kyseessä on riippuvuus, joka on sinulle vanhingollinen. Riippuvuuden voi katkaista vain tietoisilla valinnoilla.
http://www.suhdesoppa.fi/itsetuntemus/laheisriippuvuus-tukahduttaa/