En haluis olla sinkku.
Baariin ei enää jaksa. Siellä menee vaan rahaa, voimia, seuraava päivä nukkuessa eikä edes löydä helposti seurustelusuhdetta. Muutenkin suurin osa kamuista seurustelee niin baariseuraakaan ei saa hetkessä helposti.
Sokkotreffeillä kyllä käyty. Oon nähny kai huonoa tuuria just sellasia jotka ei oo oikein yhtään mun tyyppiä. Noh muutama oli ja heihin ihastuinkin, mutta ne halus vaan ystävyyttä.
Nautin kyllä elämästä, siis harrastuksistani, kavereistani, perheestäni, kodistani, omasta seurastanikin. Mutta silti kun se toinen puuttuu niin tuntuu, että elämästä puuttuu paljon. Sitä on jotenkin puolikas tallustelija täällä. Nytkin vois ihanasti köllötellä naisen kanssa sohvalla katellen leffaa tai mennä vaan iltakävelylle ja mietiskellä mitä huomenna puuhailis.
Suoraan sanottuna sinkkuus on tosi perseestä. Tälläsinä hetkinä sen etenkin huomaa :(.
Baariin ei enää jaksa. Siellä menee vaan rahaa, voimia, seuraava päivä nukkuessa eikä edes löydä helposti seurustelusuhdetta. Muutenkin suurin osa kamuista seurustelee niin baariseuraakaan ei saa hetkessä helposti.
Sokkotreffeillä kyllä käyty. Oon nähny kai huonoa tuuria just sellasia jotka ei oo oikein yhtään mun tyyppiä. Noh muutama oli ja heihin ihastuinkin, mutta ne halus vaan ystävyyttä.
Nautin kyllä elämästä, siis harrastuksistani, kavereistani, perheestäni, kodistani, omasta seurastanikin. Mutta silti kun se toinen puuttuu niin tuntuu, että elämästä puuttuu paljon. Sitä on jotenkin puolikas tallustelija täällä. Nytkin vois ihanasti köllötellä naisen kanssa sohvalla katellen leffaa tai mennä vaan iltakävelylle ja mietiskellä mitä huomenna puuhailis.
Suoraan sanottuna sinkkuus on tosi perseestä. Tälläsinä hetkinä sen etenkin huomaa :(.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Just itte tulin sieltä.Kun ei oo rahaa ja
huomenna rankka päivä,kävin vaan yhdellä
rentoutumassa.Rennolla asenteella siellä
pitää käydä eikä niin tosissaan seuranhaussa.
Kyllä oli naisia,kahtoivat varmaan että mikälie
tyly tyyppi ku ei tuu jutteleen,noh,oon vaan
niin ujo..On yks juttu vähän kesken,niin ei
nyt viitsi"pitää hakua päällä".Mutta tuli
kyllä tosi hyvä fiilis niistä katseista
joita ellit loivat.Käy säkin baarissa,se
kannattaa aina,eihän sieltä sikakunnossa tarvi
lähteä
Itse olen törmännyt miesystäviini ensimmäistää kertaa:
1. kouluissa
2. pääsykokeissa
(piti reissata monta päivää ympäri suomen eri amk:iden ja yliopistojen pääsykokeisiin)
3. työharjottelussa (myyjänä)
4. töissä
Vain yksi poikaystävä löytyi baarista.. ja sekin oli suuri virhe, jota selvin päin olikin sitten hankala perua, kun ymmärsi minkälaisen riippakiven oli saanut.
Bileet on ehkä parempi paikka.. siellä on hieman erilaista porukkaa.
Työpaikka on tietenkin äärimmäisen epäsuositeltava iskupaikka, mutta silti yllättävän yleinen. Siellä kun suurimman osan ajastaan viettää, niin väkisin törmää moniin ihmisiin.
Kai sekin on vähän tuurista, tai sitten ulkonäöstä kiinni. Itseni ei ole ikinä tarvinut etsiä miestä, ne ovat aina ilmaantuneet itse pyytelemään kahville, kun olen ollut tekemässä arkisia askareitani.
Ehkä sinunkin täytyisi vain uskaltaa avata suusi seuraavan kerran kun tapaat viehättävän toistaiseksi tuntemattoman naisen? :)
Juttelemaan menosta on niin helppo sanoa. Omalla kohdallani se aina johtaa tilanteeseen, jossa käy selväksi, ettei seuraani todellakaan kaivata. Raittiina ihmisenä en baareista todellakaan seuraa saa. Sanotaan aina, että niin metsä vasta kun sinne huudetaan. Se on usein kyllä täyttä p***aa! Kun tervehdit ja hymyilet olet outo. Kun et niin tee, olet outo silloinkin. Miten ihmeessä siinä sitten olet ? Meinaan niin, että vielä johonkin tutustuisikin.
Minäkin olen kyllästynyt !lääveihin! mitä tarjotaa. Olen useimmiten kotona ja nautin läheisistä asioista. Voi hitsi, että mä haluaisin olla rakastunut, tuntuu että menee aikaa hukkaan. Moikka.