Tilanne siis tämä: Olimme nahistelleet jonkin verran koko aamun ajan. Lähdimme kauppaan minä kuskinpaikalla ja mies vieressä. Kiihdytin hänen kylmällä autollaan liian rajusti ykkösellä, jolloin mies kilahti, löi käsivarteen suhteellisen lujaa ja huusi "Sä olet kyllä yks vitun paska! Oikein tosi vitun paska!". Hetken hiljaisuuden jälkeen jörö mieheni sanoi "Tekis mieli pyytää anteeksi, mut en pyydä", edelleen hiljaisuuden jatkuessa mieheni lopulta pyysi anteeksi. Silloin itseltäni alkoi valua kyyneleet ja mies toisti "Mä pyysin jo anteeksi". Loppumatka sujui myös hiljaisuudessa, kun koitin taistella itkua vastaan. Loppumatkasta mieheni silitti reittäni, jolloin purskahdin kunnolla itkuun ja käskin lopettaa. Kauppareissu sujui hiljaisuudessa ja kotona mieheni halasi pari kertaa ja pyysi lopettamaan itkemisen.
..kysymys kuuluukin, pitäisitkö itse tapahtunutta vakavana, väkivallan tunnusmerkit täyttävänä? Vai vain hiukan ylireagoituna tapahtumana?
..kysymys kuuluukin, pitäisitkö itse tapahtunutta vakavana, väkivallan tunnusmerkit täyttävänä? Vai vain hiukan ylireagoituna tapahtumana?
Vastaukset 33
Vanhimmat
tuon mitä kerroit pohjalta sanoisin että ylireagointia.
Mutta, koskaan kukaan ei saa nostaa kättä toista vastaan, siitä on lähdettävä.
En kehota nyt kiireen vilkkaa pakkaamaan ja painumaan kotiin äidin luo, vaan kerro asiallisesti ja selvin sanoin miehellesi, että toista kertaa ei saa tulla. Se on sitten peruuttamattomasti poikki jos toisen kerran tällaiseen turvautuu.
Tee se hyvin selväksi, puhukaa asiasta ja kerro, miten se haavoitti sinua ja että menee aikaa ennenkuin tätä naarmua saadaan korjattua.
Älä kuitenkaan syyttele ja huuda.
Koittakaa opetella luottamaan toisiinne ja puhumaan niin hyvät kuin pahat olot niin ettei mikään jää sisään hautumaan ja kasvamaan kunnes purkautuu jollain onnettomalla tavalla.
Riitely ja erimielisyys kuuluu parisuhteeseen ja on normaalia. Kiinni käyminen ei.
Olen sitä mieltä, että heti ensimmäisestä lyönnistä pitää erota, ellei se jätä lapsia vaaraan.
Tästä jutusta ei kyllä ihan ilmene, minkälaisesta iskusta on kyse. Joka tapauksessa miehesi käyttäytyi moukkamaisesti jälkeenpäin ("Mähän pyysin jo anteeksi", pyysi lopettamaan itkemisen). Miehelläsi on jäänyt henkinen kehitys puoliväliin.
Mitä sinun reagointiisi tai käytökseesi tulee, turha asiasta on vihaa pitää. Tunnet viimeistään nyt tämän puolen miehestäsi. Punnitse asia aikuisen tavoin ja valitse, haluatko jatkaa kimpassa. Jos jäät, hyväksyt tämän vajavaisuuden ilman kiukuttelua. Jos lähdet, erotkaa sovussa.
Pitänee huomioida tuo autolla revittäminen, onko sanottu ettei kylmällä moottorilla revitetä ?
Jos ukolle on naputettu koko aamupäivä, ja sitten revittää tahallisesti, aikuinen ei vahingossa tuollaisia asioita tee. On hyvin ymmärrettävää että saa tarpeekseen, ja se purkautuu jotenkin.
Joten nainen, pystytkö havaitsemaan tämän kuvion ?
Miehen suhteen sellaisten asioiden tekeminen jotka ovat joskus aikaisemmin sanottu olevan huonoksi, on tahallista vixxuilua naiselta.
Varsinkin kylmärevitys voi vaurioittaa autoa heti tai piilosti, joka ilmenee myöhemmin. Joten miehen katsonta kannalta tämä on tosi pahaa tahallista tavaran särkemistä.
- Naputtaminen tappaa miehen.
- Perästä kulkien valittaminen, ukko pitää päästää jäähtymään, jos et anna ukon jäähtyä välillä, ei ihmekkään että ukko napsahtaa.
- Tahallinen: oven paiskaaminen, autolla revittäminen, kaikki sellainen toiminta joka pilaa tavaraa, on ukolle äärimmäistä vixxuilua.
Olin tyhmä tai en, en todellakaan tullut ajatelleeksi, ettei niin saisi tehdä. Mieheni tietää kyllä, etten tiedä autoista juuri mitään. Tämä ei siis ollut tahallinen vahingonteko. Havaitsen kyllä kuvion, että aikasempi kinaaminen (välillä oli naurua ja painiakin) saattoi vaikuttaa napsahtamiseen, mutta loukkaannuin silti ylireagoinnista, paljon.
Tilanne tulee pahenemaan vuosi vuodelta. Nyt ensimmäinen kynnys väkivaltaan on ylitetty ja tilanne tulee vastaisuudessa eteen yhä useammin ja entistä herkemmin.
Kannattaa lähteä jo ensimmäisestä iskusta. Se tulee toistumaan.
Kyllä se on väkivaltaa jos lyö käteen vaikka. Anteeksi pyytely ei paranna haavoja kun nyt varmaan mietit jo et milloin se hermostuu ja lyö seuraavan kerran. Ja varmasti lyö sua vielä. Et kyllä ne tunnusmerkit on täyttynyt sun tapauksessas. Ensin se on pikku läppäisy käteen ja siitä se sit pahenee janan myötä. juokse vielä kun voit.
Samaa mieltä. Jos on huono päivä, tuosta saa kilahtaa, mutta fyysisesti ei aleta pahaa oloa purkamaan vaikka tilanne olisi mikä. Muutaman vuoden kuluttua töissä paisunut stressi voi purkautua väkivaltana kotona. Suosittelen lämpimästi toiseen osoitteeseen muuttoa.
Ylireagointia. Aloitit revittämällä toisen autoa (yritys rikkoa toisen tavaraa), eli tappelussa oli kyllä kaksi osapuolta. Mies pyysi anteeksi, eli tajusi kyllä että oli mokannut.
Paljon huonomminkin kertomus olisi voinut jatkua. "Oikea" väkivalta on erilaista kuin se mitä kuvailit.
Et tiedä oikeasti väkivallasti mitään jos kuvailemaasi tilannetta sanot väkivallaksi.
Sun kaltaiset naiset on pilanneet monen miehen elämän kun aletaan sit syytteleen naistenhakkaajaksi kun menet kavereilles tuota asiaa itkemään.
Ja sinä et itse pyytänyt anteeksi lainkaan vaikka selvästi provosoit?
Heti siis marttyyrin paikka vai?
Ei tuo ole mitään väkivaltaa tai vastaavaa, selvästi olette kummatkin tekemillänne teoilla ajautuneet tuohon tilanteeseen.
Miten olisi, jos itse menisit mieheltäsi pyytämään anteeksi SINUN tekojasi.
Sul on ihana mies joka lyö. Valitettavan monet naiset ei tee asialle mitään joten se lyöminen jatkuu ja tulee pahenemaan. Varo vaan suututtamasta miestäsi.
Tuota oon nainen ja en anna avustajankaan rikkoa autoa. sori vaan tyttö mut miksi et ymmärrä että teknisiä laitteita pitää kunnioittaa muuten ne jättää tielle tai tulee ainakin satasten lasku.
ehkä hän on köyhä eikä rikas ja kilahti siksi sinulle.
Jep, että jos käy vahinko, niin vahingon tekijää saa lyödä.
Eli seuraavan kerran, kun joku lapsi tyrkkää mehunsa mun mekolleni, niin mä saan luvalla lyödä sitä. Eikös tää logiikka näin mee?
- Usein naiset eivät osaa nähdä omiaan tekojaan.
- Usein sitten ajetaan mies pienellä naputtamisella aivan rajalle. Jos mies haluaa pois tilanteesta, kannattaa se päästää pois, eikä kipaista perään nakuttamaan.
- Paiskomisen tai sen kaltaisen pikkuhajoittamisen seurauksena on ukko on vittuuntunut ainakin tapahtuma päivän.
- Miehen pitää antaa jäähtyä välillä, ainakin päivä.
Tästä tulikin tuon aikaisemman kirjoittajan kertaus.
Mikä vittu teitä ihmisiä vaivaa? Täh? Mistä lähtien fyysinen väkivalta on ollut sallittua? Siitä lähtienkö, kun pienimunaiset, nollaitsetuntoiset mulkvistit ovat tarvinneet edes jonkun, jota alistaa?
Kenelläkään ei ole oikeutta käyttää fyysistä väkivaltaa toista vastaan. Siihen ei oikeuta naputus, ei puuttuva illallinen, ei vahinko, ei oma vitutus, ei mikään.
Jokaisella teistä ap:n miestä puolustaneella on kieroutunut oikeuskäsitys. Ainoastaan totaaliset luuserit puolustavat väkivaltaa. Te, jotka sitä vielä käytätte... Te ette ansaitse elää.
>>pienimunaiset, nollaitsetuntoiset mulkvistit
>>Te ette ansaitse elää.
Lähentelee jo asiatonta viestiä, vaan mikä sinun vihasi ja väkivaltasi oikeuttaa?
Ai, ketä tässä väkivalloin runneltiin? Verbaliikalla harvemmin saa fyysisiä vammoja aikaiseksi.
Siksi toisekseen väkivaltaiset ihmiset OVAT mulkvisteja. Suurimmalla osalla heistä on huono itsetunto. Joillakin se liittyy peniksen pienuuteen. Eihän tässä siis ollut mitään väärää.
Ei moni muukaan ansaitsisi elää. Eipä heitä kukaan ole kaduilla lahtaamasss. En minäkään. Ei se silti poista sitä, että nämä tyypit ovat vaarallisia ympäristölleen ja olisi kaikkien edun mukaista, etteivät he eläisi. Valitettavasti näin ei ole.
Heikompien puolustamista ei pitisi kyseenalaistaa, kyten sinä teit.
>>Joillakin se liittyy peniksen pienuuteen.
Jokin linkkit tutkimukseen?
>>Verbaliikalla harvemmin saa fyysisiä vammoja aikaiseksi.
"Fyysistä väkivaltaa edeltää lähes poikkeuksetta henkinen väkivalta"
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/henkinen-vakivalta/
On minuakin läpsäisty kiukuissa autossa reiteen, että tuntui kun mies suuttui, mutta samalla läpsäyksellä hän säikähti yhtä paljon kuin minäkin. Silmistä näkyi. Nyt on mennyt vuosia eikä sen jälkeen koskaan ole ollut mitään merkkiä väkivallasta eikä ennen sitä ainoaa läpsäystä. Sillon oli kipakkaa riitaa autossa ja mies ei päässyt poistumaan tilanteesta. Ymmärrän nyt jälkeen päin itse sen.
"läpsäys" vai lyönti? Läpsäys kuulostaa kevyeltä, ei väkivaltaiselta. Miksi mies olisi säikähtänyt pelkkää läpsäytystä reiteen?
Läpsiminen, lyönti, muksiminen. Kaikki tämmöinen on väkivaltaa. Jos se sattuu tai satuttaa toista, niin normaali ihminen sitä vielä säikähtää. Niin kuuluukin. Läpsäisy on kevyt sana, mutta läpsäyksessäkin on voimaa.
Kysyit, että miksi: Ehkä kävi mielessä, että olisi voinut lyödä kovempaakin raivoissaan? Onneksi tuli tolkkuihinsa.
Vaan löi miehesi sinua käsivarteen. Täyttääkö väkivallan tunnusmerkit !
entä jos miehesi nai sinua lujasti , kysytkö täyttääkö väkivallan tunnusmerkit?
Höpö nainen olet. Olet kitsoutunut noihin nykyajan määräyksiin.
Lyönti ei tietenkään ole oikein. Mutta ei myöskään henkinen väkivalta. Miten siis aamulla käyttäydyit? Jos impulssikontrolli on hieman heikkoa ja toinen ärsyttää, niin seuraus on juuri tuo eli lyönti.
Väkivallan kohteeksi joutuminen ei ole uhrin syytä. Piste. Toki, noin voi käydä, koska ap:n mies on jo lähtökohtaisesti väkivaltaan taipuvainen. Kukaan rauhallinen ja lempeä tyyppi ei turvaudu lyömiseen parisuhteessa.
>>>Väkivallan kohteeksi joutuminen ei ole uhrin syytä
Miehenä tiedän että joskus se voi olla, muun väittäminen on vähän lapsellista. "Kaivatko verta nenästäsi" on varmaan tuttu sanonta, ja se tarkoittaa että on mahdollista vielä sopia asia perinteisin diplomatian keinoin, eli puhumalla tai poistumalla.
Mikäs sun mielestäsi on oikeutus lyömiselle? Totta kai väkivaltaisia tyyppejä on, joille pään aukominen on suuri riski, jos ei halua tulla lyödyksi. Onko se silti uhrin vika, kun toinen päättää turvautua väkivaltaan? Ei ole.
Muussa tapauksessa esimerkiksi kiukutteleva lapsi saa syyttää itseään, jos saa selkäsaunan, iäkäs mummo, jos joutuu ryöstetyksi jne. Jostain syystä vain väkivaltaa pudetään hyväksyttävänä, kun se liittyy parisuhteeseen. Kun"nainen nalkutti". Minusta se on sairasta. Syyllustetään uhria. Vaikka kuinka kerjäisi verta nenästään, syy on aina sen, joka ensimmäisenä lyö. Eikös se poistumisen mahdollisuus ole sillä väkivaltaisellakin? Ennen kaikkea hänellä näin pitäisi ollakin, sillä hän tietää olevansa väkivaltainen.
>>Kun"nainen nalkutti". Minusta se on sairasta. Syyllustetään uhria. Vaikka kuinka kerjäisi verta nenästään, syy on aina sen, joka ensimmäisenä lyö.
Ellen aivan väärin muista niin vaimoni on jopa yllyttänyt minua lyömään kun hän on mokannut jossakin asiassa. En kuitenkaan lyönyt, mutta joskus on fiksua syyllistää uhri jos hän on käyttäytymisellään aiheuttanut jotakin hyvinkin ennalta-arvattavaa.
Minä en lyö, mutta tiedän että osa ihmisistä on väkivaltaisia. Minuakin on lyöty vaikka osaan tarvittaessa puolustautua. Siksi kehoitankin ottamaan riskitilanteet tosissaan sen sijaan että olettaa että pahoinpitelijä aina hillitsee itsensä (ettei hän olisi raukka) ja ettei kukaan luule että pahoinpitely tulee jotenkin yllätyksenä.
Vaikea keskustelunaihe jossa kaikki ovat häviäjiä silloin kun kielletyn raja ylitetään. Henkinenkin väkivalta jättää arpia.
Läpsiminen, muksiminen, töniminen.... Lyöminen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Minkäänlainen fyysinen, väkivaltainen kajoaminen toiseen ei ole sallittua!!!! Kaikki ylläolevat täyttävät väkivallan merkit.
En ole väittänyt kyseistä tapahtumaa väkivallaksi, lähinnä en tiennyt, kuinka siihen suhtautua ja kysyin muiden mielipiteitä asiaan. Toki tiedän mieheni olevan kiivas luonne, mutta kaiken huutamisen lisäksi, en jaksaisi pelätä vielä lyöntejäkin. En myöskään väittänyt olevani syytön tilanteeseen, vaikkakaan auton rikkominen ei ollut tavoitteenani (ei myöskään miehen tarkoituksellinen ärsyttäminen).
Lohduttavaa lienee se, että myös minun mieheni selvästi säikähti tapahtunutta ja on pitänyt minusta paljon parempaa huolta, kuin ennen tapahtunutta.
ELi mies on kuin rippikoululainen seuraavat puoli vuotta ja sä käytät sitä asiaa hyväksesi. No seuraavan riidan tullen voit sitten ottaa tuon läpsäisyn taas esille ja käyttää sitä hyödyksesi.
Mistä moinen syytös? Mielestäni parisuhteen perusolettamus on, että toista kohdellaan hellästi ja kunnioittavasti - ennen tapahtunutta, tämä ei ole ollut itsestäänselvyys suhteessamme. Nyt olen saanut nauttia moisesta ylellisyydestä pari päivää ja sekö on väärin?
En tiedä muiden suhtautumista väkivaltaan, mutta itselläni on se, että tulee yksi lyönti sitten minkälaisessa tilanteessa tahansa, tämä avioliitto päättyy siihen.
En myöskään jää mahdollisesti odottamaan väkivaltaa, eli olen kertonut miehelle, että jos käyttäytyminen alkaa olla sellaista, että minua pelottaa asua samassa osoitteessa hänen kanssa, mielummin muutan, kun jään odottamaan.
Jos ihminen ei pysty puolustamaan itseään sanallisesti, vaan tarvitaan nyrkit on silloin jotain pielessä.
Ja jos elämä menee siihen, että on kisa kumpi paremman loukkauksen päivässä keksii toiselle, ollaan ylitetty tietty raja silloin.
Silloin on syytä harkita muuttoa eri osoitteisiin. En tarkoita sitä, että jokaisessa asiassa tarvitsee harkita ero, vaan sitä, että kyllä pariskunnan täytyy pystyä kunnioittamaan toista ja toisen koskemattomuutta.
Olen pieni mxnainen, iso mersuinen, iso asuntoinen ja varakas mies.
Nainen joka lähtee rauhallisesta parisuhteesta yhdestä muksasusta, kuuluukin lähteä heti.
Kaikkien rauhallisten miesten tulee testata suhde ennen lastentekoa muksasemalla puolisison kyynärvarteen mustelma. Jos toinen lähtee, hyvä - jos uhkaa lähteä, kannataa miehen lähteä.
Miehet olkaa varovaisia näiden ehdottomien naisten kanssa, älkää missään tapauksessa tehkö lasta.
Ei väkivalta ole hyväksyttävää, misään muodossa.
Toistuva muksimenen on syy lähteä heti.
Ihmisellä tulee olla jonkinlainen ymmärrys asioiden mittasuhteista.
Ihmiselossa tulee vastaan paljon vaikeampia asioita kuin mustelma olkavaressa, miten nainen sellaisesta asiasta sitten kykenisi päättämään järkevästi, jos käsityksen saturaatioraja on mustelma olkavarressa?