Voiko pettämisen antaa anteeksi?

Sanoisin, että anna anteeksi kerran, ja koeta uudelleen miehesi kanssa, jos asia ei ole ylitsepääsemätön. Mutta, älä unohda, ja jos pettäminen toistuu lupauksista huolimatta, niin arvoi tilannetta sitte uudelleen - valehtelijan ja lupauksiensa syöjän kanssa ei kannata olla parisuhteessa.

Arvoista keskustelu ei välttämättä olisi auttanut asiaa. Mutta silti parisuhteen arvoista ja etenkin parisuhteen rajoista kannattaa ehdottomasti keskustella jo suhteen alussa. Se helpottaa huomattavasti näitä "ei ymmärtänyt kuinka paljon tuollainen käytös loukkaa" tilanteita.

Ja loppuun: jos mies ei itse ymmärrä, että pettäminen saattaisi loukata kumppania, niin kuulostaa lapselliselta ja epäkypsältä mieheltä.

Olemme sopineet jo suhteen alussa, että se on kerrasta poikki, jos pettämistä tulee. Pidän siitä edelleen kiinni, vaikka 25v jälkkeen se ei tunnu enää läheskään niin tärkeältä kuin nuorena. Minä en ole pettänyt, eikä luultavasti vaimokaan, ei ainakaan ole jäänyt kiinni.
Pettämisen jälkeen kynnys pettää uudestaan alenee reilusti. Varsinkin jos ehtii pettää useamman kerran ennen kiinni jäämistään. Pettäjä sanoo aina sen olleen ensimmäinen kerta, kun jää kiinni.
Pettäjä ei pidä pettämistään minään, mutta ymmärtää sen vaikutuksen jos kuvittelee kumppanin pettävän. Henkistä pettämistä en pidä pettämisenä koska sitä on vaikea määrittää tarkasi, mitä sen pitäisi olla. Fyysinen pettäminen on sen suhteen helpompi määritellä.

Jokainen pettäminen syö puolet sillä hetkellä parin välillä olevasta luottamuksesta. Koettakaapa kuvitella, minkä verran sitä on jäljellä useamman kerran jälkeen.

Oman itsesi takia on annettava anteeksi, muuten tulee katkeruus, joka myrkyttää elämäsi. Mutta suhteenne on joka tapauksessa tuhoon tuomittu, joten kannattaa alkaa valmistella eroa.

Ihminen ei voi koskaan luvata toiselle mitään, koska ihminen on erehtyväinen olento, jota elämä vie..

Anteeksianto tulee aikanaan itsestään jos tulee. Älä vaadi sitä itseltäsi. Missään tapauksessa suhdetta ei kuitenkaan kannata jatkaa.

En mä ainakaan antais jos mun nainen pettäis. Se on kerrasta poikki. Itse en ole pettänyt ikinä ja olen varma etten petä ikinä. Odotan sitä myös naiselta.

Elämässä ei ole mikään niin yksinkertaista.. Nuorena ajatteli kaiken mustavalkoisena, mutta nyt 41vuotiaana ymmärrän että on inhimillistä tehdä virheitä.
Olen itse pettänyt miestäni kerran ja se oli meille molemmille elämän tuskallisin juttu, mieheni antoi anteeksi, ei kertaakaan uhannut erolla, itselleni oli vaikeampaa antaa anteeksi. Mutta sen tiedän että en petä enää koskaan!
Joskus jos meillä menee huonosti, niin ajattelen että jättäisin mieheni heti, jos pettäis.. ja silloin kun menee hyvin ajattelen ettei sen tarvis pilata koko elämää, vaan antaisin anteeksi.

Voisin ehkä antaa anteeksi yksittäisen fyysisen pettämisen. Sekin riippuu tietenkin tilanteesta paljon. Henkistä tai yleisestikin pitkää suhdetta en ikinä voisi antaa anteeksi, koska siihen olisi liittynyt jo oikeita tunteita ja vakavaa harkintaa.
En usko parisuhteeseen, johon mahtuu muita osapuolia.

Tosiaan, elämässä ei mikään ole mustavalkoista. Itsekin ajattelin etten koskaan voisi antaa pettämistä anteeksi, kunnes oma mieheni meni ja petti. Itse arvostin sitä, että hän kertoi minulle asiasta rehellisesti kasvotusten ja selvästi katui tekoaan. Hän ei vähätellyt tekonsa vaikutuksia tai sitä, miten pahan olon se minulle tuotti. Hän ei yrittänyt selitellä olleensa humalassa tai sanonut sen olevan hetken hairahdus tai muuta typerää. Hän ei anellut minua jatkamaan kanssaan vaan sanoi ymmärtävänsä, jos en kykene pääsemään asiasta yli. Hän kertoi asian niin kuin se oli ja pyysi anteeksi.
Toki se vaati minulta sulattelemista ja meiltä paljon keskustelua. Tärkeää on avata yhdessä kaikki ne syyt, mitkä pettämiseen johtivat. Syy ei ole se, että mies oli typerä ja petti, syyt ovat aina jossain syvemmällä. Kyseessä voivat olla käsittelemättömät ongelmat parisuhteessa tai pettäjän omassa henkilökohtaisessa elämässä. Ne tulee aina käydä läpi ja miettiä, miten tilannetta voisi muuttaa niin, ettei samaa tapahtuisi uudelleen.

Päätin lopulta antaa anteeksi ja se kävi yllättävän helposti. Itse sanoisin, että kun on anteeksi annettu, niin sitten myös jatketaan elämää eteenpäin. Ei ole järkevää alkaa kaivella pettämistä enää myöhemmin, ellei siihen ole hyvää syytä. Sitä ei ole myöskään järkevää enää ylianalysoida omassa päässään tai heittäytyä vainoharhaisen mustasukkaisuuden valtaan. Luottamus rakennetaan pikkuhiljaa takaisin ja lopulta se onnistuu. Se vaatii kuitenkin myös petetyltä omistautumista siihen, että tapahtuneesta selvitään yhdessä. Ei ole oikein lähteä enää myöhemmin syyttelemään toista tapahtuneesta varsinkaan riitojen yhteydessä. Koskaanhan pettämistä ei unohda, mutta siitä voi päästä yli ja eteenpäin toiseen luottaen ja toista rakastaen.

Itse lohduttauduin sillä ajatuksella, ettei toista voi koskaan omistaa ja jos toinen todella haluaa lähteä juoksemaan naapurin pihoille, niin hän tekee sen huolimatta siitä, olenko itse jatkuvasti kyttäämässä ja vaatimassa uskollisuutta, vai annanko hänelle enemmän omaa tilaa ja luottamusta. Jos ei muuhun voi toisessa luottaa, niin täytyy luottaa edes siihen, että hän on tarpeeksi rehellinen ja suoraselkäinen kertoakseen, jos on mennyt jotain typerää tekemään. Sitten lähdetään taas uudesta pisteestä liikkeelle.
Ja oma miehenihän ei ole tuon kerran jälkeen minua pettänyt, ei ainakaan tietääkseni.

Mutta mitä tahansa teetkin, sitoudu siihen ja elä sen mukaan. Tsemppiä! :)

Kysymys ei ole siitä voiko sitä antaa anteeksi vai ei..Ei voi.

Mutta pystytkö elämään asian kanssa..Se on toinen juttu.
Jos pystyt unohda koko asia.Jos et , niin lähde heti
äläkä tuhlaa aikaasi..tai tulevan ex:än aikaa.

Itse olen kerran tullut petetyksi ja niin sai eukko lähteä.
Saman kohtalon olisin kokenut jos olisin pettänyt
ketä tahansa naista.Mutta kuten sanottu sinä päättä
minkä kansssa PYSTYT elämään ja minkä kanssa et.

Itsekkin olen ajatellut etten koskaan antaisi pettämistä anteeksi, mutta riippuu varmaankin mitkä asiat on johtaneet pettämiseen ja tilanne muutenkin. Voi olla siis mahdollista, että voisin antaa anteeksi, eri asia sitten pystyisinkö unohtamaan ja jatkamaan. Kyllä siihen aina joku syy on jos pettämistä tapahtuu. Tiedä siitä sitten kun aina sanotaan, että jos pettää kerran niin pettää toisenkin?

Toki voi antaa anteeksi mutta koskaan se ei unohdu. Toisinsanoen voi ymmärtää teon mutta luottamus ei palaudu koskaan 100%. Toisille merkkaa tuttu ja turvallinen arki enemmän, ettei jaksa ryhtyä eroamaan. Monille oma mukavuus merkkaa enemmän varsinkin jos talousasiat on kunnossa.
Kaikki tekee niin kuin tekee.

Ei voi. Miten pystyisi, ei ainakaan itseään arvostavalta. Se on vähän sama asia kuin antaisi kävellä itsensä ylitse toistamiseen. Eikä pettäjä ikinä muutu, joten silkkaa ajanhaaskausta olisi. Peli on menetetty pettämisvaiheessa, siltä osapuolelta jota petetään, koska ne pettämisen syyt lähtee petetystä. Petetty on pettänyt ensin, tunnetasolla, hylkäämällä, ei ehkä sängyssä.

Pettäminen, alkoholisimi ja väkivältä, näistä todennäköisesti pettäminen on kaikkein pahin kriisi minkä parisuhde voi kohdata. Olette toisin sanoen nyt siinä pisteessä, josta parisuhde lähtee joko purkautumaan tai vahvistumaan.

Parisuhde kestää suhteesta ja siinä olevista ihmisistä riippuen monenlaisia iskuja. Pettämisestäkin voi selvitä, monet ovat selvinneetkin. Realistisesti luulen kuitenkin vielä useamman suhteen menehtyneen tuohon temppuun.

Mikäli pystytte jatkamaan ja voit antaa anteeksi, pyri ihmeessä siihen. Jokainen varmasti ymmärtää, ettei anteeksi antaminen käy hetkessä eikä toisessakaan. Tässä vaiheessa voit kuitenkin iloita siitä, että miehesi on ollut sinulle ilmeisesti rehellinen ja tuonut asian ns. "valoon". Rehellisyys on yksi suhteen kulmakivistä.

Suosittelen tutustumaan kirjallisuuteen, joka kertoo miten pettämisestä selvitään. Tässä tapauksessa valoa saattaa olla tunnelin päässä, koska mielesssäsi jo pohdit ylipäänsä anteeksi antamisen mahdollisuuksia.