Normaali, oman arvonsa tunteva ja asiallinen mies. Haluaisi vakiintua, oma asunto ostoslistalla ja ehkäpä sitä jälkikasvuakin pikkuhiljaa?
Harmittaa, kun meitä "tyttöjä", 20-25v nuoria naisia ei oteta tosissaan parisuhdelinjalla. Ainakaan näin nettideittaillessa. Kai sitä pitää siirtyä etsimään jälleen ihmisiä oikeasta elämästä, jos siellä tulisi joku vastaan.
Ja itseasiassa ei ilmeisesti oikeassakaan elämässä. Vastikään eräs mukava miekkonen, minua yli 5 vuotta vanhempi hyppäsi suoraan seuraavaan naiseen koska haluaa vakiintua ja alkaa lapsia hommaamaan. Eikä minulta edes kysytty että mitä minä haluan.
Minä haluan miehen, jonka kanssa voin ostaa asunnon. Miehen, jonka kanssa on mukava viettää aikaa ja hempeillä. Miehen, jonka kanssa voin käydä lomamatkoilla ja harrastaa. Miehen, joka tekisi kanssani lapsia.
Haluan tehdä lapsia nuorena, niin saan enemmän vapaa-aikaa varttuneempana, eikä minun tarvitse välttämättä viisikymppisenä kaitsea teini-ikäisiä vihulaisia.
Tulipahan sekin nyt sanottua!
Harmittaa, kun meitä "tyttöjä", 20-25v nuoria naisia ei oteta tosissaan parisuhdelinjalla. Ainakaan näin nettideittaillessa. Kai sitä pitää siirtyä etsimään jälleen ihmisiä oikeasta elämästä, jos siellä tulisi joku vastaan.
Ja itseasiassa ei ilmeisesti oikeassakaan elämässä. Vastikään eräs mukava miekkonen, minua yli 5 vuotta vanhempi hyppäsi suoraan seuraavaan naiseen koska haluaa vakiintua ja alkaa lapsia hommaamaan. Eikä minulta edes kysytty että mitä minä haluan.
Minä haluan miehen, jonka kanssa voin ostaa asunnon. Miehen, jonka kanssa on mukava viettää aikaa ja hempeillä. Miehen, jonka kanssa voin käydä lomamatkoilla ja harrastaa. Miehen, joka tekisi kanssani lapsia.
Haluan tehdä lapsia nuorena, niin saan enemmän vapaa-aikaa varttuneempana, eikä minun tarvitse välttämättä viisikymppisenä kaitsea teini-ikäisiä vihulaisia.
Tulipahan sekin nyt sanottua!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Liian suunnitelmallisen kuuloinen emäntä omaan makuuni.
Muistan kun siskon mies naureskeli että kun on 40, lapset on tehty ja on vapaus vanhempana tehdä mitä haluaa. Teki sitten niitä lapsia 5 kpl ja on jo 33 vuotias, nuorin lapsi on alle 2 vuotia. Ei ihan mennyt suunnitelma putkeen :)
Himpskatti, olen ehtinyt jo ostaa oman asunnon, joten en tälläkään kertaa täyttänyt vaatimuksia :(
Noin muuten minuakin vähän arvelluttaisi aistittavissa oleva suunnitelmallisuus. Etenkin jos olet lähempänä 20:ta kuin 25:ttä, tulisin itse miettineeksi, miten pitkälle uskaltaisin tulevaisuutta rakentaa. Itselläni elämä muuttui vielä 25-vuotiaana valmistumisen ja sen seurauksena, että oli pakko muuttaa töiden vuoksi etelään. Jos siinä vaiheessa on oma talo, niin voi olla vähän hankalaa, etenkin jos se rakkaus ei sitten kestäkään, ja mies jää erossa altavastaajaksi.
En kuitenkaan olisi sinuna olisi huolissani. Vaikka tekisit lapset 30-vuotiaana, olisivat he jo (toivon mukaan) aikuistuneet ja muuttaneet omilleenkin siinä vaiheessa kun olet viiden kymmenen. Kaikki teinithän nyt eivät ole vihulaisia, vaikka välillä siltä tuntuukin kun päänsä ulos pistää.
Itsellä tämänhetkinen edellytys olisi lähinnä se mies. Joka ei välttämättä pelkäisi sitä, jos minä olisinkin ns. "se oikea". Haluaisin lähinnä vakaan parisuhteen omine murheineen ja riemuineen. Tuntuu vaan siltä, että jos mies haistaakaan naisen suunnasta mitään pitkäaikaisen kumppanin etsintää, niin kaikki katoaa jonnekkin kivenkoloon.
Itsellä kun noita epäonnistuneita suhteita on ihan parista kuukaudesta yli vuoden kestäneisiin pari kappaletta, niin haluaisin jo jotain pidempää ja vakaampaa.
Omaa asuntoa olen haaveillut jo lapsesta asti, eikä sen tarvitse olla se omakotitalo, minulle riittää hyvin rivitalokin. Ja itseasiassa heti kun saan vakipaikan normaalista päivätyöstä niin laitankin sen oman asunnon ja rupean maksamaan sitä pois, ennemmin kuin asuisin vuokralla.
Minulla ei sinällään ole kiire lapsien tekoon, mutta sanottaisiinko että alle kolmekymppisenä haluaisin lapsia kuitenkin tehdä. Itsellä ikää 22,5v joten siihen on vielä hetki aikaa. Ja pelkään lapsettomuutta, sillä minulla on varmuudella vain yksi toimiva munasarja jäljellä, toisesta menetin yli 50% leikkauksessa. :(
"Omaa asuntoa olen haaveillut jo lapsesta asti, eikä sen tarvitse olla se omakotitalo, minulle riittää hyvin rivitalokin."
Valitettavasti asuntoja saa vain kerrostaloista. :(
Minua ei pelota jos nainen etsii vakavaa suhdetta. Päin vastoin. Mutta alkaa kyllä ahdistaa, jos jo ensitapaamisella tai treffi-ilmoituksessa aletaan puhumaan kuinka monta lasta tehdään ja minkä ikäisenä ja asunnon ostamisesta jne.
Joo samoilla linjoilla. Haaveita on toki hyvä olla ja ihan kiva tietää, että toinenkin osapuoli on tosissaan liikkeellä.
Mutta liika on kuitenkin liikaa. Tulee hieman friikki vaikutelma, jos on suunnilleen päivämäärät lyöty lukkoon, milloin mennään naimisiin, milloin hankitaan ensimmäinen lapsi ja milloin muutetaan asumaan omakotitaloon.
Olemalla hieman epämääräisempi haaveissasi, toinen ei ahdistu niin helposti. Seurustelu on kuitenkin täynnä kompromisseja. Entä, jos sillä sinun unelmiesi prinssillä ei satukkaan olemaan varaa ostaa kämpää ihan lähivuosina ja täräytät heti kärkeen, että haluaisit asua omakotitalossa. Tai täräytät heti kärkeen haluavasi pian lapsia, mutta mies ei koe vielä itseään valmiiksi olemaan isä (vaikka ehkä joskus tulevaisuudessa lapsia haluaisikin). Tulee varmaan miehelle hieman ahdistusta miten täyttää unelmasi.
Mulla on oma talo, mutta ei omaa naista. Vaihtaisin mielelläni taloni naiseen joka rakastaa mua.
Mä haaveilen sun kaltaisesta naisesta, joka on tosissaan parisuhderintamalla ja arvostaa ns perinteisiä arvoja. Uskollisuutta ja perhettä. Eipä vielä ole tärpännyt, vaikka parisuhdevuosia on takana yhteensä kuusitoista. Mut tää on tätä nykypäivää, eipä sille mitään voi.
Minunkin haaveissa on saada kumppani, jonka kanssa perustaa perhe, asua samaa asuntoa, harrastaa yhdessä, söpöillä ja pussailla. Sitä odotellessa..