Minua on pitkään vituttanut mm. ketiapiinin ja muitten psykoosilääkkeitten (kuten jopa haloperidolin) ihan käsittämätön määrääminen ihan kaikkiin pieniinkin psykiatrisiin ongelmiin. siinä ollaan menty vain ojasta allikkoon. Muutamakin vähän räiskyvämpi ihminen on mennyt ihan pilalle, sängynpohjanvihannekseksi kun on tullut "hyvä lääkitys"... vituttaa, entinen tyttöystäväkin meni ihan paskaksi, samoin myös jopa isäni.
Miksi tuommosta määrätään, jos lääke on invalidisoivampaa kuin itse sairaus?
(pyytäisin vastausta joltain asiantuntialta, kuten Sami Anttilalta)
Miksi tuommosta määrätään, jos lääke on invalidisoivampaa kuin itse sairaus?
(pyytäisin vastausta joltain asiantuntialta, kuten Sami Anttilalta)
Vastaukset 20
Vanhimmat
Niin. Tilanne on, että ihmisiä täytyy auttaa, kun hätä on. Täytyy muistaa myös, että lääke on myös kustannustehokas.
Vai että kustannustehokas? katopa PF:stä, paljonko ketiapiini maksaa.
Lääkkeistä saa rahaa.
"" Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti viime vuonna masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.
Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.
– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.
Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.
Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.
USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.
Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.
– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.
SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.
Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.
– Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.
Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.
–Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.
Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.
– Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.
Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.
–SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.
Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.
Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.
Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.
Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.
– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä. ""
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla
Lääkitty mieli:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm
rahat tänne:"Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.
Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea."
Minua huolestuttaa sosiologien haastattelu tällaisissä kysymyksissä. Eihän heillä ole alkeellistakaan käsitystä, mitä lääkityksellä ja muulla hoitosuhteella haetaan.
Ei kai ole mitenkään mhadotonta että kun koulusurmaaja haluaa viedä mahdollisimman monta ihmistä mukanaan, niin siinä samalla syyllistetään se lääkäri joka meni kirjoittamaan masennuslääkereseptin.
Näppärästi unohtuu että liian suuri osa mielenterveystoimistoista ja psykiatrista sairaaloista on kriisissä. Olin viimeksi töissä 2007 mielenterveystoimistossa ja kuvaisin olosuhteita sanalla painajaismainen. Kun ihminen sairastui masennukseen kesken parhaan työiän 40-45-vuotiaana, hän pääsi ko paikassa psykiatrin vastaanotolle noin kerran vuodessa. Jos jätit pri kertaa aikasi käyttämättä, oli turha odottaa uutta aikaa ilman uutta lähetettä. Ja samaan aikaan työryhmä valitsi psykiatrin vastaanotolle tuleviksi potilaiksi mm kaverin, joka halusi vaihtaa viihdekäytössä olevan Oxepamin Diapamiksi. Kaikkea en viitsi kertoa, mutta jaksoin siellä puolipäiviäisenä vain 2 kk ja sitten tuli stoppi. Ja sanotaan vielä että palkka (silloin jo dosentille) oli erinomainen. Tuon kokemuksen pohjalta arvioin että tässä maassa on kroonistumassa pysyvästi työkyvyttömiksi tuhansia potilaita. Hoidon puutteessa aivot alkavat toimia huonommin ja joapa yhden muistikeskuksen surkastumista on kuvattu kun hoitamattomuus kestää yli 5 vuotta. Hakusanoiksi: Sheline, untreated, hippocampus
ANTIDEPRESSANTS MAY WORK BY "GROWING" NEW NEURONS
Antidepressant drugs appear to accomplish their job by stimulating the growth of new neurons, according to a team of Columbia University researchers.
Olet sikäli ihan oikeassa että ketiapiinin kirjoittaminen on jonkin verran liian yleistä. Se johtunee lähinnä siitä, että se auttaa jo pienillä annoksina nopeasti ahdistukseen eikä aiheuta riippuvuutta.
Mutta mutta... Tutkittuani itse noin 1000-2000 ketiapiinia käyttänyttä potilasta, en ole havainnut sen pilaavan ketään. Maallikon voi olla mahdotonta nähdä, mitä itse tauti saa aikaan.
Haloperidoli on kokemukseni erittäin epäsopiva muiden kuin psykiatrien kirjoittamaksi ja sen kaikkia haittoja ei ole täysin ymmärretty. Itse muistan kirjoittaneensi sitä muutamia kertoja viimeisten 10 vuoden aikana. Joskus se tehoaa nopeasti maniaan ja Touretessa se voi olla se paras lääke jo aivan minimaalisella annoksella. Masennusta se pahentaa, ja näyttöä on ihan rottakokeita myöden. Kun kaikki masennuslääkkeet lisäävät uusien hermosolujen muodostumista aivoissa, ja uudet psykoosilääkkeetkin tekevät sitä pienillä annoksilla, haloperidoli näyttäisi heikentävän suoraan tätä vaikutusta. Lisää tietoa löytyy hakusanoilla: antidepressant, hippocampal, neurogenesis. Psykoosilääkkeistä paras näyttö lienee risperidonin kanssa ja nimenomaan pienillä annoksilla:
Although early studies with typical antipsychotic drugs (e.g. haloperidol, chlorpromazine) mostly failed to report significant improvements of cognitive behaviors in schizophrenic patients [4-6], more recent data especially obtained using atypical antipsychotics (e.g. clozapine, risperidone, olanzapine) demonstrated positive effects
http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1471-2202-7-28.pdf
Asiallinen kirjoitus samiakanttila, mutta siinä olen erimieltä siis riippuvuus, jos sitä unettomuuteen määrätään n.2 viikkoa nukkuu, joudut nostamaan annosta koko ajan ja loppujen lopuksi on niin pahassa koukussa, ettei pysty lopettamaan, vieroitusoireet on hirveät. Kaiken kukkuraksi saa TD vamman ja loppuikäsi olet pakkoliikkeinen, tutiseva pelokas zombi.
Ketiapiini ei kuitenkaan aiheuta riippuvuutta. Kuten mikään masennus- eikä psykoosilääke muutenkaan. Pientä tottumista voi olla monella väsyttävällä lääkkeellä kuten mirtatsapiini, Atarax jne, muttei se tarkoita riippuvuutta. Mikä mahtaa olla ketiapiinin annos?
En muuten tiedä yhtään potilasta, joka olisi oikeasti saanut ketiapiinista tardiivia dyskinesiaa.
Kyllä neuroleptit aiheuttavat tardiivia dyskinesiaa:
http://www.antipsychiatry.org/drugs.htm
Amerikassa on havaintoja asiasta.
Olet oikeassa. Kaikki psykoosilääkkeet voivat sitä aiheuttaa, mutta riski eri lääkkeidne välillä vaihtelee erittäin paljon. Olen tavannut noita oireita sadoilla potilailla eli tunnetaan se Suomessakin.
Pakkoliikkeinen, kyllä sain neuroleptistä pakkoliikkeet, kyse ei ollut ketiapiinistä vaan eräs toinen neurolepti (nimeä en mainitse, jos joku niistä apua saa niin syököön) mutta samaa pas.kaa kaikki neuroleptit ja tarkoitettu psykoosiin, ei unettomuuteen ja masennukseen (niihin on tarkoitettu omat lääkkeet)
Mulle tämä neurolepti aiheutti myös parkinson oireet ja mitäs se on muuta kuin riippuvuutta jos ei lääkkeestä eroon pääse, 3v taistelin lopetuksen kanssa, oli kamalaa aiheutti vielä akatisiaa, ei pystynyt olemaan paikallaan, sähköiskuja ym. Yksityinen neurologi sanoi, että nämä lääkkeet on siitä ikäviä, että aiheuttaa tälläisia oireita ja voi jäädä pysyviksi.Ja mulle ne jäi. AP sanoisin, että ihmettelen syvästi minäkin, miksi näitä laitoksissa mummoille syötetään ja kepein perustein terv. kesk. lääkäritkin niitä syöttää.
Olen aikoinaan lopettanut bentsot ja nukahtamislääkkeen, eipä ollut niitä vaikea lopettaa kun oikein käytin pieniä määriä, jokaisen lääkärin pitäisi itse kokea se hel.vetti mitä neuroleptistä vieroitus on. Mitäs muuta se voi olla kun, neuroleptit aiheuttaa vakavaa riippuvuutta, siis jos aloitat , et voi lopettaa.
Tuolla logiikalla sokeritauti aiheuttaa riippuvuutta insuliinista, keuhkokuume antibiootista ym ym. Riippuvuus on ihan toinen asia.
Sami kertoa mitä se riippuvuus oikein sitten on, kun tuntuu, että täällä ei potilaista välitetä hevon pas.kaa. Ainoa asia tuntuu olevan mistä lääkärit välittää, se ettei riippuvaisena hautaan mene.
"Pientä tottumista"
Seronil 20mg:vrk paransi minut masennuksesta mutta vaikutus loppui tasaisin väliajoin. Älytöntä jojoilua mikä on tosi sääli kun lääke kerta toimi ainakin vähän aikaa. Aina kun depis palasi psykiatri lisäsi annostusta ja lopulta oltiin 80mg:ssä.
Satasen annosta psykiatri ei enää kirjoittanut enkä kyllä halunnutkaan olin tajunnut itsekin selvän kaavan.
Pameja vieroitukseen ja kerta lopetus.
HIeman harmittaa kerrankin lääke joka toimii mutta menettää tehonsa säännöllisin väliajoin ja annosta on nostettava.
Yksilöllistä ehkä vai onko ja tarkoitan seronilia.
ps. ei dyskinesiaa ei itsetuhoisuutta eikä muiden vahingoittamista
Seronil ei ole neurolepti vaan SSRI lääke, tarkoitettu masennukseen, eikä aiheuta Dyskinesiaa. Mutta jos annosta pitää nostaa niin riippuvuutta se silloin aiheuttaa, mulla oli niitä kokeilussa, mutta eipä sopinut, olo oli kuin olisin katsonut itseäni ulkopuolelta, enkä saanut nukuttua.
Poikkesin aiheesta mutta ei kai tuo paljoa haittaa.
En sanoisi että "S" aiheuttaa riippuvuutta vaan sietokyky kasvaa eli tuo tottuminen.
(osaisinpa selittää sen oikein)
Lopetus 80mg:stä ei oikeastaan aiheuttanut kuin vähän tärinää. Esim. jos vertaa pamien lopetukseen puhutaan ihan eri asiasta.
Yksilöllistä kai tuokin.
Rubber J, samaa mieltä kanssasi. Aikoinaan eräs psykiatri määräsi minulle pienen annoksen vanhan polven Truxal-neuroleptiä ja arvaapa mihin: että kestäisin olla töissä kiusaavan, asiattomasti käyttäytyvän pomon kanssa samassa työtilassa. Että tulisin sen avulla kovemmaksi, ettei sairas käytös tuntuisi miltään. No mikään ei sen viikon aikana tuntunut miltään kun Truxalia kokeilin ja sitten heitin sen roskiin. Ei h...i, minunko se piti kärsiä ja kiusaava hullu pomo sen kuin porskutti. Lopputulema oli että minä sanoin itseni irti ja vuosien terapian jälkeen olen vasta päässyt yli kolmen vuoden asiattomuuksista. Sympatiat Hilkka Ahteelle, ymmärrän häntä hyvin. Unettomuuteenkin joku määräsi jotain toista neuroleptia, mutta se teki aivan turraksi. Unihäiriöön auttaa parhaiten esim. Remeron, Lyrica, kalkki ja magnesium -cocktail sekä jos on nainen lähellä 50 v. niin lisäksi estrogenihoito. Ei siinä mitään psykoosilääkkeitä tarvita.
Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia
Lääkintöneuvos varoittaa masennuslääkkeiden voivan kasvattaa vihaa ja aggressiivisuutta. Puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä.
Masennuslääkkeiden käyttö on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Psykiatriseen hoitoon pääsy on vaikeaa, ja hoito korvataan usein masennuslääkkeillä. Lääkintöneuvos, psykiatri, emeritusylilääkäri Tapani Sipilä varoittaa masennuslääkkeiden mahdollisista vaarallisista sivuvaikutuksista.
Potilaalla voi myös ilmetä uppiniskaista ja vastahakoista käytöstä.
- Sivuvaikutus on silloin vaarallinen, jos nuori on jo aluksi raivon partaalla ja tulee lääkityksen vuoksi ehkä vielä vihaisemmaksi. Mikäli hän ottaa siihen vielä alkoholia tai jotain huumetta, ja jos hän vielä saa sopivasti ampuma-aseen käsiinsä, voi tulla tosi surullisia tapahtumia, toteaa Sipilä.
Puoli miljoonaa suomalaista syö pillereitä masennukseen. Suurin osa niistä on serotoniinin vahvistajia, niin sanottuja SSRI-lääkkeitä, joiden sivuvaikutuksista varoitetaan lääkeoppaissa. 10 000 alle 19-vuotiaista ja yli 20 000 20-24-vuotiasta syö SSRI-lääkkeitä. Lääkintöneuvos Tapani Sipilän mielestä kyse on jo medikalisaatiosta.
Pelkistä pillereistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä
Lievään masennukseen ei pitäisi määrätä lääkkeitä, eikä lääkehoitoa saavia nuoria tulisi jättää yksin.
- Lääkehoito edellyttää tietysti sitä, että potilaan tilaa seurataan huolellisesti etenkin hoidon alkuvaiheessa, jolloin sivuvaikutukset ovat yleisempiä, Marttunen sanoo.
Tavallinen mielipaha liian herkästi katsotaan perusteeksi masennuslääkitykselle.
Lääkintöneuvos Tapani Sipilä toteaa kuitenkin, että hoitoon pääsy on huonoa ja se korvataan usein pillereillä, vaikka pelkkä keskustelu voisi auttaa nuoria lievissä tapauksissa.
- Eihän meidän nuorisopsykiatria kykene mihinkään tarkkaan seurantaan. Lääkärin puheille pääsee aika harvoin ja moni sivuvaikutus voi jäädä huomaamatta, Sipilä toteaa.
Hänen mukaansa omaisetkin ovat vaikeassa tilanteessa, kun hoitoon on hakeuduttu ja resepti saatu, mutta nuori sanookin olonsa tulevan vain huonommaksi.
- Tuolloin vanhemmat sanovat, että se on lääkärin määräys ja sinun pitää lääkkeet ottaa, kuvailee lääkintöneuvos Tapani Sipilä.
- Kun nuorella on hyvin vaikea tilanne, psyykkinen pahoinvointi, umpikujatilanne, voi mielialalääkkeestä olla enemmän haittaa kuin hyötyä, varoittaa Sipilä.
Vaikka lääke ei paranna, sillä voi olla sivuvaikutuksia
SSRI-lääkkeet tulivat markkinoille parikymmentä vuotta sitten. Nopeassa tahdissa lanseerattiin useita lääkkeitä, jokainen voimakkaan markkinointikampanjan saattelemina. Ne suunnattiin lähinnä terveyskeskuslääkäreille ja psykiatreille, ja lääkkeet saavuttivat nopeasti vahvan aseman masennuksen hoidossa.
- Masennuslääkkeitä määrätään hyvin paljon terveyskeskuksissa ja aikuisille myös työterveyshuollossa. Psykiatrien ja nuorisopsykiatrien määräämät lääkkeet ovat tästä vain osa, sanoo Sipilä.
- Tavalliseen elämään kuuluvat alakuloisuudet. Tavallinen mielipaha katsotaan liian herkästi perusteeksi masennuslääkitykselle, sanoo lääkintöneuvos Tapani Sipilä.
Hän kysyy, miksi nuoret aikuiset ajautuvat nykyisin niin herkästi eläkkeelle. Sipilä arvioi senkin liittyvän lääkekysymykseen.
- On ehkä liian herkästi aloitettu lääkehoito, saatu sivuvaikutukset ja entistä huonompi olo potilaille. Ehkä ajaudutaan kierteeseen, sairauslomalle, työkyvyttömyyteen, pohtii Sipilä.
Viime vuosina saatujen yllättävien tutkimustulosten mukaan masennuslääkkeet eivät edes parantaneet potilaita. Lääkintöneuvos Tapani Sipilän mukaan lääkkeiden haitat säilyvät silloinkin.
- Sivuvaikutuksia näillä masennuslääkkeillä on ehdottomasti aina, mutta eivät ne aina paranna, hän muistuttaa.
http://yle.fi/uutiset/psykiatri_masennuslaakkeilla_voi_olla_vaarallisia_sivuvaikutuksia/6173100
jos kerran uudet psykoosi ja masennus lääkkeet on parempia kuin vanhat. ja niitä määrätään entistä enemmän. miksi sitten "hullujen" määrä vaan räjähtää. silmittömät tappamiset lisääntyy.
tuli niitä vaarattomia masennus lääkkeitä kokeiltua. jonkun sortin vauhtivaihe tuli. elämä vituiksi ja hermo meni vähästäkin. sana vastaan ni nokka poskelle heti.
vaaraton ja turvallinen ketiapiini nukkumiseen...kurkku turposi nokka tukkoon. ja seuraavana päivänä sellanen kooma, että lukea en voinut kun silmät ei suostunu tarkentamaan.
bentsot toimii kun junan vessa. oireet pois kertalaakista. eikä haittoja tai riippuvuutta 3kk jatkuvalla käytöllä. niitä vaan ei voi enempää käyttää kun ovat kuulemma niin vaarallisia.
hinnastahan siinä vaan on kyse. lääkärit määrää vain kalliita uusia lääkkeitä. vitut potilaan edusta. kunhan lääketehtaiden omistajat kiittää...
Olen aina ollut kiltti ja kunnollinen, enkä koskaan mitenkään agressiivinen tai väkivaltainen. Sairastuin masennukseen ja söin Cipralexia. Lääkkeen aloitettuani aloin saamaan lukuisia raivokohtauksia. En aluksi osannut epäillä lääkkeen ja silmittömän agression yhteyttä, kunnes sain niin pahan raivokohtauksen, että kävin iäkkäiden vanhempieni päälle. Oli todella pelottavaa huomata raivokohtausten silmittömyys ja yleisen ajattelun muuttuminen sairaalloisen julmaksi ja kylmäksi. Entiset moraali- ja omatuntokäsitykset murenivat lääkkeen käytön myötä. Tunsin, että olisin voinut sortua kuinka pahoihin väkivallantekoihin tahansa. Lopetin lääkkeet ja sain tavallisen rauhallisen minän takaisin. En koskaan enää pistä suuhuni masennuslääkeitä. Mieluummin surullinen ja allapäin, kun lääkkeen kierouttama persoona, joka heittelehtii sumuisessa maailmassa, jossa tavallisen ihmisen moraali ja omatunto ovat paperia.