Kumppani ei pidä vaatteistani ja meikistäni

Aika lapselliselta tuo miehesi käytös kuulostaa. Meikkivoideongelmasta tuli mieleen, että voisithan kokeilla jotain hieman tummemman sävyistä puuteria tai käydä kenties asiantuntijan juttusilla, jotta sinulle löytyisi sopiva meikkivoide. Itse en juurikaan käytä mitään meikkiä, joten vaikea on sanoa!

Pidä kiinni omasta tyylistäsi. Jos miestä ei miellytä, niin se on hänen murheensa. Voihan tuo yhdessä shoppailu olla hyvä idea, jotta löytäisitte vaatteita, joista molemmat pitävät. Mielestäni on kuitenkin hassua, että aikuinen ihminen tuomitsee toisen aikuisen pukeutumistavat. Jos olet valmis kokeilemaan, voithan pitää tiettyjä värejä silloin tällöin miestäsi ilahduttaaksesi ja itseäsi totutellaksesi... Joko tyylisi on oikeasti karmea tai sit mies on liian vaativa. :) Kauneus on katsojan silmässä ja on ihan oma asiasi, mitä päällesi pistät!

Mä en tajua kontrollia toisen pukeutumisesta.. Naisetkinhan tätä suhteissaan tekee. Minusta jokainen saa valita itse tyylinsä, missä viihtyy ja tuntee olonsa kotoisaksi tietysti aina tilanteen mukaan. Mun äiti aina haukkuu isääni ja isä ei ole itse saanut valita vaatteitaan 20vuoteen. Huoh. Ei siihen kannata suostua, se pahenee vain koko ajan se kontrolli. Mun mies ei puutu mun vaatteisiin, enkä mä hänen, paitsi pyydettäessä neuvon ja saatan esittää, että tarviisiko hän jotain uutta jonkun kuluneen tilalle. Voidaan tietty yhessä miettiäkin mitä kumpikin laittais. Kyllä se vapaus pitää olla. Sinä olet Sinä, etkä mikään miesystäväsi "asuste". Meillä kumpikin ite päättää asunsa, vaikka joskus ollaan humoristisen erilaisia.. Mulla usein värikkäät hipahtavat vaatteet ja mies joko verkkareissa tai sitten semmonen perussiisti tummat housut t-paita fleese/villapusero.. Eikä meitä kumpaakaan hävetä.. Pidä puolesi! :)

Kiitos kommenteista ja vinkeistä ambbari ja Ite saa päättää!.
Tämä on kyllä uskomaton aihe, ollaan kuitenkin jo ihan aikuisia. En tosiaankaan ymmärtänyt sitä, mitä hän ajoi takaa kun aloitti taas asiasta paasaamisen. Ihan kuin en tietäisi jo hänen mielipidettään. Ehkä se on jonkinlainen "väsytystaktiikka" että alkaisin miellyttämään häntä? Mutta en! Niinkuin kannustittekin, aion pitää oman pääni (aion kuitenkin vaihtaa meikkivoiteen ja puuterin). Olen nuorempana ollut hyvin muita miellyttävä, mutta olen oppinut sittemmin tekemään monet asiat niinkuin itsestä parhaalta tuntuu. Ja voin sanoa, että on ollut hyvä päätös. Joten seuraavaksi aionkin tehdä hänelle selväksi, että minua ei kontrolloida ikinä. Olen itsenäinen nainen, jolla on oma tahto.

Hän muuten mainitsi myös sen, että oli kuullut hänen muutaman tuttunsa ihmetelleen tyyliin "mitä tyyppiä se X oikein raahaa mukanaan" viitaten minuun, kun olimme olleet käymässä hänen kotiseuduillaan. Kyse oli ollut kuulema nimenomaan näistä samoista asioista, vaatteista ja meikistä. En tietenkään voi tietää täysin varmasti ovatko nämä puheet totta, mutta pointtina on se, että hän kokee Häpeävänsä tyyliäni välillä! Hän on sanonut moneen kertaan, että haluaisi olla ylpeä minusta, mutta näillä eväillä ei voi kuulema olla. Ja minä kun olen ajatellut, että meidän kummankin pitäisi hyväksyä toisemme omina itsenämme. On hänelläkin monia vaatteita ja asusteita, jotka voisivat olla enemmän mieleeni, mutta eipä ole koskaan tullut mieleen niistä niuhottaa. Jos tällaista arvostelua saan osakseni, eipä paljon kiinnosta jatkossa mennä hänen kotiseuduilleen sukuloimaan ja näkemään hänen kavereitaan.

Kommentteja?

Voi elämä! Mitä tuohonkin osaisi sanoa... Mies joka häpeää vaatteitasi ei taida olla kovin sinut itsensä kanssa? Ei tyttöystävä ole mikään näyte-esine, jota ylpeänä esitellään kaikille sillä tarkoituksella, että kattokaa kaikki, mun tytöllä on nätimmät vaatteet kuin sun tytölläs! :P Kyllä mäkin joskus ilmaisen mielipiteeni mieheni asuvalinnoista, mutta lähinnä silloin kun ollaan lähdössä jonnekin ja hän kysyy mielipidettäni.

Jos asia kovasti rassaa sua, kannustaisin juttelemaan kumppanisi kanssa avoimesti asiasta ilman turhia kiihkoiluja. Ehkäpä hän ymmärtää miltä sinusta tuntuu, kun selvität asiaa vähän perusteellisemmin. Kyllä kai hänellä jokin muukin syy on olla kanssasi kuin vaatteesi? Eikö niitä "oikeita" syitä olisi paljon parempi esitellä sukulaisillekin? ;) Mielestäni asiasta ei kannata tehdä kauheaa numeroa, ellei se häiritse sinua valtavasti.

Onko tyylisi paljon keskiverrosta poikkeava? Jos on, niin ehkä auttaisi, jos yrittäisit saada miehesi ymmärtämään että tyylisi on osa sinua ja olet myös sen takia erityinen. :)

ambbari kirjoittaa asiaa..
Mä en tajua miksi ylipäätään milloinkaan tarviisi hävetä muita kuin itseään? Siis mehän ollaan erillisiä yksilöitä Ja itseäänkään ei tarvii hävetä, jos ei esim oo mokannu. Kun mä erotan ihan selvästi itseni muista, mun muistisairas läheinen käyttäytyy joskus todella huonosti ja yritän vaan hoitaa sen tilanteen selittämällä ja ehkä pyytämällä anteeksi, jos tää läheinen ei ite tajua.
Ja sitten kun pukeutuminen on useimmille suuri osa itseä, millaiselta haluaa näyttää ja millaisissa vaatteissa on itellä kiva olo.. Mut näillä joilla on jotain ongelmaa oman itsetuntonsa kanssa, tuntuu olevan joku tarve tehostaa itsensä ulkopuolisilla asioilla omaa arvoaan, kaunis tyttöystävä, hieno auto, merkkivaatteet jne Sit kohta kumppanin pitää laihduttaa tai ottaa silikonit.. Sen nyt tajuan, että jos on nolo olo, jos kumppani on jotenkin ihan pervon tyrkyissä vaatteissa tavallaan väärässä paikassa.
Mun kumppani ehkä hiukan häpesi mua kun yli kolmekymppisenä hetken mielijohteesta ajoin itselleni kaljun.. Mutta liikkui mun kanssa ja ei siitä edes liiemmin puhunut myöhemmin. Äitini taas kielsi mua tulemasta edes entiseen kotipitäjään ilman hattua. Ja kun siinä on se, että se häpeäminen näyttää ulkopuolisista ihan kamalalle.. Tavallaan liikkui kenen kanssa tahansa on kivemman oloista jos puhutaan ystävällisesti ja osoitetaan hyväksyntää kuin jos ollaan ylimielisiä ja halveksivia. Eli sun miesystävä tässä ittensä noloksi tekee. Ja jos susta tykkää, miksei sano kavereilleen, että päät kiinni ja mä tykkään tästä naisesta ja tää on mun valinta. Jos kovin koko ajan kumppaniaan kritisoi, niin ite aattelisin, että missä joukkueessa toi mies pelaa? Onko mun kaa samassa vai poikien tms.
Eli pidät puolesi ja tarvittaessa suostut kompromisseihin. Voimia! Ja juttele tästä miehesi kanssa, että miksi hän haluaa niin päättää, miltä näytät ja puolestaan saisitko sinä määrätä hänen vaatteistaan.

Itsekin kannattaisin hieman tummempaa puuteria / meikkivoidetta, jos aaveelta näytät niiden kanssa. Käypä kerran erimerkiksi Sokoksella (suht. halpa paikka verrattuna nyt oikeasti kemikalioihin) ja kysy apua; mikä olisi oikea väri?

Itse taas olen todella kalkkilaivan kapteeni luonnostaan ja jouduin joskus käyttämään valkeaa puuteria, jotta se tasoittaisi liian tumman meikkivoiteen. Nyt olen löytänyt sopivan!

Komppaan sitten muuten tässä edellisiä: älä alennu menemään miehesi mukaan. Jos hänelle ei sovi, käske kulkea silmät kiinni tai etsiä toinen (mikä ei ole niin helppoa aina)

Meillä mies on kestänyt niin minun gootti, rokkari, punkkari, cyber, raver kuin candy-tyylinkin ja nyt vuorossa on "klassinen" naistyyli: saappaita, hameita, kuviollisia sukkahousuja, villaneuvetakkeja, säärystimiä ja korkokenkiä. Hiutset ovat myös olleet shokkuivärisiä, platinablondia, mustaa kuin maanläheistäkin väriä. Pitkää, pätjää, kaljua, koristekuviota. Ei kertaakaan ole tullut valitustam, ei yhen yhtä. Aina olen ollut kaunis.

Kyllähän meilläkin kerrotaan, että "tuo malli sopi sinulle parhaiten", mutta siihen se jää. Leikkaan takaisin jos leikkaan ja jos en, voi voi. Niin sen kuuluisi ollakin.

Voit myös kokeilla, että alat pukemaan miestäsi huvin vuoksi. Mitä hän pitää siitä?

Kiitos taas vastauksistanne. Tosi hyviä poitteja toitte esille ja varmasti tulen aloittamaan keskustelun niistä kun on oikea aika (joka tarkoittaa mahdollisimman pian, mutta rauhallisena ja hyväntuulisena aikana).

Olen tosiaan itsekin ihmeissäni, kun hänen on pitänyt useaan kertaan asiasta mainita ja parilla viime kerralla tilanne eteni riitaan asti. Outoa, että joku pukeutuminen on niin vakava asia. Usein naisetkin ovat tarkempia... Joka tapauksessa tyylini ei ole kovin erikoinen, kuin voisi kuvitella. Oikeastaan aika tavallinen, kuten siskoni asian ilmaisi. Asiaa helpottaisi, jos tänne voisi lähettää kuvan, mutta koetan nyt kuvailla esimerkkejä, mistä hän ei tykkää. Takki = auringon(kauniisti)haalistama sininen samettijakku, joka on mielestäni vain boheemi ja istuu hyvin. Farkut = tummansiniset matalalantioiset, vaikka olen hoikka ja pitkäsäärinen, hänen mielestään ne saavat minut näyttämään lihavalta. Kengät = matalakantaiset, mustat nahkakävelykengät, ilman nauhoja.

Onkohan nämä edellä kuvaillut niin pahoja? Sen olen saanut selville, että hän ei haluaisi minun kuitenkaan pukeutuvan tosi naisellisen seksikkäästi, päinvastoin ei tykkää myöskään liian lyhyistä ja tiukoista mekoista, koska ne ovat muka liian "slut". Huoh, eli taas pari asua vaatekaapissani, joista hän ei tykkäisi (mutta joita en ole vielä pitänyt).

Minua erityisesti loukkasi se, kun hän oli yhdessä äitinsä kanssa keskustellut vaatteistani. Ideana oli ilmeisesti hakea äidin tukea mielipiteelleen, vaikka aikuinen mies onkin. Tietenkin äiti oli samaa mieltä hänen kanssaan. Vaan eipä se minun mieltäni auta kääntämään, oikeastaan tuolla tyylillä tekee vaan hallaa. Nimittäin eipä kiinnosta mennä hänen vanhemmilleenkaan käymään "arvosteltavaksi". Ja vain ja ainoastaan miehen käytöksen ansiota tämä tulos.

Eli jollain tasolla olen loukkaantunut, mutta kykenen kyllä rauhalliseen asian selvittelyyn. Voin postata koosteen kun olemme keskustelleet, jos olette kiinnostuneita...

joo. paa viesti himeessä miten meni.. Mua alko omista kokemuksista johtuen kiinnostaa, että mihin päädyit. Pidä puolesi! Kun ihminen ilmaisee pukeutumisellaan itseään.. Jos joku tykkää hippivaatteista niin ei silloin johonkin jakkupukuun sovi.. Ongelma et oo sä ja sun pukeutuminen vaan miehesi päässä..

Oletko kysynyt kaveriltasi, miksi se on sun kanssasi? Jos väriskaalanne eivät kohtaa, käy mieluummin värianalyysissä löytääksesi itsellesi oikeat ja hyvät värit, mieähen mieluisia ei välttämättä tarvitse pitää. Pidä sellaisia, jotka sopivat sulle ja saavat ihosi hehkumaan.

Sama koskee meikkejä, asiantuntijan juttusille hakemaan hyvät ja asianmukaiset ohjeet ehostukseen, mieäs harvoin tietää näistä aiheista. Joillakin voi tietty olla silmää, mutta ne ovat kyllä harvassa. Tarinasi kuulostaa muutenkin siltä, että kaveri yrittää alistaa ja tehdä sinusta itselleen kelpaavan alamaisen, jolla ei ole itsellisyyttä eikä itsenäisyyttä edes omiin henkilökohtaisiin tarpeisiinsa.

No niin. Viimein pääsen selventämään viimeisimmät käänteet.

Ostin uutta meikkivoidetta, primeriä ja puuteria ammattilaisliikkeestä. Lopputulos oli paljon parempi kuin aiemmin, joten muutos kannatti. Hullua tässä on se, että parin ekan päivän aikana mies sanoi, että näyttää hyvältä ja ehdin ihan ääneen iloita, että viimein löysin hyvät avut kestävään meikkipohjaan. Sitten yllättäen kolmantena aamuna, kun aloin tekemään hillittyä päivämeikkiä (päivällä oli tiedossa kaupungille menoa ja myöhemmin illanvietto siskoni luona) ja hän alkoi valittamaan, ettei haluaisi minun laittavan ollenkaan meikkiä! Näytän kuulema paremmalta kokonaan ilman!! Korkeintaan saa olla luomiväriä ja huulipunaa. (Miltä sellainen meikki nyt näyttäisi?)

Tällä kertaa hän ei alkanut asuistani valittamaan, vaikka minulla oli ne kengät, joista hän ei aiemmin pitänyt. Kuulema ne sopi nyttemmin näiden vaatteiden kanssa yhteen, jotka minulla oli. Kaikesta tästä huolimatta minulle tuli todellakin nyt se fiilis, jota tekin olette täällä sanoneet: tuntuu ihan kontrolloimiselta ja dominoimiselta!

Sitten seuraa kaikista älyttömin osuus; sittenpä hän päätti ajaa oman partansa kokonaan pois! Se ei ole tavallista, enkä ole nähnyt häntä aiemmin koskaan ilman partaa. Lisäksi hän ei laittanut hiuksiaan ollenkaan (yleensä lisää geeliä) ja kaiken huipuksi kehtasi laittaa virttyneen t-paidan. Ihan vaan kostaakseen! Uskomatonta käytöstä aikuiselta mieheltä. Tarkoituksena lienee saada minut ajattelemaan, miltä hänestä tuntuu. Kerroin, ettei se kostamalla onnistu, vaan päinvastoin, sillä saadaan aikaiseksi ainoastaan paha kierre pyörimään. Ja mikä pahinta, tunnen rakkautemme saavan yhä pahempia kolhuja tästä.

Sitten kun sanoin hänelle, että pitäisi hyväksyä minut sellaisena kuin olen - ilman meikkiä tai meikillä - hän taas vastasi jatkuvasti, että minun pitäisi hyväksyä myös hänen päivän "uusi lookinsa". Mitä ajattelette tästä?

Alistamisen hän kielsi, mutta kyllä tuo käytös ikävä kyllä näyttää ihan toista. Hän kysyi, että miksei tyttöystävä voisi olla esittelykappale. Miehetkin kun ovat kuulema naisille sitä. Hän lisäsi vielä, että olisi valmis muuttamaan omia vaatteitaan haluni mukaiseksi, jos vaan niin pyytäisin. Hän haluaa minun näyttävän hyvältä, että voisi olla minusta ylpeä. Varsinkin kotikylässään käydessämme. Yhdessä lauseessa hän sanoi, että elää oman mielensä mukaan, mutta kuitenki lisäsi, että monet ihmiset ovat sanoneet menneisyydessä, ettei hän pääse elämässä pitkälle ja nyt hänestä tuntuu hyvältä näyttää menestyksensä. Minä olen siis hänelle "näyttelypokaali" ja hän haluaa sen olevan kiiltävä kuin menemme hänen kotikyläänsä käymään. Hän kuulema haluaa ärsyttää niitä ihmisiä, jotka eivät uskoneet hänen menestyvän.

Ei helvetti, ajattelin. Eikö voitaisi vaan elää välittämättä mitä muut ajattelevat? Ei minulle ainakaan ole merkitystä, tietävätkö jotkut minun olevan menestynyt tai ei. Käytän mieluummin sen energian johonkin muuhun. En jaksaisi enää tällaista vääntöä asiasta, mutta pelkään, että se on ajankysymys, koska the drama king tulee esille taas. Niin väsyttävää...

Jäi mainitsematta vielä yksi toteamus. Meidän pitäisi puolustaa toisiamme, eikä arvostella muiden kanssa. Siitä tulee mieleen, että kenen puolella sitä ollaan. Hänen näkökulmansa tähän on se, että kun hän puolustaa minua silloin kun hän on todella samaa mieltä. Hän heitti esimerkiksi kysymyksen, että jos illallisen jälkeen siskoni olisi sanonut minulle mieheni asun tms näyttävän huonolta, olisinko todennut saman vai puolustanut häntä. Hän olisi itse siinä tilanteessa valinnut ensimmäisen vaihtoehdon, koska todella ajatteli asian niin olevan. Eikä kuulema pahastuisi, jos tekisin saman.

Mitä mieltä olette?

Voi ristus sanon vaan.. Huono itsetunto raukalla ja tehostamisen tarve.. Tuo tyyli tuskin muuttuu.. Aina hän jotakin keksii, mikä sussa voisi olla toisin... Loputon suo. Tietysti kun pidät puolesi, on mahdollista että hän hiukan kehittyy.. Oppii hyväksymään sinut ihmisenä, eikä tehostamisen välineenä.. Huoh. Mun poikkis nuoruudessani haukkui mun hapsumokkatakin, että vaan huorat pitää tollasia, mutta sen suhteen sitten päätin muistakin syistä 3kk kuluttua.. Että aika huono homma, jos suhteen alkuaikoina "vieraskoreus"vaiheessakin tommosta on.. Sitten kun vuosia kuluu, niin tekst, käytös ja kontrolli vaani todennäköisesti pahenee..

miksi naiset saa koittaa muuttaa ja pukea miestä, mutta mies ei saa sanoa sanaakaan naisen pukeutumisesta ja tyylistä?

Miehelläsi on selkeästi huono itsetunto. Elä lähde mukaan hänen peliinsä. Näytä oma vahvuutesi, ja ole sellainen kuin olet.

Mutta rasvainen ja kuiva iho on haastava hoidettava, ja itsellänikin on siitä kokemusta. Kannattaa hoitaa se pois, nimittäin ihotautilääkärillä on sellaiseen lääkettä. Myös kannattaa hankkia oikeat hoitovoiteet iholle.

Jos pukeudut kuin joku animeh*uora ja meikkaat sen mukaisesti on miehelläsi täysioikeus puuttua asiaan!

Pukeutuminen ja meikkaaminen ovat yksityisasioita, persoonakohtaisia ja oman päätäntävallan alaisia. Mistä mieäs siis olisi saanut oikeuduen puuttua asiaan?

Kuulostaa ihan narsistiselta ja itseään täydellisenä pitävänä tuo miehesi käytös.

VINKKEJÄ MIEHILLE, JOIDEN NAISEN ULKONÄÖSSÄ ON PARANTAMISEN VARAA:
1. KATSO ITSEÄSI PEILIIN:
a) Katso itseäsi peiliin 15 minuutin ajan, päästä varpaisiin. Keskivertonainen viettää vähintään tämän pituisen ajan peilin ääressä joka aamu ja aika moni viettää paljon kauemminkin.
b) Mieti, miltä tuntuisi olla nainen. Osaisitko meikata? Osaisitko kävellä korkokengillä?
c) Mieti, miksi olet naisen kanssa, jonka ulkoinen olemus ei miellytä sinua.

2. JOS NAISESI EI OSAA MIELESTÄSI MEIKATA
a) älä valita rumasta meikistä, vaan sano että hän on niin kaunis, että pärjäisi ilman meikkiäkin.
b) osta hänelle lahjakortti kosmetologille, maskeeraukseen tai muuhun. Jos hän kysyy syytä, sanot, että ostit sen vain hemmotellaksesi naistasi.

3. JOS NAISESI EI OSAA MIELESTÄSI PUKEUTUA
a) selaa/katso mainoksia, näytä mainosta naisellesi ja sano esim näin: "tämä olisi varmaan hieno vaate ylläsi" tai "minusta tämä on kivan näköinen, tykkäätkö sinä?"
b) mene naisesi mukaan vaateostoksille. Älä hauku mitään asukokonaisuuksia, vaan kehu ja etsi hienoja.