Hei, Millaisia mietteitä tämä herättää...
Minulla on jo ikää, olen siellä lapsen saannin yläikärajoilla. En ole eläessäni käyttänyt hormonaalista ehkäisyä paitsi silloin 20 jotain vuotiaana puolisen vuotta ja sittemmin paikallista hormoniehkäisyä viikon. Jouduin sen poistamaan, koska se ei sopinut uskonnolliseen maailmankuvaani ja sain huonon omantunnon. No, muuten olen elänyt elämäni ilman ehkäisyä. Pari lasta on. Nyt miesystävä on aina huolissaan, kun hormonikierto ei ole säännöllinen. Siis hän tietää seurustelevansa naisen kanssa, joka ei ehkäisyä käytä ja hänen suurin kauhunsa olisi saada kanssani lapsi. Se olisi hänelle varmaan aivan kamalan suuri häpeä ja kammotus, kun hänen sukunsa ei minua hyväksy. Mutta tämä asia on jo sellainen, että olen miettinyt, kannattaako suhdetta jatkaa. Jos tulisin raskaaksi, en sen uskonnollisen maailmankuvani vuoksi haluaisi tehdä aborttia eikä siihen olisi varmaan mitään varsinaista syytäkään, koska taloudellisesti voisin kyllä lapsen elättää. Mutta silloin jäisin yksin vauvan kanssa. Eli mietinkin tässä, että onko tämä suhde sen riskin arvoinen vai pitäisikö minun etsiä mies, joka sellaisen tilanteen tullen, että tulisin raskaaksi, pysyisi rinnallani eikä koko ajan tiedusteli hädissään, onko kuukautiset tulossa vai ei.
Siis on tässä muitakin syitä erota ja se liittyy juuri siihen, että mies ei ole riittävän sitoutunut suhteeseen. Hän haluaa elää ikuisena sinkkuna mutta siinä samalla saada nauttia pysyvästä parisuhteesta ja turvallisesta paikasta, jonne tulla.
Minulla on jo ikää, olen siellä lapsen saannin yläikärajoilla. En ole eläessäni käyttänyt hormonaalista ehkäisyä paitsi silloin 20 jotain vuotiaana puolisen vuotta ja sittemmin paikallista hormoniehkäisyä viikon. Jouduin sen poistamaan, koska se ei sopinut uskonnolliseen maailmankuvaani ja sain huonon omantunnon. No, muuten olen elänyt elämäni ilman ehkäisyä. Pari lasta on. Nyt miesystävä on aina huolissaan, kun hormonikierto ei ole säännöllinen. Siis hän tietää seurustelevansa naisen kanssa, joka ei ehkäisyä käytä ja hänen suurin kauhunsa olisi saada kanssani lapsi. Se olisi hänelle varmaan aivan kamalan suuri häpeä ja kammotus, kun hänen sukunsa ei minua hyväksy. Mutta tämä asia on jo sellainen, että olen miettinyt, kannattaako suhdetta jatkaa. Jos tulisin raskaaksi, en sen uskonnollisen maailmankuvani vuoksi haluaisi tehdä aborttia eikä siihen olisi varmaan mitään varsinaista syytäkään, koska taloudellisesti voisin kyllä lapsen elättää. Mutta silloin jäisin yksin vauvan kanssa. Eli mietinkin tässä, että onko tämä suhde sen riskin arvoinen vai pitäisikö minun etsiä mies, joka sellaisen tilanteen tullen, että tulisin raskaaksi, pysyisi rinnallani eikä koko ajan tiedusteli hädissään, onko kuukautiset tulossa vai ei.
Siis on tässä muitakin syitä erota ja se liittyy juuri siihen, että mies ei ole riittävän sitoutunut suhteeseen. Hän haluaa elää ikuisena sinkkuna mutta siinä samalla saada nauttia pysyvästä parisuhteesta ja turvallisesta paikasta, jonne tulla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.