Voiko mustasukkaisuus muuttua väkivallaksi?

voi, ja muuttuukin. Älä missään nimessä ota sellaista miestä itsellesi. Nyt kun suhde on vielä tuorekin, ja mies käyttäytyy jo noin... Mene, kun vielä voit.

En jatkaisi seurustelua noin käyttäytyvän miehen kanssa..

Raivoaminen ja huorittelu ei ole hyväksyttävää käytöstä kännissä, eikä selvänä sen enempää.

Mietippä sitä, että on hyvinkin mahdollista sinun jatkossa "joutua varomaan" kaikkia tekemisiäsi, ettei tuo hidago ärsyynny... Pakene vielä kun voit!

Jos nyt jatkat suhdetta ja alat varomaan tekemisiäsi miehes takia niin kohta teet miehesi mielestä kaiken väärin ja vika on vain sussa.

Kokemusta on miten mustasukkaisuus ja omistushaluisuus muuttuu vain pahemmaksi. Onneksi pääsin eroon kolmen vuoden suhteesta. Itsetunto kärsi, ystävyyssuhteet, perhesuhteet, kiinnostus omiin asioihin, masennusta, luottamuspula. Onneksi sain palaset kasaan ja läheiset ihmiset. Itsetunto nousi ja koheni. Musta tuli vahvempi ja itsenäisempi ihminen. Onneksi en jäänyt suhteeseen pidemmäksi aikaan vaikka olihan niitä ihaniakin hetkiä. Mutta ihanuus parisuhteesta on kaukana kun huudetaan ja tapellaan pitkin öitä. Muistan kerran kun annoin vaihtoehdoksi exälle, että joko päästää mut ovesta menemään ulos tai mä menen parvekkeelta. Ei päästänyt kummastakaan...

Kuuden vuoden jälkeen olen tasapainoinen ihminen nykyisen kumppanini kanssa ja uskallan luottaa meihin ja tulevaisuuteen. Vieläkin pelko siitä jos nykyinen kumppani muuttuu esim. kännissä samanlaiseksi miten exän ensioireet tulivat esiin mustasukkaisuudesta ym, mutta näin vuoden jälkeen ei ole kertaakaan näkynyt sellaisia piirteitä. :)

Kyllä se voi olla väkivaltainen ja varmana onkin. Lopeta suhde äkkiä ettei käy sulle huonosti. Parempiakin miehiä on olemassa.

Monesti mustasukkaisuudestahan väkivaltaisuus nimenomaan johtuu. Vaikka se ei helppoa olisikaan, niin mies vaihtoon. Ihan vain omaksi parhaaksesi.

Jos se selvinpäin alkaa määräilee nii mietis milianen se on kännissä. Sun kannattaa lähtee heti välittömästi. Huoraksi haukkuminen heti suhteen alussa ei ole varmaan susta mukavaa ja jos arvostat itseäsi yhtään niin et siedä sellasta käytöstä.

Voi ja muuttuu.
Älä jää odottamaan. Mies vaihtoon. Säästyt paljolta kun lopetat suhteen heti.

Sulla ehkä on NARSISTI kaverina.

En jatkaisi suhdetta, enää, ja yrittäisin irtisanoutua tästä.

Mutta jos on oikeasti se patologinen narsisti niin et helposti pääsekkkään irti.

Tulee vetoamisia, itkuja ja vetoamisia. Syyllistämisiä.

Jätä hyvä ihminen tämä mies

Paha mieli tuli lukea. Usko edellisiäkin kirjoittajia, asiat menevät aina pahempaan ja pahempaan suuntaan ja lopulta mies on selvinpäinkin väkivaltainen. Minulla on ollut tuollainen aviomies ja yksi lapsi ja yritin uskoa ja kuunnella parantumista kunnes minut hakattiin sairaalakuntoon, tein rikosilmoituksen ja hain avioeroa. Onni onnettomuudessa, ettei mitään pysyvää vammaa jäänyt, mutta on ihmisiä, jotka on pahoinpidelty työkyvyttömiksi ja vammautuneiksi. Toinen asia on, minkälaiset tunnevammat minullekin on jäänyt...

Paha mieli tuli minullekin.
Minä aikoinaan vakuuttelin siskovainaalleni, että tapaamani miehen mustasukkaisuus kyllä laantuu, kun hän oppii tuntemaan minut ja luottamaan minuun. Voi miten naiivi olin.. Systeri pyysi uskomaan, kun hän 15 vuotta minua vanhempana kertoo, että mustasukkaisuus EI laannu. Se pahenee.

En uskonut. Nyt on monta vuotta yhteiseloa takana tämän miehen kanssa. Alistuin. Olen aina antanut anteeksi epäilyt, solvaukset, pahoinpitelyt. Elämä on jatkuvaa varuillaan oloa. Olin ennen niin iloinen ja avoin..

Olen kurkkua myöten täynnä. Toivoisin, etten olisi koskaan edes tavannut koko tyyppiä. Kerään rohkeutta lähteä. Rakastan häntä.. Vihaan häntä..

Toivon kaikkea hyvää sinulle ap. Ja voimia, mitä ikinä päätätkin tehdä.

Se on ihan sama miten käyttäydyt, turpaan tulee silti. Toi on alistamista jolla varmistaa että saa taas raivota, kun sää teit niin tai katoit noin tai ajattelit niin. Mua pahoinpideltiin viel kun makasin maassa tajuttomana, join pillillä ruokani ekat 2 vkoa, hammaslääkärit, röntgenit, häpeä, säpsähtelen edelleen kaikkea. Otti puhelimeni kun olin tajuttomana, no tutki puhelintani muutenkin läpikotaisin öisin, jos olin tekstannu miespuoliselle ystävälle, niin kauhee huuto aamulla....aivan sairasta. Miks mä lähdin tohon, jotain mussakin oli vialla. No vaan yks esimerkki mustasukkaisuudesta.

Ota äkkiä hatkat semmosen kaverin luota.
Mustasukkaisuus ei ikinä parane,mutta pahenee ,se on varmaa.
Ajan oloon hän muuttuu vaaralliseksi ja järkeä hänelle on turha puhua.

Muuttuu se. T. Kokenut. Ensin läpsimistä, sitten anteeksi pyynnöt. Ei enää ikinä.. Sitten raaistuu..

Mustasukkaisuus ei ole hyvä asia ja loppujen lopuksi se henkinen kiusaaminen on pahempaa kuin yksikään isku. Joka päivä tarkkaillaan kaikki menot ja kaupassa ei saa viipyä kuin 10 minuuttia korkeintaan, autoa ajaessa katsot peilistä vieraita miehiä ja sukulaisten kanssa petät ja ystäviä ei saa käydä koska jokaisen mies vieraan kanssa on suhde yms. ja asiat ei muutu kuin pahempaan suuntaan. EROA vielä kun voit! Olin nuori ja tyhmä mutta onneksi olen nyt vanha ja viisas eli eronnut. Ja en toivo kenellekään sitä samaa kohtaloa kun voi elää toisellakin tavalla.

Viisas lähtee suhteesta heti. Tyhmä jää paikoilleen yrittäen vakuuttaa et se paremmaksi muuttuu. Mieti vaan et kannattaako saada turpaan vai elää rauhassa ilman sitä miestä ja ilman pelkoa.

Huorittelu ei missään nimessä kuulu seurustelusanastoon. Lopeta seurustelu. Kaveri joka nimittelee voi hakeutua johonkin terapiahoitoon. Ettei myöhemmin tarvitse hakeutua vihanhallinta kursseille.

Mustasukkaisuus on terve tunne , MUTTA VAINOHARHAINEN RAIVOAA JA KÄY PÄÄLLE.

lukea näitä naisten neuvoja.
Anna sille kenkää, pistä mies vaihtoon.
Elättekö jossain kauniit ja rohkeat-maailmassa?

No huhhuh. Heitä h*lvettiin se tyyppi, tulee taatusti olemaan väkivaltainen ennemmin tai myöhemmin.

On. Olen entinen mustasukkainen mies. Ensimmäisessä parisuhteessani aloin tulla mustasukkaiseksi tyttöystävästäni joka sitten muuttui fyysiseksi väkivallaksi myös selvinpäin. En osaa sanoa mistä se johtui varmaan jostain itsetuntokysymyksestä, tyttöystäväni oli erittäin ulospäin suuntautunut mutta nyt arvioituna ei olisi pitänyt aiheuttaa sellaisia purkauksia.

Väkivaltaisuuteni takia tuli ero. Se oli nyt ajateltuna kaikkien kannalta paras ratkaisu koska itse aloin ymmärtää todella että ongelmat johtuivat suurimmalta osalta minusta. Arvioisin että en olisi pystynyt muuttumaan jos olisimme vaan yrittäneet jatkaa suhdetta, olisi voinut sattua jotain tosi hirveää.

Aloittaessani uuden parisuhteen pelotti että tapahtuuko kaikki uudestaan mutta onneksi ei, olin todella muuttunut.

Itse en käynyt terapiassa mutta nykyisin toimin vertaistukena väkivaltaisille miehille. Kannattaa hakea apua ette ole yksin.

Hakatuille sanoisin että väkivalta ei lopu itsestään eikä pelkillä lupauksilla. Anteeksi ei kannata antaa, vasta kun väkivalta oikeasti loppuu.


Niin ja Minnalle olit hyvä vaimo, olin niin hirveä ettei sellaista voi ikinä antaa anteeksi.

Jos ette ole vielä olleet kauaa yhdessä, niin nyt mies kokeilee mihin sinä laitat rajat. Tää rajojen hakeminen kuuluu kahden ihmisen käyttäytymiseen ja on normaalia. Jos miehellä on kotitausta sellainen, että ei ole oppinut rajoja ja on jo saanut kotona raivota rauhassa, niin kuvio toistuu silloin kaikkien kanssa joiden kanssa hän on luomssa suhdetta.

Laita rajat ja pidä niistä kiinni ja katso ymmärtääkö mieskin mihin rajat on vedetty ja muista myös, että mustasukkaisuutta on tervettä ja sairasta ja siihen sairaaseen kuuluu aina väkivalta.

Ex hakkaaalle tuliko hyvä mieli purkautumisestä täällä?..Itse menin nuorena avioon kaltaisesi hirviön kanssa. En saanut meikata en käydä missään töistä oli jouduttava nopeasti..ruoka oltava valmiina kun herra kotiin..kuka siivoisi teki kaiken ja sai lätttyyn.Töissä sitten selittelin että kaaduin...Kunnes ystäväni avulla etsin asunnon ja muutin pois otin eron..tarvitsin tukea nyt on kun pahaa unta ja vuosiin minua ei olla kohdeltu noin eikä kohdella....häivyn välittömästi...jo suhteen alussa kuulostelen testaan ja sit päätös että se oli tässä ...nuoruudessa olin tyhmä kun uskoin...harrastukseni mitätöitiin ja kaikki jopa lenkille meno...että huor...aan huh.Jos otin juhlissa paukun aina hän mukana koskaan en sanut mennä tyttöjen kanssa...siitä oli varotuskin...että sit loppuu tää paska...en uskaltanut siis mutta keräsin voimia ja ystävän avustuksella muutin kun hän oli töissä..kerrostaloon en vastannu puhelimeenkaan en avannut ovea kun sovittuna aikana...ajan kanssa tää helpotti löysi uuden kiusattavan...se kesti vuoden ja sitä rataa ..se nainen oli viisaampi...niikuin minä nyt vuosiksi en halua itselleni vankilaa.ELÄN VAIN KERRAN MINULLA OIKEUS ELÄMÄÄNI...EI KUKAAN MIES VOI MÄÄRÄTÄ MITÄ TEEN MITEN ELÄN. POISTU siis kun vielä voit..minulla on esimerkki siitäkin kun mies tappoi työkaverini siskon repi hiuksista ym..silloin on myöhäistä sinulla on vieläaikaa...Pakene HETI

Mustasukkaisuus johtuu ainoastaan huonosta itsetunnosta, ei mistään muusta. Itse olin nuorempana mustasukkainen, ja pilasin siitä johtuneella v*ttuilulla monta asiaa. Sitten aikuistuin ja löysin itsetuntoni, ja nyt 30 vuotiaana olen vakaassa parisuhteessa jossa vaimoke valittaa siitä kun EN KOSKAAN ole mustasukkainen.. :P

Noh, parempi näin.

Olen sanonut vaimolle että jos tuntuu että haluat panna jotakuta muuta niin siitä vain, kunhan et jää sille tielle, etkä toisen miehen lasta tee. Ei se toosa naimisesta kulu, siihen se on tarkoitettu. :)

Minä en omista ketään. Vaikka "akkani" onkin mun", ja leikkisästi niin häntä puhuttelen, en minä häntä omista ja hän on täysin vapaa tekemään ja menemään niinkuin tahtoo.

Täytyyhän se muija nyt jotenkin ruodussa pitää.

Kiitos vastauksista, pistää miettimään! Nyt tilanne on mennyt siihen, etten voi käydä tyttöjen kanssa baareissa ja multa kysytään, kenen takia meikkaan. Jos haluan viihteelle, mies tulee aina mukaan ja mua on alkanut pelottamaan yhdessä lähteminen raivareiden takia. Käsiksi ei ole käynyt, mutta vastauksista päätellen sekin taitaa olla mahdollista. Edellisistä suhteista en tiedä, mutta huhuja olen kuullut, että exä kertoo lähteneensä nyrkin ja hellan välistä.

Ainahan se on väkivaltaista jollakin tasolla. Henkisesti ja fyysisestikkin. Jos nainen ei osaa olla niin kuin parisuhteessa olevan itseään kunnioittavan naisen kuuluu käyttäytyä, niin tottakai se aiheuttaa mustasukkaisuutta. Samoin jos mies ei osaa käyttäytyä. Pakkoko sitä on toisten antaa lääppiä ja flirttailla itselleen jos on jo varattu??? Oikea nainen osaa sanoa flirttailijalle.. että LOPETA TOLLNEN.. olen varattu jo... eikä kiinnosta.. kiitoooossss!!!. Ja se siitä mustasukkaisuudesta sit. Siihen se loppuu. Nykyään vaan tuntuu siltä, että naiset saa jakaa peräänsä ympäri kyliä kuin ajokoirat ja mies ei saa olla silloinkaan mustasukkainen. Pitäis vaan kuulemma hyväksyä naisten vapaus... HAH HAH sanon minä. Seööanen muija vaan pihalle ja uusi uskollinen nainen myös henkisellä tasolla kehiin. Sellanen joka ei tarvitse vieraiden imartelevia vihjailuja sun muuta sellasta flirttiä ollakseen onnellinen parisuhteessa..

Todellakin voi muuttua! Mulla on kokemusta tuosta..

Selvinpäin mies oli tosi mukava,kiltti,huomaavainen... Ja kun alkoa saa niin tuli toinen minä esille siitä. Käytös muuttu agressiiviseksi,aiheutti helposti hankaluuksia ympärillään(riitoja,sanaharkkoja,baarista uloslentämistä), mua kohtaa se oli nimittelyä,kiinnipitelyä, jatkuvaa epäilyä asioista,tuli pirun mustis ilman syytä,ja alkuun läpsimistä.... Mun ei saanu puhua miespuolisten kavereide kanssa tai muide miespuolisten kanssa kun aina kuulemma oli jotain muuta meneillää. Tyttöje kanssa menot joutu perumaan, ku niissäkin oli jotain muuta. siksi menetin myös kavereita...
Ekat kerrat ku humalapäissää löi mua, nii en osannu pelätä... ja aamul/seur pvänä sovittii... Mut sit ku aina hänen ollessaa humalassa alkoi käsitellä mua pahemmi nii sai riittää...
Tuon asian taakse jättämiseen tarvittiin useat tikit, järjettömät haavat, lasinsiruja iholla, tekemiset usein poliisien kanssa ja ambulanssikyytiä.
Lähteminen tuollasesta (5vuoden suhde,viimesenä vuotena alkoi tää alko-väkivalta käyttäytyminen) vaatii paljon, se ei oo helppoa.

Mä koin sen itseasiassa aiak haasteelliseksi.
Mut mä vain otin ja lähdin.
Kun mies oli töissä, pakkasin omat kamani yhtesestä asunnosta ja lähdin.
Takasin en tullut, MUTTA, ei kyllä mieskää perään soitellut!!
Enkä ole kertaakaan katunut päätöstäni lähteä, vaikka tuo lähtötapani kovin fiksu ollutkaa.

LIsäksi tästä kertominen nyt uudessa suhteessa ollessani oli iso edistysaskel. Jotenkin helpotti kertoa miten mulle on käynyt aiemmin...

SUn täytyy tehdä pätös lähinnä pääsi sisällä, ja hakea apua kavereilta.
Jos käyt lähtöäsi läpi miehesi kanssa nii ties miten sen käytös muuttuu, ja tekee lähtösi vaikeammaksi..

Tsemppiä!

(jos haluat, kirjotella voi suoraa yks.viesteihi!)

Sanoisin samaa kuin aikaisemmatkin kirjoittajat: LÄHDE POIS JA ÄKKIÄ!

Itse olin vajaat kaksi vuotta suhteessa miehen kanssa joka oli alussa kuin satujen prinssi: Huomaavainen, kiltti, hellä, ystävällinen yms. mutta muuttui kun kihlat vaihdettiin 10kk:n seurustelun jälkeen. Kolme päivää kihlojen vaihdon jälkeen hän ensimmäinen kerran haukkui mua "saatanan akaksi". Eikä siitä mennyt kauaa kun alkoi huorittelu ja fyysinen väkivalta. Tapasimme toisemme yhteisten kavereiden kautta ja mustasukkaisuutta oli tavattavissa jo ennen kuin seurustelu alkoikaan kun eräissä juhlissa toinen mies sattui tulemaan lähelleni ja tämä huusi "älä koske siihen". Olimme tuolloin kaikki niin kännissä ettei siihen silloin edes kiinnittänyt huomiota. Lisäksi niitä tekstareita ja puheluita tuli seurusteluaikana kokoajan kun emme olleet yhdessä. Jos en ollut esim. mesessä online, niin johan tuli puhelua "missä oot ja mitä teet? Onko kaikki kunnossa?". Hänen vakiopuheenaiheensa oli suhteen alussa "jos sä petät mua niin..." ja "mä tapan itteni jos me erotaan". Lisäksi hän otti tavakseen tulla istumaan ja notkumaan työpaikalleni työvuoroni ajaksi kun olin eräässä kahvilassa töissä. Nurkkapöydästä hän sitten vahtasi minua koska pelkäsi minun flirttaavan asiakkaille ja pettävän häntä koska olin vain ystävällinen asiakkaille kuten asiakaspalvelutyöhön kuuluu. Sanoin usein että mene kotiin ja anna mun tehdä työni mutta ei uskonut. Baarissa en saanut tanssia ja vessaan sain mennä tyttökaverin kanssa tai niin että exä on ovien lähellä vahtimassa koska hän pelkäsi siis että panen vessassa toista miestä. Liikuin paljon myös kaksoisveljeni kanssa ja exä totesi kerran "ihmiset varmaan ajattelee sun pyörittävän kahta jätkää kun sä kuljet kaupungilla joskus mun ja joskus ****n kanssa". Suhteemme päättyi siihen kun exäni kuristi minua kaksi kertaa, nosti kaulasta ilmaan ja uhkasi tappaa koska olin puhunut psyk.polilla asioistamme. Tuolloin muutin turvakotiin josta käsin etsin oman asunnon. Olisihan tämä hyväkäs vielä tahtonut jatkaa seurustelua mutta en nähnyt suhteella mitään mahdollisuuksia. Kaiken tämän siedin koska en ollut koskaan aikaisemmin oppinut vaatimaan hyvää kohtelua johtuen väkivaltaisesta lapsuudenperheestä (exässä oli paljon tuttua verrattuna omaan isääni) ja koska exä esitti niin ihanaa ihmistä suhteen alussa joten rakastuin tähän mielikuvaan siitä ihmisestä, en oikeaan ihmiseen.

Myöhemmin tein rikosilmoituksen ja kiitin onneani että olin käynyt lääkärissä näyttämässä vammojani. Exä sai tuomion ja joutui maksamaan turvakotiasumiseni, lääkärikuluni, oikeudenkäyntikuluni sekä vahingonkorvauksia minulle. Kerran laskin ihan huvikseni että mitä kaikkea hänelle kertyikään maksettavaksi ja summa kohosi tuhansiin euroihin ja tuohon summaan ei kuulunut vielä edes korot.

Erosta on 4vuotta aikaa ja nykyään olen jo naimissa miehen kanssa josta ei voi edes puhua samassa lauseessa tuon väkivaltaisen hullun kanssa. Älkää naiset jääkö väkivaltaisten ja mustasukkaisten miesten luokse!

Juokse tuosta miehestä ja kauas jo heti ennen kuin tulee nenäkipeeks tai jopa vielä pahempaa. Jos mies nyt jo käyttäytyy noin, voit olla varma että turpaan tulee ja kovaa kun saa kännipäissään mieleensä että sä kattelet muita miehiä tms.

Tilanne ei tule paranemaan vaan päinvastioin.

kyllä, useimmat mustasukkaisuudesta kärsivät tuntemani miehet ovat jossain vaiheessa muuttuneet väkivaltaisiksi...

Luin vain aloitusviestin, kokemuksesta voin sanoa että kyllä voi muuttua.. Oma avomieheni oli alussa todella mustasukkainen, ja nyt homma on mennyt niin että olen käynyt kaksi kertaa sairaalassa tikattavana. Heitetty lattiaan niin että pää aukesi ja edellisellä kerralla taju lähti. Kuristaa niin että pelkään jääväni siihen paikkaan. Viimeisen kerran jälkeen selvisi että on sekakäyttäjä (lääkkeet ja viina), mutta eipä enään hetkauta. Minua ei enää hakkaa..